Yhdysvaltalainen neurologi tohtori Fred Baughman väittää, että ADHD (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) on yksi psykiatrian suurin huijaus tutkittuaan BIG PHARMA:n ja psykiatrian ADHD- teollisuuden toimintaa.
Suomessa adhd-liitto ry tiedottaa ADHD:n olevan aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, josta käytetään myös nimitystä tarkkaavuus- ja yliaktiivisuushäiriö. Kyseessä on neuropsykiatrinen häiriö, jonka ydinoireet ovat tarkkaamattomuus, yliaktiivisuus ja impulsiivisuus. Nämä ydinoireet voivat näkyä ja painottua eri tavoin ja niistä on haittaa useammalla elämän osa-alueella. Esiintyvyys on noin 5 % ja usein siihen liittyy samanaikaisesti muita neurologisia ja psykiatrisia häiriöitä.
Tutkimuksissa on havaittu sosiaalisten suhteiden vaikuttavan siihen, muodostuvatko adhd-oireet merkittäviksi toimintakyvyn rajoitteiksi vai jopa vahvuuksiksi, jos ne osataan kanavoida ja huomioida oikein.
Tohtori Baughman on uransa aikana havainnut ja dokumentoinut itse todellisia orgaanisia aivosairauksia. Hänen näkemyksen mukaan ADHD ei ole orgaaninen sairaus.
Baughmannin eriävä näkemys vallitsevaan näkemykseen sai hänet menettämään toimilupansa kritiikin voimistuttua. Baughman arvostelee tutkimistapaa, jolla lapsille annetaan diagnoosi tarkkaavaisuushäiriöön ja tahtoo tuoda esille siitä syntyneitä seurauksia väärän diagnoosin kohdalla.
Suomessa adhd-liitto tiedottaa ettei kaikki ylivilkkaus ja impulsiivisuus suoraan kerro häiriötilasta. Baughmannin tutkimuksien mukaan, kun kyse on tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriöksi määritellystä ADHD diagnoosista, niin siihen riittää jos lapsi liikuttelee käsiä ja jalkoja, ei kuuntele, puhuu paljon, ei leiki hiljaa, keskeyttää muita ja vielä jotain muuta. Hänen mukaansa nämä oireet sopii jo puoleen väestöstä.
Baughmania huolettaa väärää diagnoosia seuraava lääkityshoito. Hänen mukaansa yli 10 miljoonaa lasta saa psyykelääkitystä USAssa, mikä on 20% koululaisista. Hänen johtopäätelmänsä mukaan lapsia hoidetaan antamalla heille voimakkaita riippuvuutta aiheuttavia huumeita parantaakseen poikkeus aivoissa, jota ei ole. ´Tämä merkitsee aivojen vahingoittamista.
Eräs ADHD diagnoosiin määrätyistä psyykelääkkeistä on Adderall, joka on miltei puhdasta amfetamiinia. Lääke valmistettiin aluksi laihdutusaineeksi aikuisille nimellä Obetrol, mutta se jouduttiin vahvasti riippuvuutta aiheuttavana vetämään kokonaan pois markkinoilta. Sillä kuitenkin on hoidettu pieniä lapsia laillisesti Yhdysvalloissa ja Kanadassa.
Baugmannin tutkiessa lasten kuolemia ADHD:n lääkehoidossa, hän löysi seitsemän vuoden aikana 160 kuolemantapausta.
Baughmannia huolettaa lääketehtaiden ja psykiatrien perustaman TeenScreenin halu testata kaikki koululaislapset.
"He eivät ole tyytyväisiä vaatimattomaan kehitykseen koululaisten psykiatrisessa myrkyttämisessä, joten he haluavat sitten tehdä testauksen pakolliseksi kaikissa USA:n kouluissa. Tämän jälkeen yli 80 % kaikista USA:n koulujen lapsista tulisi saamaan ADHD diagnoosin ja heille aloitettaisiin ns. pakkolääkitys tällä amfetamiinin johdanaisella. Tämä on pahempaa kuin mitään mistä Stalin olisi voinut edes uneksia," toteaa Baughman.
Tohtori Baughman on julkaissut kirjan, The ADHD Fraud: Kuinka psykiatria tekee potilaita normaaleista lapsista, Hänellä on myös kotisivu: www.ADHDfraud.org
Myös muut amerikkalaiset johtavat psykiatrian edustajat ovat sitä mieltä, että ADHD on ylidiagnosoitu. Esimerkiksi tohtori Allen Frances on tätä mieltä.
Häiriönä pidettävä ADHD voidaan helposti mieltää sairaudeksi ja tätä kautta arvottaa myös negatiivisesti. Ihmisen persoonallinen erityisyys siis saa negatiivisen leiman. Sosiaalisissa suhteissa ADHD diagnoosiin liitettävän oireilun kaltaiseen oireluun negatiivisesti reagoiminen voi vaikuttaa oireiden kehityksessä niiden voimistumiseen ja aiheuttaa ongelmia tätä kautta sosiaalisten suhteiden kehityksessä.
ADHD voidaan kuitenkin nähdä myös hyödyllisenä.
Yhdysvaltalaisen Northwesternin yliopiston tutkijat, Dan Eisenbergin johtama tutkimusryhmä, selvitti Kenian paimentolaismiesten ravitsemustilanteen yhteyttä geenimuotoon, joka on jo aiemmin yhdistetty tarkkaavuushäiriöön. He huomasivat, että vaeltavissa paimentolaisheimoissa kyseisen geenin kantajat olivat keskimääräistä paremmin ravittuja. Paikalleen asettuneilla paimentolaisilla geeni taas ennusti hieman heikompaa ravitsemustilannetta.
Kyseinen geeni vaikuttaa aivojen dopamiiniviestintään ja liittyy impulsiiviseen, kärsimättömään ja uusia kokemuksia kaipaavaan luonnetyyppiin. Tällaiset ominaisuudet koetaan usein yhteiskunnassa ja erityisesti koulussa häiriöksi. Ne voivat kuitenkin auttaa vaeltavia paimentolaisia puolustamaan karjaa tai löytämään ravintoa ja ovat ehkä hyödyttäneet myös esi-isiämme.
Lapsen erityisyyden kohtaaminen vaatiikin sosiaalisissa suhteissa heidän erityisyyden positiivisten puolien tiedostamista ja ymmärtämisen vahventamista lapsille itselleen.
Suomessa ADHD:tä voi hoitaa myös täysin lääkkeettömästi ja lääkkeellisen hoidon rinnalla tulee aina olla lääkkeetön hoito. Hoito tulee suunnitella yksilöidysti oireiden luomien tarpeiden mukaiseksi ja sosiaalisilla suhteilla on suuri merkitys tässä. Ennen lääkkeellisenhoidon aloittamista on aina kartoitettava kaikkien riskitekijöiden olevaisuudet. Lääkehoito tulee tarkistaa tasaisin väliajoin ja vanhempien sekä muiden läheisten tulee seurata lasten reaktioita lääkkeisiin tarkasti.
Paras hoitotulos saavutetaan, kun hoito voidaan toteuttaa kaikkien osapuolten - vanhempien, puolison, opettajien, terapeuttien ja lääkärin – välisenä yhteistyönä.
Tärkeintä on saada lapsi kokemaan itsensä erityisyydessään hyväksytyksi, ymmärretyksi ja arvostetuksi, jotta itsetunnon alenemista ei syntyisi ja tämä ei kuormittaisi lasta kehityksessään.
Tutustu myös:
Interview Fred Baughman (Frontline):
http://www.pbs.org/wgbh/pages/frontline/shows/medicating/interviews/baughman.html
Allen Frances (wiki):
https://en.wikipedia.org/wiki/Allen_Frances
Adhd-perustietoa (adhd-liitto ry):
http://www.adhd-liitto.fi/adhd-perustietoa
ADHD - Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (Duodecim - Terveyskirjasto):
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti…
Mitä on neuropsykologia?:
http://www.neuropsykologia.fi/fi/neuropsykologia
https://fi.wikipedia.org/wiki/Neuropsykologia
ADHD voi olla hyödyksikin (T 10.6.2008):
http://www.tiede.fi/artik…/uutiset/adhd_voi_olla_hyodyksikin
Adderall (wiki):
https://fi.wikipedia.org/wiki/Adderall
TeenScreen (wiki):
https://en.wikipedia.org/wiki/TeenScreen
ADHD: Psychiatric Epidemic or Hype? (CCHR 4.7.2015):
https://www.cchrint.org/…/adhd-psychiatric-epidemic-or-hype/
Onko psykologia tiedettä vai arpapeliä?
Suomessa adhd-liitto ry tiedottaa ADHD:n olevan aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, josta käytetään myös nimitystä tarkkaavuus- ja yliaktiivisuushäiriö. Kyseessä on neuropsykiatrinen häiriö, jonka ydinoireet ovat tarkkaamattomuus, yliaktiivisuus ja impulsiivisuus. Nämä ydinoireet voivat näkyä ja painottua eri tavoin ja niistä on haittaa useammalla elämän osa-alueella. Esiintyvyys on noin 5 % ja usein siihen liittyy samanaikaisesti muita neurologisia ja psykiatrisia häiriöitä.
Tutkimuksissa on havaittu sosiaalisten suhteiden vaikuttavan siihen, muodostuvatko adhd-oireet merkittäviksi toimintakyvyn rajoitteiksi vai jopa vahvuuksiksi, jos ne osataan kanavoida ja huomioida oikein.
Tohtori Baughman on uransa aikana havainnut ja dokumentoinut itse todellisia orgaanisia aivosairauksia. Hänen näkemyksen mukaan ADHD ei ole orgaaninen sairaus.
Baughmannin eriävä näkemys vallitsevaan näkemykseen sai hänet menettämään toimilupansa kritiikin voimistuttua. Baughman arvostelee tutkimistapaa, jolla lapsille annetaan diagnoosi tarkkaavaisuushäiriöön ja tahtoo tuoda esille siitä syntyneitä seurauksia väärän diagnoosin kohdalla.
Suomessa adhd-liitto tiedottaa ettei kaikki ylivilkkaus ja impulsiivisuus suoraan kerro häiriötilasta. Baughmannin tutkimuksien mukaan, kun kyse on tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriöksi määritellystä ADHD diagnoosista, niin siihen riittää jos lapsi liikuttelee käsiä ja jalkoja, ei kuuntele, puhuu paljon, ei leiki hiljaa, keskeyttää muita ja vielä jotain muuta. Hänen mukaansa nämä oireet sopii jo puoleen väestöstä.
Baughmania huolettaa väärää diagnoosia seuraava lääkityshoito. Hänen mukaansa yli 10 miljoonaa lasta saa psyykelääkitystä USAssa, mikä on 20% koululaisista. Hänen johtopäätelmänsä mukaan lapsia hoidetaan antamalla heille voimakkaita riippuvuutta aiheuttavia huumeita parantaakseen poikkeus aivoissa, jota ei ole. ´Tämä merkitsee aivojen vahingoittamista.
Eräs ADHD diagnoosiin määrätyistä psyykelääkkeistä on Adderall, joka on miltei puhdasta amfetamiinia. Lääke valmistettiin aluksi laihdutusaineeksi aikuisille nimellä Obetrol, mutta se jouduttiin vahvasti riippuvuutta aiheuttavana vetämään kokonaan pois markkinoilta. Sillä kuitenkin on hoidettu pieniä lapsia laillisesti Yhdysvalloissa ja Kanadassa.
Baugmannin tutkiessa lasten kuolemia ADHD:n lääkehoidossa, hän löysi seitsemän vuoden aikana 160 kuolemantapausta.
Baughmannia huolettaa lääketehtaiden ja psykiatrien perustaman TeenScreenin halu testata kaikki koululaislapset.
"He eivät ole tyytyväisiä vaatimattomaan kehitykseen koululaisten psykiatrisessa myrkyttämisessä, joten he haluavat sitten tehdä testauksen pakolliseksi kaikissa USA:n kouluissa. Tämän jälkeen yli 80 % kaikista USA:n koulujen lapsista tulisi saamaan ADHD diagnoosin ja heille aloitettaisiin ns. pakkolääkitys tällä amfetamiinin johdanaisella. Tämä on pahempaa kuin mitään mistä Stalin olisi voinut edes uneksia," toteaa Baughman.
Tohtori Baughman on julkaissut kirjan, The ADHD Fraud: Kuinka psykiatria tekee potilaita normaaleista lapsista, Hänellä on myös kotisivu: www.ADHDfraud.org
Myös muut amerikkalaiset johtavat psykiatrian edustajat ovat sitä mieltä, että ADHD on ylidiagnosoitu. Esimerkiksi tohtori Allen Frances on tätä mieltä.
Häiriönä pidettävä ADHD voidaan helposti mieltää sairaudeksi ja tätä kautta arvottaa myös negatiivisesti. Ihmisen persoonallinen erityisyys siis saa negatiivisen leiman. Sosiaalisissa suhteissa ADHD diagnoosiin liitettävän oireilun kaltaiseen oireluun negatiivisesti reagoiminen voi vaikuttaa oireiden kehityksessä niiden voimistumiseen ja aiheuttaa ongelmia tätä kautta sosiaalisten suhteiden kehityksessä.
ADHD voidaan kuitenkin nähdä myös hyödyllisenä.
Yhdysvaltalaisen Northwesternin yliopiston tutkijat, Dan Eisenbergin johtama tutkimusryhmä, selvitti Kenian paimentolaismiesten ravitsemustilanteen yhteyttä geenimuotoon, joka on jo aiemmin yhdistetty tarkkaavuushäiriöön. He huomasivat, että vaeltavissa paimentolaisheimoissa kyseisen geenin kantajat olivat keskimääräistä paremmin ravittuja. Paikalleen asettuneilla paimentolaisilla geeni taas ennusti hieman heikompaa ravitsemustilannetta.
Kyseinen geeni vaikuttaa aivojen dopamiiniviestintään ja liittyy impulsiiviseen, kärsimättömään ja uusia kokemuksia kaipaavaan luonnetyyppiin. Tällaiset ominaisuudet koetaan usein yhteiskunnassa ja erityisesti koulussa häiriöksi. Ne voivat kuitenkin auttaa vaeltavia paimentolaisia puolustamaan karjaa tai löytämään ravintoa ja ovat ehkä hyödyttäneet myös esi-isiämme.
Lapsen erityisyyden kohtaaminen vaatiikin sosiaalisissa suhteissa heidän erityisyyden positiivisten puolien tiedostamista ja ymmärtämisen vahventamista lapsille itselleen.
Suomessa ADHD:tä voi hoitaa myös täysin lääkkeettömästi ja lääkkeellisen hoidon rinnalla tulee aina olla lääkkeetön hoito. Hoito tulee suunnitella yksilöidysti oireiden luomien tarpeiden mukaiseksi ja sosiaalisilla suhteilla on suuri merkitys tässä. Ennen lääkkeellisenhoidon aloittamista on aina kartoitettava kaikkien riskitekijöiden olevaisuudet. Lääkehoito tulee tarkistaa tasaisin väliajoin ja vanhempien sekä muiden läheisten tulee seurata lasten reaktioita lääkkeisiin tarkasti.
Paras hoitotulos saavutetaan, kun hoito voidaan toteuttaa kaikkien osapuolten - vanhempien, puolison, opettajien, terapeuttien ja lääkärin – välisenä yhteistyönä.
Tärkeintä on saada lapsi kokemaan itsensä erityisyydessään hyväksytyksi, ymmärretyksi ja arvostetuksi, jotta itsetunnon alenemista ei syntyisi ja tämä ei kuormittaisi lasta kehityksessään.
Tutustu myös:
Interview Fred Baughman (Frontline):
http://www.pbs.org/wgbh/pages/frontline/shows/medicating/interviews/baughman.html
Allen Frances (wiki):
https://en.wikipedia.org/wiki/Allen_Frances
Adhd-perustietoa (adhd-liitto ry):
http://www.adhd-liitto.fi/adhd-perustietoa
ADHD - Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (Duodecim - Terveyskirjasto):
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti…
Mitä on neuropsykologia?:
http://www.neuropsykologia.fi/fi/neuropsykologia
https://fi.wikipedia.org/wiki/Neuropsykologia
ADHD voi olla hyödyksikin (T 10.6.2008):
http://www.tiede.fi/artik…/uutiset/adhd_voi_olla_hyodyksikin
Adderall (wiki):
https://fi.wikipedia.org/wiki/Adderall
TeenScreen (wiki):
https://en.wikipedia.org/wiki/TeenScreen
ADHD: Psychiatric Epidemic or Hype? (CCHR 4.7.2015):
https://www.cchrint.org/…/adhd-psychiatric-epidemic-or-hype/
Onko psykologia tiedettä vai arpapeliä?