Saksalainen Baby&Familie- lehti kehottaa epäilemään natsisympatioita, jos naapurin huomaamattomasti elävä vaaleatukkainen perhe vaikuttaa iloiselta ja yhteiskunnan sääntöjä noudattavalta. Lehden mukaan tälläinen perhe on ainakin yhtä vaarallinen, tai jopa vaarallisempi, kuin jengiytyneet natsi-skinheadit.
Tuomas Kurttila: koulupoliisit kitkemään ääriajattelua
Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila haluaa laajentaa koulupoliisitoimintaa, jotta ”nuorten ääriajattelu nujerretaan koulussa. ”
Kurttila samaistaa ääriajattelun maahanmuuttokriittisyyteen ja puhuu ääriajattelijoiden valmiudesta laittomaan voimankäyttöön. Epäselväksi jää miten ja keiden tapauksessa ääriajattelu todennetaan, mihin muihin ilmiöihin kohdistuva ääriajattelu halutaan kieltää ja mitä tosiasiassa halutaan kieltää. Onko koulupoliisin tehtävä kartoittaa riskioppilaita, väkivaltaa, vihapuhetta, vääriä mielipiteitä vai ajatusrikollisia?
Kouluilla on jo valtava toimenpidearsenaali poikkeavuuteen puuttumiseen mm. huoliliputus, huolen vyöhykkeet, terveystarkastukset, wilma, koulukuraattori, moniammatillinen yhteistyö, lastensuojeluilmoitukset, lastensuojelulausunnot ja rikosilmoitukset. Mikä olisi koulupolisiin suhde näihin?
Entä ääriajattelun ja toiminnan välinen suhde? On eri asia ajatella äärimmäisiä ajatuksia kuin toteuttaa niitä. Filosofi Hannah Arendtin mukaan moraaliltaan moitteettomat ihmiset, jotka noudattavat järjestyneen yhteiskunnan määrittelemiä velvollisuuksia, voivat arkitoimillaan aiheuttaa inhimillisen käsityskyvyn ylittävää pahaa. Tähän liittyy sokea totteleminen ja sääntöjen seuraaminen, velvollisuuden suorittaminen, oman toiminnan ylevöittäminen sekä vahva byrokratia. Pahan tekeminen tai rutinoitunut vihakäytäntö ei edellytä ääriajattelua tai uskallusta kokea tai tunnistaa vihan tunnetta tai henkilökohtaista vihamotiivia.
Tutkimustietoon ja tieteelliseen maailmankuvaan perustuvan rationaalisen ajattelun kitkeminen kouluissa on jo alkanut. Oppilaspalautteen sensurointiin perustuvaa Kiva koulu- identiteettiä ylläpitävät koulut eivät useinkaan puutu sen enempää rasistiseen, seksuaaliseen, varallisuuteen tai vammaisuuteen perustuvaan kiusaamiseen kuin kyseenalaisiin oppisisältöihin. Ne saattavat sallia niin kristittyjen kuin muslimifundamentalistien vaikutteita opetuksessaan (esim. kreationismi, älykäs suunnittelu, kuvakielto, pukeutumissäännöt) ja kannustavat omalla toiminnallaan hyssyttelyyn.
Kun oppilaat oppivat holhouksen ja sensuurin jo peruskoulussa , he voivat jalostaa oppimansa yliopistossa ja korporatistiseen eturyhmätalouteen perustuvassa työelämässä- ja mahdollistaa lojaalisuudellaan vallanpitäjille mm. aboriginaalilasten internointileirien, kids for cash- skandaalin ja Nottinghamin ja Rotherhamin kaltaiset vuosikausia jatkuneet väärinkäytökset.
Jani Kaaron mukaan monissa yliopistoissa sananvapaus on jo poikkeus, jota harjoitetaan vain sille varatulla alueella.
Tere Vaden väittää, että demokratian ja ”tieteellisen maailmankuvan” vieminen ei kuitenkaan ole neutraalia, vaan väkivaltainen arvovalinta, josta pitää tuntea tunnontuskia, varsinkin koska onnistuneet esimerkit ovat kovin harvassa. Tieteeseen, demokratiaan ja sananvapauteen sitoutuminen ovat arvovalintoja, joista on äärimmäisiä ja usein myös äärimmäisen väkivaltaisia seurauksia toisenlaisiin arvoihin nojaaville maailmankatsomuksille ja elämäntavoille.
Kurttila on oikeassa siinä , että ääriajatteluun taipuvaisilla nuorilla on usein huono suhde kouluun ja että Suomessa päätöksentekijät tekevät virheen, mikäli he eivät uskalla kohdata nuorten keskuudessa olevaa ääriajattelua. Ääriajattelua ja valmiutta laittomuuksiin kouluissa saattaa kuitenkin lisätä jenkkityyppinen kontrollijärjestelmä, jossa mikä hyvänsä kömpelö ja harkitsematon sanavalinta voi aiheuttaa stigman ja rangaistuksen fasismista, rasismista tai seksismistä.
Jera Hänninen ja Jyri Hänninen ovat julkaisseet kirjan Tuhansien aatteiden maa. Ääriajattelua nyky-Suomessa. Heidän mukaansa ääriajattelu on ”äärimmäistä suhteessa keskitiehen, yleiseen mielipiteeseen ja muihin arvoihin sidottuihin määreisiin”. Esimerkkejä suomalaisesta ääriajattelusta ovat Jera ja Jyri Hännisen mukaan esim. Suomen Vastarintaliike, Perussuomalaiset (osittain), Jussi Halla-aho ja Muutos 2011, Suomen islamilainen puolue, maahanmuuttajien radikalisoituminen ja kunniaväkivalta, islamin suhde seksuaalivähemmistöihin, Suomen antifasistinen komitea, Luther-säätiö, NRA eli kansallinen kivääriyhdistys, kettutytöt (EVR) ja Vihreä Puolue (ei siis Vihreä liitto, joka on hallituspuolue).
Kouluviihtyvyyden puutetta, katkeruutta ja ääriajattelua oppilaissa ja vanhemmissa herättää koulujen yleistynyt tapa lakaista (usein etnisiin vähemmistöihin kuuluvat) hankaliksi koetut lapset lastensuojeluun ja rangaista koulukiusaamiseen puuttumista ja koulunkäyntiavustajaa vaativia tai köyhiä vanhempia lastensuojeluilmoituksilla. Lastensuojelun kriisin tuottanut varhaisen puuttumisen ideologia ja mielivallan mahdollistanut lainsäädäntö tehtiin sijaishuollon, sosiaalihuollon ja opetus - ja terveystoimen etujärjestöjen kesken ilman tutkimustietoa, lasten ja perheiden kuulemista ja vaikuttamismahdollisuuksia tai lapsi- ja perhevaikutusten selvittämistä. Suurin osa lapsista kertookin, että ei viihdy koulussa.
Tutkimusten mukaan lastensuojelutausta ennustaa muita ikäryhmän lapsia korkeampaa todennäköisyyttä syrjäytyä, tehdä rikoksia tai joutua itse rikoksen uhriksi (SOTKANET, THL). Tästä huolimatta lapsiasiavaltuutettu Kurttila kannattaa pysyviä huostaanottoja ja on Kuntaliiton varoituksista huolimatta päätynyt ohjaamaan turvapaikanhakijalapset lastensuojelun palvelupolulle perhehoidon sijoitusten myötä.
Kieltäminen vie kielletyn toiminnan maan alle ja lisää kielletyn laitonta tarjontaa
Filosofian tutkija Heta Gyllingin mukaan ääriajattelijan aukottomaan argumentointiin kuuluvat usein virhepäätelmät.
Gylling antaa esimerkin." Väitetään, että suola on vaarallista. Siitä ääriajattelija tekee johtopäätöksen, jonka mukaan suola pitäisi kieltää. Tämä on kuitenkin virheellinen päätelmä. Ensin tarvitaan premissi, jonka mukaan ihminen ei saa tehdä mitään vaarallista. Se taas ei pidä paikkaansa. Ajetaanhan autoillakin".
Kieltäminen ei ole missään asiassa johtanut toivottuun lopputulokseen vaan päinvastoin lisännyt kielletyn houkutteluvuutta , vienyt kielletyn toiminnan maan alle ja lisännyt kielletyn laitonta tarjontaa kuten alkoholin, huumeiden, nuuskan, doping-aineiden tai prostituution täyskiellot osoittavat.
Uusnatsien Suomen vastarintaliikkeen (SVL) entinen johtaja Esa Holappa pelkää äärijärjestöjen kieltämisen johtavan suoraan laittomaan toimintaan. Holapan mielestä ääriliikkeiden symbolien kieltäminenkään ei ratkaisisi ongelmaa, koska mukaan tulisi uusia symboleita. Holappa itse on jättänyt liikkeen ja katsoo nyt tehneensä typeriä asioita. Hänen mielestään uusnatsien riveihin päätymistä voi ehkäistä valistamalla ja pitämällä asiaa esillä.
Kokoomuksen kansanedustaja Wille Rydmanin mielestä vihakirjoitukset ovat lähinnä merkki kouluttamattomien ja heikossa yhteiskunnallisessa asemassa olevien ahdistuksesta. – Mahdollisuus kertoa ajatuksensa ilman pelkoa rangaistuksesta on parhaita tapoja ennaltaehkäistä väkivaltaan turvautumista.
Rydman pitää erityisen vastenmielisenä, että vallanpitäjät kiinnittävät huomionsa pikemminkin tyytymättömyydenilmaisuissa käytettyyn karkeaan retoriikkaan – ”vihapuheisiin” – kuin niihin ongelmiin, joita tyytymättömyyden taustalla on ja jotka usein ovat samojen vallanpitäjien itsensä synnyttämiä.
Imaamit: Nuorten radikalisoitumista ei voi eikä kannata kieltää
Tutkija Atte Kalevan ja Suomen islamilaisen yhdyskunnan imaamin Anas Hajjarin mukaan nuorten radikalisoitumista ei voi kieltää.
- Ei sitä voi eikä kannata kieltää. Taisteluihin lähtevät ovat useimmiten nuoria, jotka eivät ole löytäneet paikkaansa, Hajjar sanoo ja huomauttaa, etteivät ääriajatukset synny tyhjästä.
- Radikaaliin ajatukseen tarvitaan toinen ääripää, kuten jokin tapahtuma tai hyökkäys, jota hyödynnetään oman ääriajattelun muodostumisessa.
Islam-asiantuntijoiden mielestä radikalisoitumista torjutaan parhaiten ottamalla nuoret entistä paremmin huomioon uskonnollisissa yhteisöissä ja takaamalla usein oppimattomille imaameille riittävä koulutus ja perehdytys islaminuskoon.
Porvoon islamilaisen yhteisön imaami Jamil Jamal yhdistää radikalisoitumisen Euroopan liian avoimeen maahanmuuttopolitiikkaan. – Rajojen avaaminen oli virhe, Jamal sanoo.
- Emme voi tehdä mitään. He ovat rikkaita, Jamil sanoo jihadistijärjestö Isiksestä.
Projektikoordinattori Oussama Yousfin mukaan ääriajatteluun voi vaikuttaa. Hän on tiedottanut Radinet-hankkeesta, joka on tarkoitettu henkilöille, jotka haluavat irtautua ääriajattelusta. Yousfi on todennut, että eriarvoistuminen, heikko-osaisuus ja syrjintä lisäävät radikalisoitumisen riskiä.
Helsinkiläisen nuorisotyöntekijä Unuji Ahmedin mukaan jokaisen radikalisoituneen nuoren taustalla on vaihe, jossa on on ajautunut eroon koulusta, kodista ja ystäväpiiristä. Silti hän tarvitsee arvostusta ja saattaa hakea sitä vääristyneestä uskonnollisuudesta. Ahmedin mukaan " yhteyksien kodin, perheen, koulun, uskonnollisen yhteisön ja poliisin välillä on pelattava, eikä pelko rasistileimasta saa estää puhumasta asioista niiden oikeilla nimillä.”
Sisäministeriön poliisiosaston kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen kouluttaisi opettajia ja sosiaalityöntekijöitä tunnistamaan radikalisoitumiselle altistuneet nuoret. Mankkinen suosittelee nuorten rikoskierteen katkaisuun ja väkivaltaisen ekstremismin ehkäisyyn kehitettyjä Ankkuri-ryhmiä, joissa on kuitenkin ilmennyt vakavia tietosuojarikkeitä.
Suomalainen korporatismi politiikan kriisin ja ääriajattelun syynä?
Ironista on Kurttilan varhaisen puuttumisen ideologiaan perustuvan ehdotuksen suhde fasismiin, jota hän pyrkii kitkemään. Fasismi on aate, jossa demokraattisesti valittujen elinten sijaan valtaa pitävät korporaatiot. Suomen on todettu olevan Euroopan unionin maista selkeästi kovinta korporatismia ylläpitävä maa (mm. Vartiainen 1991, Korkman 2015 ). Korporatismi tarkoittaa poliittista järjestelmää, jossa lainsäädäntövaltaa käyttävät perustuslain vastaisesti ja parlamentarismin ja siten laillisuusvalvonnan ulkopuolella järjestöt eli korporaatiot. Tällaista järjestelmää on sovellettu muun muassa Benito Mussolinin Italiassa sekä Francisco Francon Espanjassa.
Korporativismissa massoiksi käsitettyjä ihmisryhmiä pyritään ohjailemaan harhaanjohtavan tiedotuksen ja tilastoinnin avulla yleisen edun ja demokratian nimissä. Niin hallinnon kuin yleisen ajattelunkin rakenteita kaavamaistavalle korporatistiselle eturyhmätaloudelle on ominaista tietty sitkeys ja pysyvyys kuten Neuvostoliiton, Francon Espanjan ja Salazarin Portugalin esimerkit osoittavat.
Professori Sixten Korkmanin mukaan "käytännössä virkamiehet sitoutuvat usein spontaanisti ja omasta tahdostaan 'viralliseen' linjaan sitä lainkaan kyseenalaistamatta ja voimakkaammin kuin mitä virkamiehen asema edellyttäisi."
Suomessa poliittiselta julkisuudelta piilossa oleva korporatiivinen ja virkamiesvetoinen päätöksenteko on on ollut omiaan rapauttamaan kansalaisten luottamusta valtioon ja oikeuslaitokseen ja aiheuttanut ääriajattelua ruokkivan politiikan kriisin. Äänestysprosentit ovatkin Suomessa jatkuvasti olleet alhaisempia kuin muissa Pohjoismaissa ja ääriliikkeitä ruokkiva yleinen kyllästyminen politiikkaan ja yhteiskunnallinen vieraantuminen politiikasta on suurta. Juhana Vartiaisen mukaan suomalainen äänestäjä on voinut realistisesti arvioida, että hänen äänensä ei vaikuta talous- saatikka ulkopolitiikkaan yhtään mitään.
Myös nuoret ovat huomanneet, ettei heillä ole minkäänlaisia vaikutusmahdollisuuksia edes omaa elämäänsä välittömästi koskeviin päätöksiin. Lastensuojelun Nuoret Selviytyjät- ryhmän nuoren sanoin: "Nuoren ei kannata kertoa ongelmistaan koska ei voi vaikuttaa siihen, mitä sen jälkeen tapahtuu".
Juuri kansalaisten kokemus toimimattomista demokraattisista vaikutusmahdollisuuksista ja valitusreiteistä, kokemus vääryydestä ja sitä seuraavasta oikeudetta jäämisestä on ääriajattelun ja radikalisoitumisen ydin- ei kansalaisten kontrollin puute.
Mita rasismi on?
Ääriajattelun nujertaminen on todennäköisesti mahdoton tehtävä. Eri tavalla oikeutettuun syrjintään ja väkivaltaan puuttuminen sen sijaan on mahdollinen tehtävä mutta vain jos puuttuminen kohdistetaan yhdenvertaisesti, myös rakenteelliseen syrjintään ja väkivaltaan.
Varhaisen puuttumisen alullepanija, kansanedustaja Eva Biaudet (r.) on arvostellut maahanmuuttokriitikkoja ja totesi mm. eduskunnan ulkomaalaislain keskustelussa keskiviikkona 28.9.2016 , että ”jos sanotaan, että tiettyihin kansallisuuksiin liittyy enemmän rikollisuutta, niin mielestäni se on rasismia”.
Maahanmuuttokriittisyydestä onkin tullut synonyymi maahanmuuttovastaisuudelle, rasismille ja ääriajattelulle. Suoraa yhteyttä maahanmuuttoon liittyviin negatiivisiin asenteisiin rasismilla ei ole, muistuttaa Ulkopoliittisen instituutin tutkija Toby Archer. "Rasismi saattaa toki liittyä niihin, mutta ei aina. Maahanmuuttoa voi vastustaa ihminen, joka on rasisti, mutta myös ihminen, joka ei ole rasisti."
Punaisen ristin mukaan rasismi käsitteenä tarkoittaa oletetun ihmisryhmän arvottamista ja syrjimistä esimerkiksi etnisen alkuperän, ihonvärin, kansalaisuuden, kulttuurin, äidinkielen tai uskonnon perusteella alempiarvoiseksi kuin muut ihmisryhmät. Niin kristinuskosta kuin islamista löytyy perusteita väkivallalle ja rasismille ja erilaiset rasistiset ideologiat ovat usein nauttineet myös laajaa hyväksyntää ja kansansuosiota.
Tutkija Anna Rastaan mukaan rasimissa on kyse paitsi erojen osoittamisesta ja tuottamisesta myös niiden arvottamisesta ja merkityksellistämisestä sekä erotteluja seuraavasta eriarvoisuudesta. Eri ryhmien välisten erojen esiin tuominen ei vielä sinänsä riitä jonkin asian määrittelemiseen rasismiksi. Olennaista on tiettyä ihmisryhmää koskevien puheenvuorojen negatiivisuus, leimaavuus ja kulttuuripiirteiden olemuksellistaminen. Jonkin asian rasistisuutta arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota myös yhteiskunnallisiin valtasuhteisiin, eri ryhmien mahdollisuuksiin määritellä itseä ja muita, sekä siihen, miten näitä määrittelyjä otetaan vallankäytön välineiksi.
Rasismitutkija Anne-Mari Souto määrittää rasismin seurauksiksi yksinäisyyden, vähättelyn, erottautumisen välttelemisen, syrjään vetäytymisen, ryhmäytymisen ja vastarinnan (jengiytyminen ja ”kovilla takaisin” vastaaminen). Hänen mukaansa kouluihin tulisi luoda avoimuuden, luottamuksen ja välittämisen kulttuuria.
Jotta jokin teko tai diskurssi tulee tunnistetuksi ja tunnustetuksi rasismina tai ääriajatteluna, tiettyjen tekijää, uhria , tapahtumaa, raportoijaa , kontekstia ja kohdeyleisöä koskevien ajallisesti ja paikallisesti muuttuvien ennakkoehtojen tulee täyttyä. Kaikkea rasismin kriteerit täyttävää toimintaa ei tunnisteta eikä tunnusteta rasismiksi. Esimerkiksi Lokakuun Liike teki dokumentin maahanmuuttajaäiti Esterin kohtelusta suomalaisessa lastensuojelussa ja törmäsi hiljaisuuden kulttuuriin ja kieltämiseen. Yksikään tiedotusväline tai rasismitutkija ei tarttunut aiheeseen.
Myös ääriajatteluun puuttuminen tarvitsee normeja ja pidäkkeitä
Turhat riskiprofiloinnit ja -seulaukset sinetöivät riskistatuksen ja oikeuttavat leimattuihin kohdistuvan taitamattoman ja vahingollisen puuttumisen. Poikkeavuus sinänsä ei siis johda sosiaaliseen kontrolliin vaan toisin päin: poikkeavuus on sosiaalisen kontrollin seuraus.
Rasisti, ääriajattelija tai sosiaaliturvan väärinkäyttäjä ovat voimakkaita stigmoja, joihin liittyy itseään ennustava ja toteuttava kierre, joka saa polttoainetta yhteiskunnan valtarakenteissa: esim. työttömän stigma hankaloittaa työn saantia entisestään.
Tytti Solantauksen mukaan stigma vaikuttaa myös leimatun ihmisen lähipiiriin, sekin leimautuu. Sosiaalityö vilisee näitä leimoja; sairaan lapsen vanhemmat ovat jotenkin huonompia; vankilassa olevan isän vaimo ja lapsetkin ovat vähän epäilyttäviä ja alkoholisti-isän pojan koulunkäyntiä katsotaan isän ongelman läpi.
Maahanmuuttajaperheessä kaikki pulmat johtuvat maahanmuutosta tai kulttuurieroista, eikä näin nähdä todellista syytä ja sen myötä ratkaisua johonkin tilanteeseen.
Lastensuojelussa ja opetustoimessa ei puhuta lasten riskisijoittamisesta, riskilaitoksista tai riskityöntekijöistä, ainoastaan riskiperheistä. Perhekotiyrityksiään pyörittäviä sijaisperheitä ei koeta riskeiksi, ei siinäkään tapauksessa, että sijoitetut raportoivat väärinkäytöksistä ja väkivallasta.
Kiusaajien kouluampujaksi leimaama Samuli kertoo kuinka poliisipartio ilmestyi kotiin ja haki pojan poliisikuulusteluihin paikalliselle poliisiasemalle. Sieltä hänet vietiin terveyskeskuksen kautta mielentilatutkimukseen psykiatriseen sairaalaan. Rikostutkinta kesti lopulta kaksi vuotta ennen kuin syyttäjä antoi syyttämättäjättämispäätöksen. Merkintä pakkohoitolähetteestä seuraa aina mukana. Saarinen ei päässyt haaveilemaansa aliupseerikouluun eikä voinut suunnitella tulevaisuuttaan, koska merkinnät viranomaisten papereissa estivät hakemisen.
Tarpeettoman riskiprofiloinnin on todettu ruokkivan radikalisoitumista. Sosiaalityön professori Mirja Satkan mukaan puuttuminen saattaa vahvistaa lapsen poikkeavaa käyttäytymistä etenkin tilanteissa, joissa hän puuttumisten seurauksena omaksuu itselleen poikkeavan identiteetin. (Esim. Harrikari 2008, 109–110; Harrikari & Pekkarinen 2008). Hänen mukaansa lasten kanssa toimivien ammattilaisten mahdollisuuksia riskidiagnooseihin parannetaan vaatimuksilla madaltaa henkilön tietosuojaa riskitapausten osalta ja kehittämällä yhä parempia riskitekijöiden diagnoosivälineitä.
"Koska ei ole oletettavaa, että leimaamisteoria olisi menettänyt validiteettinsa nyky-yhteisöissä (vrt. Harrikari 2008, 210–214), on tarpeen tuoda esiin puuttumisen mahdollisia haittoja ja auttaa verkostoja tuottamaan puuttumisen normeja ja muita pidäkkeitä villinä rehottavaan puuttumistoimien puutarhaan" (Sosiaalipolitiikka 74/ 2009, 28).
Radikalisoituminen voi olla myös hyvä asia
- Ääriajattelu ei aina ole kielteistä, muistuttaa maailman kulttuurien laitoksen tutkija Minna Saarnivaara.
Radikalisaatio voi olla myös laillista eikä aina johda konkreettisiin tekoihin tai toimintamalleihin. Se voi ilmetä myös laillisten toimintamallien kautta. Esimerkiksi lasten, naisten, eläinten ja seksuaalivähemmistöjen asioita ajavat ryhmät on usein nähty radikaaleina ääriryhminä.
Radikalisaatio voi olla myös myönteistä yhteiskunnan muutosprosessia.
Lue myös:
https://vapaakulkija.wordpress.com/2016/09/25/miten-tunnistat-natsiperheen/
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mita-vihapuhe-on
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vihapuhe-ja-kaytannot-tutkittava-puolueettomasti
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vihapuhe-sosiaalityossa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/missa-olet-nyt-koulusurmaajaksi-epailty
http://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/koulukiusaaminen-rjhti-ksiin
http://www.lokakuunliike.com/mirja-heleniuksen-blogi/-koulukiusaamisen-karut-kasvot
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tampereen-takahuhdin-koulu-hyvksyy-koulukiusaamisen
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/ylojarvi-koulu-ja-lastensuojelu-piinasivat-perhetta-vuosia
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/pommiuhka-erityislapsi-epailtyjen-listalla
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/jarjestelmallista-vakivaltaa-uskomushoitoja-ja-sosiaalihygieniaa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityon-tutkimus-tarvitsee-huostaanottoa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ensi-ja-turvakotien-kaytannot-selvitettava-valittomasti
http://www.lokakuunliike.com/maria-syvaumllaumln-blogi/orwellilaisesta-psykokielest
http://www.lokakuunliike.com/raili-miettisen-blogi/avohuollon-tukitoimet-tuottavat-huostaanottoja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-asiantuntija-asettuu-vallan-vaarinkayttajan-puolelle
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/haluaako-sosiaalityo-rakentaa-vai-purkaa-hakkeja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/paa-pois-brandista-ja-barrikadeille
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/hullun-leima-huostan-oikeuttajana
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuottoisa-myytti-riskiperheista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-uskoo-yha-psykoanalyysiin-osa-2
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/helsingin-diakonissalaitos-veroparatiisikytkoksia-lapsibisnesta-hyva-veli-verkostoja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pelastakaa-lapset-ry-lapsibisneksen-palveluksessa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tutkimusmenetelmat-osa-1-rorschach
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-5-miten-tunnistaa-fabrikointi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-2-fabrikoitu-lastensuojelulausunto
http://www.lokakuunliike.com/laulavan-uutisankkurin-blogi/ssri-hiljaiset-sivuoireet
http://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/lapsemme-laitoksissa-osa-1-miten-paadytaan-laitokseen
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kallista-ja-tuhoisaa-sotaa-ihmisia-vastaan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/banaali-paha-piiloutuu-byrokratiaan
Punaisen Ristin pelissä ei- coolit lapset ovat ei- valkoisia
