Lastensuojelu on muuttunut sijaishuollon edunvalvonnaksi
Hallitus on esittänyt huhtikuussa 2015 voimaan tulleeseen perhehoitolakiin muutoksia, jotka muun muassa nostavat sijaisvanhempien vähimmäishoitopalkkiota ja lisäävät perhehoitajien vapaata ja lapsilukua. Niiden tarkoitus on tulla voimaan 1.7.2016.
Kun bioperheissä monilapsisuus määritellään kaltoinkohteluriskiksi, valvomattomassa perhehoidossa hoidettavien lasten määrä esitetään nostettavaksi kuuteen. Yksi puutteellisesti koulutettu ja valmennettu yleensä valvonnan ulottumattomissa tiettömien taipaleiden sijaitseva sijaisperhe voisi jatkossa nostaa tukia peräti kuudesta lapsesta. Sijaisperhe nettoaa yhden lapsen keskimääräisestä huostaanotosta noin 200 000 euroa mutta antelias korvaus ei takaa pysyvää ihmissuhdetta tai edes lainmukaista kohtelua. Niin suomalaisessa kuin ruotsalaisessa sijaishuoltoselvityksessä pahin lasten kaltoinkohtelu tapahtui juuri sijaisperheissä.
Perhehoidon lakimuutosten myötä lasten ja vanhempien yhteydenpito on entisestään vaikeutunut ja vieraannuttamisesta ja laittomista tapaamisrajoituksista on tullut lastensuojelun rutiinia. Usein sijaisperhe lakkaa pitämästä yhteyttä sijaislapseensa toimeksiantosopimuksen päätyttyä. Sijaisperheiden heikkolaatuinen valikointi ja valmennus myös lisää sijaishuoltosopimusten purkuja. Tutkimustiedon mukaan sopimusten purkujen syyt löytyvät sijaisperheistä itsestään- ei biovanhemmista, kuten usein virheellisesti väitetään (Janhunen 2007; Lamminen & Rantanen 2007).
Sen sijaan, että sijaishuoltojärjestelmän oikeusturvapuutteita yritettäisiin korjata, ne yritetäänkin oikeuttaa lainsäädäntömuutoksilla. Hallitus on jälleen kerran mahdollistamassa sijaishuoltoselvityksessä löydetyn laajamittaisen lasten kaltoinkohtelun jatkumista.
Perhehoidon lakimuutokset ovat nyt eduskunnan käsiteltävinä. Esitys on tällä hetkellä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Kiinnostuneet voivat seurata asian etenemistä täällä.
Sijaishuolto yrittää runtata epäeettiset hankkeensa läpi loma-aikoina
Nämä lakimuutokset kuten aiemmatkin lastensuojelua koskevat muutokset yritetään tehtailla samojen sijaishuollon edunvalvojien voimien huomaamattomasti läpi liian lyhyellä kommentointiajalla ja kesälomien aikana ilman perheiden osallisuutta tai lakimuutosten lapsivaikutusten selvittämistä.
Sijaishuollon lobbarit airueenaan Aila Paloniemi ovat jo kurjistaneet suomalaisten perheiden elämää sijaishuollon ensisijaisuudella, huostista palkitsevalla lastensuojelukertoimella, hallinto- oikeusmenettelyllä ja valvomattomalla perhehoidolla. Paloniemi ehdotti taannoin, että väkivaltaan koskaan syyllistymättömältä äidiltä vietäisiin lapset automaattisesti sijaishuoltoon perheessä joskus ilmenneen väkivaltaepäilyn takia esimerkiksi sillä perusteella, että äidin ex- miehen väitetään joskus ennen avioeroa tapelleen nakkikioskilla. Myös vanhempainrahan maksamista ehdotettiin lakkautettavaksi jo siitä hetkestä alkaen, kun lapsi on päätetty kiireellisesti sijoittaa perhehoitoon, jotta pienituloinen, tukien myötä asuntonsa menettävä vanhempi ei voisi ottaa lapsiaan takaisin sijoituksen osoittauduttua laittomaksi/ purkauduttua.
Vetoamme kansalaisiin ja päättäjiin; vastustakaa näitä lastensuojelua ja sijaishuoltoa entisestään kriisiyttäviä lakiuudistuksia.
Kehotamme kansalaisia olemaan äänestämättä lapsibisnestoimijoita ja kysymään päättäjiltä ja puolueidensa edustajilta:
– Onko sinulla jotain sidoksia lastensuojelun tai sijaishuollon toimijoihin?
– Tunnetko Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen Suomelle lastensuojeluasioissa antamat tuomiot?
– Tunnetko YK:n lapsen oikeuskomitean määräaikaisraporttien sisällön?
- Tunnetko suomalaisen sijaishuoltoselvityksen sisällön? Entä VTV:n raportin?
– Mihin toimiin olet ryhtynyt vaikuttaaksesi lastensuojelun laatuun?
Sijaisperheiden valmennus ja valvonta täynnä vakavia puutteita
Lastensuojelun työntekijöiden työnsisältö on typistynyt köyhien elämäntapavakoiluksi ja -kontrolliksi. Sosiaalitoimen aika haaskaantuu epätieteellisiin arviointeihin, seulontoihin ja syytekirjelmien laatimiseen vanhemmista, jotta lapsia (tykkää) voidaan siirtää syntymäperheistään (en tykkää) valvomattomaan sijaishuoltoon (tykkää).
PRIDE- kouluttajina toimivat sosiaalityöntekijät tuntuvat muistavan ulkoa sijaisvanhempien harrastukset ja osaavat kertoa, että Vuoden sijaisperheeksi valitut Orvokki ja Ossi ovat maanläheisiä ja lämpimiä luontoihmisiä. He kertovat, että Ossi on kestävän kehityksen periaatteita kunnoittava kasvattaja ja että pitkän kasvattajakokemuksen omaavalla jämäkällä Salmella on ”rajoja ja rakkautta” ja useita lastensuojelun luottamustehtäviä mm. Perhehoitoliitossa. PRIDE-valmennetut sijaislastensa pituuskasvun nälkiinnyttämällä pysäyttäneet sijaisvanhemmatkin nähtiin niin ylivertaisina kasvattajina, että heidän annettiin jatkaa kaltoinkohteluaan vuosikaudet.
Sosiaali- ja taidekasvattaja Miina Savolainen on kiinnittänyt huomiota sosiaalityöntekijöiden alhaiseen ammatilliseen itsetuntoon ja tarpeeseen näyttäytyä toisille ”ammattilaisena, jota asiakas ei vedätä”. On oletettavaa, että tällä asenteella lasten ja vanhempien kertomat sijaishuollon väkivallasta tulkitaan rajoitustoimenpiteillä rangaistaviksi vedätysyrityksiksi samalla kun työntekijä tulee huomaamattaan kasvatuskumppaneinaan ja kollegoinaan pitämiensä väkivallantekijöiden vedättämäksi.
Mikäli tapaamisrajoitukset eivät sulje sijaishuollon väkivallasta valittavan vanhemman suuta, hänet voidaan ohjata Voikukkia- ryhmään oppimaan kuinka lapsen kertomat väkivallasta sijaishuollossa ovat vain normaalia sijaishuoltoon kiinnittymisen reaktiovaihetta, joka tulee jättää huomiotta.
24 tuntia kestävä PRIDE- valmennus perustuu sijaisvanhempien itse ilmoittamiin vahvuuksiin; sosiaalityöntekijät siis toistavat sijaisperheitään markkinoidessaan sijaisperheiden itsekirjoittamia vahvuuslistoja. Jatkuvat epäonnistumiset sijaisperheiden valinnassa tai valmennuksessa eivät
vie valmentajan pätevyyttä. Käytännössä sosiaalityöntekijöillä ei ole vastuu- tai korvausvelvoitteita virheistään tai väärinkäytöksistään. Myöskään sijaisperheillä ei ole vastuu- tai korvausvelvoitteita. Suomessa edes sijaislasten pahoinpitelystä saatu tuomio ei johda perhekotilupien menetykseen vaan pahoinpitelevälle sijaisvanhemmalle voidaan sijoittaa lapsia edelleen.
Asiakasperheistään sosiaalityöntekijät eivät tiedä mitään eivätkä haluakaan tietää tai edes tutustua. Kiinnostuksenpuutetta ja etäisyyttä pidetään positiivisena asiana; sitä kutsutaan lastensuojelun ammatillisuudeksi.
Lastensuojelussa ammatillisuudeksi kuvitellaan sitä, että vuoden välein vaihtuva sosiaalityöntekijä lukee edeltäjänsä fabrikoimat jopa 120 vuotta säilytettävät syytöskirjelmät perheistä, joitä he eivät tunne ja lisäävät syytöslistaan jonkin oman mutudiagnoosin tai muuta negatiivista, joka on linjassa aiempien syytösten kanssa. Syytösten todenperäisyyttä ei selvitetä lastensuojeluprosessien missään vaiheessa, ei myöskään hallinto- oikeudessa, jossa sosiaaltyöntekijät toimivat asiantuntijoina.
Sijoituspäätöksen tekevistä sosiaalityöntekijöistä yhä useampi ei koskaan tapaa eikä kuule lasta, jonka elämästä päättää eikä ole kiinnostunut rakentamaan asiakkaisiinsa sen paremmin luottamussuhdetta kuin tekemään heidän kanssaan yhteistyötä. Banaali paha piiloutuu byrokratiaan.
Sosiaalityöntekijät kokevat yhteistyö- ja kasvatuskumppaneikseen sijaisvanhemmat ja ovat vaihtaneet perustehtävänsä perheiden tukemisesta sijaisperheiden asiakashankintaan ja palvelemiseen. Jotta sijaisperhe pysyisi kunnan omana perheenä, kunta sitoutuu lähettämään perheeseen sijoitettuja tietyn aikamäärän sisällä.
Kunta ja sosiaalityöntekijä siis sitouttavat sijoitusperheet itseensä tuottamalla näille sijoitettavia. Tämä odotusaikakäytäntö on johtanut lisääntyviin kiireellisiin sijoituksiin ja siihen, että kiireellisistä sijoituksista pyritään tekemään pysyviä huostaanottoja. Se on myös vaarantanut entisestään lasten ja perheiden jo lähes olemattoman oikeusturvan.
Perhehoitoa ja sijaisvanhempia ei valvota
Omiksi perheiksi koettujen sijaisperheiden puutteita ja laiminlyöntejä katsotaan lastensuojelussa läpi sormien. Oikeusasiamies on kiinnittänyt huomiota siihen, että sosiaalityöntekijät eivät tunnu edes havaitsevan saati raportoivan puutteita sijaisperheissä(Tarkastuspöytäkirja dnro 1001/3/12).
Perhehoitoa vaivaavat vieläkin vakavammat laatu- ja valvontapuutteet kuin laitoshoitoa. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan ”erityisesti sijaisperheiden valvonta vaikuttaa tarkastushavaintojen perusteella kuitenkin riittämättömältä. Osalla haastatelluista lastensuojelun työntekijöistä oli perhehoidosta huonoja kokemuksia, ja heitä mietitytti perheiden motiivit ryhtyä sijaisperheiksi. Joissakin tapauksissa perheiden valinnan katsottiin epäonnistuneen täysin. Ongelmaksi koettiin myös se, että kaikki perheet eivät päästä lastensuojelun työntekijöitä kotikäynnille" (VTV- tarkastuskertomus- Dnro 321/54/2010).
Heikosti valmistellut lastensuojelun ja perhehoidon lakimuutokset ovat tuoneet suomalaiseen lastensuojeluun 1930-luvun kaksoisstandardin: jaon apua ansaitseviin ja ansaitsemattomiin perheisiin.
Köyhät perheet on ajettu huoliluokitusten, liputusten ja riskiseulausten kohteeksi, mutta alati paisuvan sijaishuollon ja sen kumppaneiden laatupuutteita ja väärinkäytöksiä ei valvota eikä noteerata. Täsmälleen sama kasvatuskäytäntö arvotetaan eri tavoin sen perusteella onko kasvattaja vanhempi vai sijaisvanhempi.
Suomalainen lastensuojelu ajaa perheitä evakkoon, jopa maanpakoon, ja sijaislasten pahoinpitelyuutisia julkaistaan säännöllisesti.
LSKL:n kyselyssä valtaosa vanhemmista kertoi, että heille ei ole tarjottu minkäänlaista tukea tai he olivat joutuneet sitä etsimään aktiivisesti itse. Sijoitettujen kotiinpalaamista estivät vanhempien mukaan myös viranomaismielivalta, työntekijöiden negatiivinen asenne ja suuri vaihtuvuus sekä biologisten vanhempien vanhemmuuden mitätöinti.
Ammattikasvattaja, perhekotiyrittäjä ja sijaisvanhempi Kari Björkman myöntää Amppeli-lehdessä rehellisesti perheiden jälleenyhdistämisen laiminlyöntien johtuvan rahasta. ”Kerran sisään tullutta sijoitusta ei mielellään lasketa menemään niin kauan kun kunta maksaa hänestä hoitokorvauksen. ”
Perhehoidon prosessien laatu ja oikeellisuus tutkittava
YK:n kehotus resursoida lasten luonnollisiin perheisiin ja yhteisöihin on Suomessa sivuutettu. Syntymäperheiden sijaan halutaan tukea ja resursoida sijaisperheitä.
Suomi tulkitsee YK:n ohjeita perheiden tukemisesta siten, että sijoittaa lapset valvomattoman laitoshoidon sijaan valvomattomaan perhehoitoon, nimeää varhaisen puuttumisen varhaiseksi tueksi ja muun huostaanottoja tuottavan urkinnan lastensuojelun yhteis- ja vaikuttavuustutkimukseksi tai lapsilähtöiseksi voimaannuttavaksi vuorovaikutukseksi. Uudistukset tapahtuvat vain nimien ja nimeämisen tasolla. Suomessa lastensuojelun uutisointi-, tutkimus- ja kehittämistoimintaa on vaikeaa ellei mahdotonta erottaa sijaishuollon edunvalvonta- ja markkinointitoiminnasta.
Sijaishuollon edunvalvonnaksi muuttuneessa lastensuojelussa on päätetty, että Suomi ei tarvitse tutkimustietoa, valvontaa eikä YK:n ohjausta. Meille riittäköön Hedmanilais- Heiliöläis- Paloniemeläinen sosiaalihygienia. Kun lastensuojelun tiedotustoimintakin on sijaishuollon käsissä, kukaan ei saa koskaan tietää.
Suomalaiseen lastensuojelu-uutisointiin luottava jää uutispimentoon ja sijaishuollon markkinoinnin armoille.
Suomalaiset puolueettomiksi kansalaisjärjestöiksi tekeytyvät lastensuojelujärjestöt ovat tosiasiassa vahvasti sidoksissa sijaishuoltoon, omistavat lastensuojelulaitoksia ja myyvät ”vanhemmuudenarviointeja”, lasten sijoituspalveluja ja laitoshoitoa ja kouluttavat omia sijaisperheitä. Ne ovat itse juuri niitä tahoja, jotka tuottavat rikottuja perheitä ja riskiolosuhteita. Muiden muuassa SOS-lapsikylä ja Pesäpuu ry mainostavat palveluitaan harhaanjohtavasti lapsilla, ”jotka eivät voi asua kotonaan.”
Sosiaalityöntekijöiden rajaton, valvomaton valta yhdistyneenä heikkoon koulutukseen , puuttuvaan eettiseen herkkyyteen ja byrokraattiseen kaikkivoipaisuuteen on johtanut siihen, että lastensuojelu on muuttunut sijaishuollon asiakashankinnaksi ja edunvalvonnaksi. Se on aiheuttanut sen, että sijaisperheet valikoidaan sosiaalityöntekijän ja kunnan, ei lapsen tarpeiden perusteella. Yhä useampi lapsi joutuu sijoitetuksi hatarin perustein ja arviointi sijoituksen lapsen edun mukaisuudesta ( verrattuna tilanteeseen, että lasta autettaisiin kotona) jää lähes aina tekemättä.
Se on johtanut siihen, että yhä useampi lapsi päätyy kiertämään vuoden parin välein vaihtuvan sosiaalityöntekijän päätöksellä vuoden parin välein vaihtuvasta tarpeitaan vastaamattomasta sijaispaikasta toiseen ja että sijoitetun koulutuspolku ja yhteydenpito läheisiinsä katkeaa. Lapsille ja nuorille ei ole jätetty muita oikeuksia kuin olla hiljaa tai äänestää jaloillaan, jota he tekevätkin vuosittain lähes 4000 virka-apupyynnön edestä.
YK:n, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja pohjoismaisten lapsiasiavaltuutettujen moitteista huolimatta suomalaisesta lastensuojelusta puuttuu yhä tutkimustieto, valvonta, seuranta, tulosvastuu ja perheiden oikeusturva; sijaishuollossa ei ole vieläkään edes minimivalvontaa eikä perheillä ole oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä eikä toimivia valitusreittejä. Suomalainen sijaishuollon ja lastensuojelun viranomaisten edunvalvontaan keskittynyt sosiaalihallinto asiantuntijoineen ja erityisosaajineen on pitänyt huolta siitä, ettei jo kaksikymmentä vuotta sitten esitettyjä välttämättömiä uudistuksia ole toteutettu.
Varhainen puuttuminen on ulotettu koskemaan vain avuntarpeensa julkisesti paljastaneiden köyhien perhe-elämään, ei viranomaisten, psykiatrian tai sijaishuollon rikolliseen toimintaan. Lastensuojelujärjestöinä esiintyvät piiloyritykset ovat lähteneet mukaan sijaishuoltomarkkinoille ja järjestävät kalliita epätieteellisiä tutkimuksia huostaanotontarpeen löytämiseksi.
Jo poliisitoimen verran vuosittain maksava sijaishuolto on saanut rahastaa veronmaksajia vuosikymmenet ilman valvontaa, tulosvastuuta, verovelvoitteita tai minkäänlaista näyttövelvoitetta toimintansa tuloksista tai laillisuudesta. Luotettavaa vaikuttavuuden tutkimusta ja tulosten vertailua hankaloittanee myös lastensuojelun epämääräinen, ammattillisuuden ja tieteellisyyden auraa antamaan kehitetty orwellilainen uusiokieli, joka vilisee harhaanjohtavia eufemismeja. Voimavaralähtöinen vuorovaikutus voikin ollakin urkintaa, arviointi leimaamista, avohuollon tukitoimi huostaanoton pohjustamista, säännöllinen hoitokontakti pakotettua ja tarpeetonta seulausta, lapsen etu sijaishuollon edunvalvontaa, räätälöity opetus lähihoitajaharjoittelijan läksyvalvontaa laitoksessa ja kohentunut toimintakyky työntekijän käskyjen tottelemista.
Sijaislapsen raiskauksesta tai törkeästä pahoinpitelystä tuomituille ei saisi sijoittaa lapsia edelleen
Kun vanhemmat ja lapset yrittävät hankkia väärinkäytöksistä vaadittuja todisteita, sosiaalityöntekijät rankaisevat heiltä Pelastakaa Lapset ryn lakimiespalvelun ja lastensuojelun edunvalvojan avulla syytteillä ja tapaamisrajoituksilla. Sosiaalityön asiantuntijat ja tutkijat leimaavat asiakkaiden kertomat väärinkäytöksistä vihapuheeksi.
Valtiovallan tuella harjoitettu sinisilmäinen sijaishuollon valvomatta jättäminen ja edunvalvonta yhdistettynä lastensuojelun tutkimuksen ja oikeudenkäyntien puutteisiin ja heikkolaatuiseen sijaisperhevalmennukseen ja sijaisperheiden odotusaikaan takaa sen, että yhä useampi nuori päätyy kenenkään puuttumatta sijoitetuksi hatarin ja laittomin perustein tarpeitaan vastaamattomaan, puutteellisesti valvottuun ja koulutettuun , pysyvyyttä tarjoamattomaan ja jopa vaaralliseen sijaisperheeseen ja sieltä edelleen kiertämään syrjäyttävästä sijaisperheestä tai - laitoksesta toiseen.
Ennen perhehoidon edunvalvontauudistuksia Lokakuun Liike pyytää STM:ää tekemään puolueettoman selvityksen lastensuojeluprosessien oikeellisuudesta , perhehoidon nykyisestä laadusta ja kaltoinkohtelusta perhehoidossa ja kehottaa siirtämään huostaanotto- oikeudenkäynnit hallinto- oikeuksista käräjäoikeuksiin.
Lokakuun liike ehdottaa, että sijoitettuihin kohdistuneista väkivaltarikoksista tuomituille sijaisvanhemmille ei enää sijoitettaisi lapsia ja että tuomio sijaislapsen raiskauksesta tai törkeästä pahoinpitelystä veisi automaattisesti perhekotiluvan. Valvontavelvoitteensa toistuvasti laiminlyöviltä sosiaalityöntekijöiltä, jotka kieltäytyvät puuttumasta sijaisperheissä tapahtuvaan lasten kaltoinkohteluun tulisi ottaa pois oikeus sijoituspäätöksiin ja sijaisperheiden valikointiin ja valmennuksiin.
Lokakuun Liike pyytää STM:ää ja THL:ää tutkimaan mikä seurauksia PRIDE-valmennusten puutteilla on laittomiin rajoitustoimiin, sijaishuollossa tapahtuvan väkivallan ilmitulon estämiseen ja vähättelyyn, lasten ja vanhempien yhteydenpidon tukemisen ja perheiden jälleenyhdistämisvelvoitteiden laiminlyönteihin.
Lokakuun liike pyytää myös selvittämään mikä yhteys lisääntyneillä kiireellisillä sijoituksilla on lisääntyneiden sijaisperheiden odotusaika- ja muihin sopimuskäytäntöihin.
Lue myös:
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/professori-featherstone-sosiaalityo-on-epahumaania
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-moniammatillinen-yhteistyo-havittaa-niin-vuorovaikutuksen-kuin-vastuun
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/pysyvan-huostaanoton-hanke-on-sijaishuollon-ei-lapsen-etu
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pride-valmennettujen-sijaisperheiden-odotusaikakaytanto-tuottaa-turhia-kiireellisia-sijoituksia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-milapro-lapsibisnesryppaan-asiakashankkijana
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuottoisa-myytti-riskiperheista
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/varhainen-huoli-ja-puuttuminen-mielen-sairautta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityon-tutkimus-tarvitsee-huostaanottoa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-iii-vanhemmuudenarviointi-kasvavana-bisneksena
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-ii-lastensuojelujarjestot-bisneksen-syrjassa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-asiantuntija-asettuu-vallan-vaarinkayttajan-puolelle
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/saisiko-keroputaan-mallin-myos-lastensuojeluun
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lasten-kaltoinkohtelun-tunnistusohjeet-tuottavat-turhia-tutkimuksia-ja-vaaria-syytoksia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vakivalta-sijaishuollossa-onkin-biovanhempien-syyta-ja-sijoitettujen-tietamattomyytta
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelun-porttiteoria-avunpyynto-avautuminen-ja-lasu-asiakkuus-portteja-elinkautisiin
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/palkitut-pahantekijat-haussa-vuoden-virtahepo
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ensi-ja-turvakotien-kaytannot-selvitettava-valittomasti
Hallitus on esittänyt huhtikuussa 2015 voimaan tulleeseen perhehoitolakiin muutoksia, jotka muun muassa nostavat sijaisvanhempien vähimmäishoitopalkkiota ja lisäävät perhehoitajien vapaata ja lapsilukua. Niiden tarkoitus on tulla voimaan 1.7.2016.
Kun bioperheissä monilapsisuus määritellään kaltoinkohteluriskiksi, valvomattomassa perhehoidossa hoidettavien lasten määrä esitetään nostettavaksi kuuteen. Yksi puutteellisesti koulutettu ja valmennettu yleensä valvonnan ulottumattomissa tiettömien taipaleiden sijaitseva sijaisperhe voisi jatkossa nostaa tukia peräti kuudesta lapsesta. Sijaisperhe nettoaa yhden lapsen keskimääräisestä huostaanotosta noin 200 000 euroa mutta antelias korvaus ei takaa pysyvää ihmissuhdetta tai edes lainmukaista kohtelua. Niin suomalaisessa kuin ruotsalaisessa sijaishuoltoselvityksessä pahin lasten kaltoinkohtelu tapahtui juuri sijaisperheissä.
Perhehoidon lakimuutosten myötä lasten ja vanhempien yhteydenpito on entisestään vaikeutunut ja vieraannuttamisesta ja laittomista tapaamisrajoituksista on tullut lastensuojelun rutiinia. Usein sijaisperhe lakkaa pitämästä yhteyttä sijaislapseensa toimeksiantosopimuksen päätyttyä. Sijaisperheiden heikkolaatuinen valikointi ja valmennus myös lisää sijaishuoltosopimusten purkuja. Tutkimustiedon mukaan sopimusten purkujen syyt löytyvät sijaisperheistä itsestään- ei biovanhemmista, kuten usein virheellisesti väitetään (Janhunen 2007; Lamminen & Rantanen 2007).
Sen sijaan, että sijaishuoltojärjestelmän oikeusturvapuutteita yritettäisiin korjata, ne yritetäänkin oikeuttaa lainsäädäntömuutoksilla. Hallitus on jälleen kerran mahdollistamassa sijaishuoltoselvityksessä löydetyn laajamittaisen lasten kaltoinkohtelun jatkumista.
Perhehoidon lakimuutokset ovat nyt eduskunnan käsiteltävinä. Esitys on tällä hetkellä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Kiinnostuneet voivat seurata asian etenemistä täällä.
Sijaishuolto yrittää runtata epäeettiset hankkeensa läpi loma-aikoina
Nämä lakimuutokset kuten aiemmatkin lastensuojelua koskevat muutokset yritetään tehtailla samojen sijaishuollon edunvalvojien voimien huomaamattomasti läpi liian lyhyellä kommentointiajalla ja kesälomien aikana ilman perheiden osallisuutta tai lakimuutosten lapsivaikutusten selvittämistä.
Sijaishuollon lobbarit airueenaan Aila Paloniemi ovat jo kurjistaneet suomalaisten perheiden elämää sijaishuollon ensisijaisuudella, huostista palkitsevalla lastensuojelukertoimella, hallinto- oikeusmenettelyllä ja valvomattomalla perhehoidolla. Paloniemi ehdotti taannoin, että väkivaltaan koskaan syyllistymättömältä äidiltä vietäisiin lapset automaattisesti sijaishuoltoon perheessä joskus ilmenneen väkivaltaepäilyn takia esimerkiksi sillä perusteella, että äidin ex- miehen väitetään joskus ennen avioeroa tapelleen nakkikioskilla. Myös vanhempainrahan maksamista ehdotettiin lakkautettavaksi jo siitä hetkestä alkaen, kun lapsi on päätetty kiireellisesti sijoittaa perhehoitoon, jotta pienituloinen, tukien myötä asuntonsa menettävä vanhempi ei voisi ottaa lapsiaan takaisin sijoituksen osoittauduttua laittomaksi/ purkauduttua.
Vetoamme kansalaisiin ja päättäjiin; vastustakaa näitä lastensuojelua ja sijaishuoltoa entisestään kriisiyttäviä lakiuudistuksia.
Kehotamme kansalaisia olemaan äänestämättä lapsibisnestoimijoita ja kysymään päättäjiltä ja puolueidensa edustajilta:
– Onko sinulla jotain sidoksia lastensuojelun tai sijaishuollon toimijoihin?
– Tunnetko Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen Suomelle lastensuojeluasioissa antamat tuomiot?
– Tunnetko YK:n lapsen oikeuskomitean määräaikaisraporttien sisällön?
- Tunnetko suomalaisen sijaishuoltoselvityksen sisällön? Entä VTV:n raportin?
– Mihin toimiin olet ryhtynyt vaikuttaaksesi lastensuojelun laatuun?
Sijaisperheiden valmennus ja valvonta täynnä vakavia puutteita
Lastensuojelun työntekijöiden työnsisältö on typistynyt köyhien elämäntapavakoiluksi ja -kontrolliksi. Sosiaalitoimen aika haaskaantuu epätieteellisiin arviointeihin, seulontoihin ja syytekirjelmien laatimiseen vanhemmista, jotta lapsia (tykkää) voidaan siirtää syntymäperheistään (en tykkää) valvomattomaan sijaishuoltoon (tykkää).
PRIDE- kouluttajina toimivat sosiaalityöntekijät tuntuvat muistavan ulkoa sijaisvanhempien harrastukset ja osaavat kertoa, että Vuoden sijaisperheeksi valitut Orvokki ja Ossi ovat maanläheisiä ja lämpimiä luontoihmisiä. He kertovat, että Ossi on kestävän kehityksen periaatteita kunnoittava kasvattaja ja että pitkän kasvattajakokemuksen omaavalla jämäkällä Salmella on ”rajoja ja rakkautta” ja useita lastensuojelun luottamustehtäviä mm. Perhehoitoliitossa. PRIDE-valmennetut sijaislastensa pituuskasvun nälkiinnyttämällä pysäyttäneet sijaisvanhemmatkin nähtiin niin ylivertaisina kasvattajina, että heidän annettiin jatkaa kaltoinkohteluaan vuosikaudet.
Sosiaali- ja taidekasvattaja Miina Savolainen on kiinnittänyt huomiota sosiaalityöntekijöiden alhaiseen ammatilliseen itsetuntoon ja tarpeeseen näyttäytyä toisille ”ammattilaisena, jota asiakas ei vedätä”. On oletettavaa, että tällä asenteella lasten ja vanhempien kertomat sijaishuollon väkivallasta tulkitaan rajoitustoimenpiteillä rangaistaviksi vedätysyrityksiksi samalla kun työntekijä tulee huomaamattaan kasvatuskumppaneinaan ja kollegoinaan pitämiensä väkivallantekijöiden vedättämäksi.
Mikäli tapaamisrajoitukset eivät sulje sijaishuollon väkivallasta valittavan vanhemman suuta, hänet voidaan ohjata Voikukkia- ryhmään oppimaan kuinka lapsen kertomat väkivallasta sijaishuollossa ovat vain normaalia sijaishuoltoon kiinnittymisen reaktiovaihetta, joka tulee jättää huomiotta.
24 tuntia kestävä PRIDE- valmennus perustuu sijaisvanhempien itse ilmoittamiin vahvuuksiin; sosiaalityöntekijät siis toistavat sijaisperheitään markkinoidessaan sijaisperheiden itsekirjoittamia vahvuuslistoja. Jatkuvat epäonnistumiset sijaisperheiden valinnassa tai valmennuksessa eivät
vie valmentajan pätevyyttä. Käytännössä sosiaalityöntekijöillä ei ole vastuu- tai korvausvelvoitteita virheistään tai väärinkäytöksistään. Myöskään sijaisperheillä ei ole vastuu- tai korvausvelvoitteita. Suomessa edes sijaislasten pahoinpitelystä saatu tuomio ei johda perhekotilupien menetykseen vaan pahoinpitelevälle sijaisvanhemmalle voidaan sijoittaa lapsia edelleen.
Asiakasperheistään sosiaalityöntekijät eivät tiedä mitään eivätkä haluakaan tietää tai edes tutustua. Kiinnostuksenpuutetta ja etäisyyttä pidetään positiivisena asiana; sitä kutsutaan lastensuojelun ammatillisuudeksi.
Lastensuojelussa ammatillisuudeksi kuvitellaan sitä, että vuoden välein vaihtuva sosiaalityöntekijä lukee edeltäjänsä fabrikoimat jopa 120 vuotta säilytettävät syytöskirjelmät perheistä, joitä he eivät tunne ja lisäävät syytöslistaan jonkin oman mutudiagnoosin tai muuta negatiivista, joka on linjassa aiempien syytösten kanssa. Syytösten todenperäisyyttä ei selvitetä lastensuojeluprosessien missään vaiheessa, ei myöskään hallinto- oikeudessa, jossa sosiaaltyöntekijät toimivat asiantuntijoina.
Sijoituspäätöksen tekevistä sosiaalityöntekijöistä yhä useampi ei koskaan tapaa eikä kuule lasta, jonka elämästä päättää eikä ole kiinnostunut rakentamaan asiakkaisiinsa sen paremmin luottamussuhdetta kuin tekemään heidän kanssaan yhteistyötä. Banaali paha piiloutuu byrokratiaan.
Sosiaalityöntekijät kokevat yhteistyö- ja kasvatuskumppaneikseen sijaisvanhemmat ja ovat vaihtaneet perustehtävänsä perheiden tukemisesta sijaisperheiden asiakashankintaan ja palvelemiseen. Jotta sijaisperhe pysyisi kunnan omana perheenä, kunta sitoutuu lähettämään perheeseen sijoitettuja tietyn aikamäärän sisällä.
Kunta ja sosiaalityöntekijä siis sitouttavat sijoitusperheet itseensä tuottamalla näille sijoitettavia. Tämä odotusaikakäytäntö on johtanut lisääntyviin kiireellisiin sijoituksiin ja siihen, että kiireellisistä sijoituksista pyritään tekemään pysyviä huostaanottoja. Se on myös vaarantanut entisestään lasten ja perheiden jo lähes olemattoman oikeusturvan.
Perhehoitoa ja sijaisvanhempia ei valvota
Omiksi perheiksi koettujen sijaisperheiden puutteita ja laiminlyöntejä katsotaan lastensuojelussa läpi sormien. Oikeusasiamies on kiinnittänyt huomiota siihen, että sosiaalityöntekijät eivät tunnu edes havaitsevan saati raportoivan puutteita sijaisperheissä(Tarkastuspöytäkirja dnro 1001/3/12).
Perhehoitoa vaivaavat vieläkin vakavammat laatu- ja valvontapuutteet kuin laitoshoitoa. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan ”erityisesti sijaisperheiden valvonta vaikuttaa tarkastushavaintojen perusteella kuitenkin riittämättömältä. Osalla haastatelluista lastensuojelun työntekijöistä oli perhehoidosta huonoja kokemuksia, ja heitä mietitytti perheiden motiivit ryhtyä sijaisperheiksi. Joissakin tapauksissa perheiden valinnan katsottiin epäonnistuneen täysin. Ongelmaksi koettiin myös se, että kaikki perheet eivät päästä lastensuojelun työntekijöitä kotikäynnille" (VTV- tarkastuskertomus- Dnro 321/54/2010).
Heikosti valmistellut lastensuojelun ja perhehoidon lakimuutokset ovat tuoneet suomalaiseen lastensuojeluun 1930-luvun kaksoisstandardin: jaon apua ansaitseviin ja ansaitsemattomiin perheisiin.
Köyhät perheet on ajettu huoliluokitusten, liputusten ja riskiseulausten kohteeksi, mutta alati paisuvan sijaishuollon ja sen kumppaneiden laatupuutteita ja väärinkäytöksiä ei valvota eikä noteerata. Täsmälleen sama kasvatuskäytäntö arvotetaan eri tavoin sen perusteella onko kasvattaja vanhempi vai sijaisvanhempi.
Suomalainen lastensuojelu ajaa perheitä evakkoon, jopa maanpakoon, ja sijaislasten pahoinpitelyuutisia julkaistaan säännöllisesti.
LSKL:n kyselyssä valtaosa vanhemmista kertoi, että heille ei ole tarjottu minkäänlaista tukea tai he olivat joutuneet sitä etsimään aktiivisesti itse. Sijoitettujen kotiinpalaamista estivät vanhempien mukaan myös viranomaismielivalta, työntekijöiden negatiivinen asenne ja suuri vaihtuvuus sekä biologisten vanhempien vanhemmuuden mitätöinti.
Ammattikasvattaja, perhekotiyrittäjä ja sijaisvanhempi Kari Björkman myöntää Amppeli-lehdessä rehellisesti perheiden jälleenyhdistämisen laiminlyöntien johtuvan rahasta. ”Kerran sisään tullutta sijoitusta ei mielellään lasketa menemään niin kauan kun kunta maksaa hänestä hoitokorvauksen. ”
Perhehoidon prosessien laatu ja oikeellisuus tutkittava
YK:n kehotus resursoida lasten luonnollisiin perheisiin ja yhteisöihin on Suomessa sivuutettu. Syntymäperheiden sijaan halutaan tukea ja resursoida sijaisperheitä.
Suomi tulkitsee YK:n ohjeita perheiden tukemisesta siten, että sijoittaa lapset valvomattoman laitoshoidon sijaan valvomattomaan perhehoitoon, nimeää varhaisen puuttumisen varhaiseksi tueksi ja muun huostaanottoja tuottavan urkinnan lastensuojelun yhteis- ja vaikuttavuustutkimukseksi tai lapsilähtöiseksi voimaannuttavaksi vuorovaikutukseksi. Uudistukset tapahtuvat vain nimien ja nimeämisen tasolla. Suomessa lastensuojelun uutisointi-, tutkimus- ja kehittämistoimintaa on vaikeaa ellei mahdotonta erottaa sijaishuollon edunvalvonta- ja markkinointitoiminnasta.
Sijaishuollon edunvalvonnaksi muuttuneessa lastensuojelussa on päätetty, että Suomi ei tarvitse tutkimustietoa, valvontaa eikä YK:n ohjausta. Meille riittäköön Hedmanilais- Heiliöläis- Paloniemeläinen sosiaalihygienia. Kun lastensuojelun tiedotustoimintakin on sijaishuollon käsissä, kukaan ei saa koskaan tietää.
Suomalaiseen lastensuojelu-uutisointiin luottava jää uutispimentoon ja sijaishuollon markkinoinnin armoille.
Suomalaiset puolueettomiksi kansalaisjärjestöiksi tekeytyvät lastensuojelujärjestöt ovat tosiasiassa vahvasti sidoksissa sijaishuoltoon, omistavat lastensuojelulaitoksia ja myyvät ”vanhemmuudenarviointeja”, lasten sijoituspalveluja ja laitoshoitoa ja kouluttavat omia sijaisperheitä. Ne ovat itse juuri niitä tahoja, jotka tuottavat rikottuja perheitä ja riskiolosuhteita. Muiden muuassa SOS-lapsikylä ja Pesäpuu ry mainostavat palveluitaan harhaanjohtavasti lapsilla, ”jotka eivät voi asua kotonaan.”
Sosiaalityöntekijöiden rajaton, valvomaton valta yhdistyneenä heikkoon koulutukseen , puuttuvaan eettiseen herkkyyteen ja byrokraattiseen kaikkivoipaisuuteen on johtanut siihen, että lastensuojelu on muuttunut sijaishuollon asiakashankinnaksi ja edunvalvonnaksi. Se on aiheuttanut sen, että sijaisperheet valikoidaan sosiaalityöntekijän ja kunnan, ei lapsen tarpeiden perusteella. Yhä useampi lapsi joutuu sijoitetuksi hatarin perustein ja arviointi sijoituksen lapsen edun mukaisuudesta ( verrattuna tilanteeseen, että lasta autettaisiin kotona) jää lähes aina tekemättä.
Se on johtanut siihen, että yhä useampi lapsi päätyy kiertämään vuoden parin välein vaihtuvan sosiaalityöntekijän päätöksellä vuoden parin välein vaihtuvasta tarpeitaan vastaamattomasta sijaispaikasta toiseen ja että sijoitetun koulutuspolku ja yhteydenpito läheisiinsä katkeaa. Lapsille ja nuorille ei ole jätetty muita oikeuksia kuin olla hiljaa tai äänestää jaloillaan, jota he tekevätkin vuosittain lähes 4000 virka-apupyynnön edestä.
YK:n, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja pohjoismaisten lapsiasiavaltuutettujen moitteista huolimatta suomalaisesta lastensuojelusta puuttuu yhä tutkimustieto, valvonta, seuranta, tulosvastuu ja perheiden oikeusturva; sijaishuollossa ei ole vieläkään edes minimivalvontaa eikä perheillä ole oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä eikä toimivia valitusreittejä. Suomalainen sijaishuollon ja lastensuojelun viranomaisten edunvalvontaan keskittynyt sosiaalihallinto asiantuntijoineen ja erityisosaajineen on pitänyt huolta siitä, ettei jo kaksikymmentä vuotta sitten esitettyjä välttämättömiä uudistuksia ole toteutettu.
Varhainen puuttuminen on ulotettu koskemaan vain avuntarpeensa julkisesti paljastaneiden köyhien perhe-elämään, ei viranomaisten, psykiatrian tai sijaishuollon rikolliseen toimintaan. Lastensuojelujärjestöinä esiintyvät piiloyritykset ovat lähteneet mukaan sijaishuoltomarkkinoille ja järjestävät kalliita epätieteellisiä tutkimuksia huostaanotontarpeen löytämiseksi.
Jo poliisitoimen verran vuosittain maksava sijaishuolto on saanut rahastaa veronmaksajia vuosikymmenet ilman valvontaa, tulosvastuuta, verovelvoitteita tai minkäänlaista näyttövelvoitetta toimintansa tuloksista tai laillisuudesta. Luotettavaa vaikuttavuuden tutkimusta ja tulosten vertailua hankaloittanee myös lastensuojelun epämääräinen, ammattillisuuden ja tieteellisyyden auraa antamaan kehitetty orwellilainen uusiokieli, joka vilisee harhaanjohtavia eufemismeja. Voimavaralähtöinen vuorovaikutus voikin ollakin urkintaa, arviointi leimaamista, avohuollon tukitoimi huostaanoton pohjustamista, säännöllinen hoitokontakti pakotettua ja tarpeetonta seulausta, lapsen etu sijaishuollon edunvalvontaa, räätälöity opetus lähihoitajaharjoittelijan läksyvalvontaa laitoksessa ja kohentunut toimintakyky työntekijän käskyjen tottelemista.
Sijaislapsen raiskauksesta tai törkeästä pahoinpitelystä tuomituille ei saisi sijoittaa lapsia edelleen
Kun vanhemmat ja lapset yrittävät hankkia väärinkäytöksistä vaadittuja todisteita, sosiaalityöntekijät rankaisevat heiltä Pelastakaa Lapset ryn lakimiespalvelun ja lastensuojelun edunvalvojan avulla syytteillä ja tapaamisrajoituksilla. Sosiaalityön asiantuntijat ja tutkijat leimaavat asiakkaiden kertomat väärinkäytöksistä vihapuheeksi.
Valtiovallan tuella harjoitettu sinisilmäinen sijaishuollon valvomatta jättäminen ja edunvalvonta yhdistettynä lastensuojelun tutkimuksen ja oikeudenkäyntien puutteisiin ja heikkolaatuiseen sijaisperhevalmennukseen ja sijaisperheiden odotusaikaan takaa sen, että yhä useampi nuori päätyy kenenkään puuttumatta sijoitetuksi hatarin ja laittomin perustein tarpeitaan vastaamattomaan, puutteellisesti valvottuun ja koulutettuun , pysyvyyttä tarjoamattomaan ja jopa vaaralliseen sijaisperheeseen ja sieltä edelleen kiertämään syrjäyttävästä sijaisperheestä tai - laitoksesta toiseen.
Ennen perhehoidon edunvalvontauudistuksia Lokakuun Liike pyytää STM:ää tekemään puolueettoman selvityksen lastensuojeluprosessien oikeellisuudesta , perhehoidon nykyisestä laadusta ja kaltoinkohtelusta perhehoidossa ja kehottaa siirtämään huostaanotto- oikeudenkäynnit hallinto- oikeuksista käräjäoikeuksiin.
Lokakuun liike ehdottaa, että sijoitettuihin kohdistuneista väkivaltarikoksista tuomituille sijaisvanhemmille ei enää sijoitettaisi lapsia ja että tuomio sijaislapsen raiskauksesta tai törkeästä pahoinpitelystä veisi automaattisesti perhekotiluvan. Valvontavelvoitteensa toistuvasti laiminlyöviltä sosiaalityöntekijöiltä, jotka kieltäytyvät puuttumasta sijaisperheissä tapahtuvaan lasten kaltoinkohteluun tulisi ottaa pois oikeus sijoituspäätöksiin ja sijaisperheiden valikointiin ja valmennuksiin.
Lokakuun Liike pyytää STM:ää ja THL:ää tutkimaan mikä seurauksia PRIDE-valmennusten puutteilla on laittomiin rajoitustoimiin, sijaishuollossa tapahtuvan väkivallan ilmitulon estämiseen ja vähättelyyn, lasten ja vanhempien yhteydenpidon tukemisen ja perheiden jälleenyhdistämisvelvoitteiden laiminlyönteihin.
Lokakuun liike pyytää myös selvittämään mikä yhteys lisääntyneillä kiireellisillä sijoituksilla on lisääntyneiden sijaisperheiden odotusaika- ja muihin sopimuskäytäntöihin.
Lue myös:
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/professori-featherstone-sosiaalityo-on-epahumaania
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-moniammatillinen-yhteistyo-havittaa-niin-vuorovaikutuksen-kuin-vastuun
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/pysyvan-huostaanoton-hanke-on-sijaishuollon-ei-lapsen-etu
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pride-valmennettujen-sijaisperheiden-odotusaikakaytanto-tuottaa-turhia-kiireellisia-sijoituksia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-milapro-lapsibisnesryppaan-asiakashankkijana
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuottoisa-myytti-riskiperheista
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/varhainen-huoli-ja-puuttuminen-mielen-sairautta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityon-tutkimus-tarvitsee-huostaanottoa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-iii-vanhemmuudenarviointi-kasvavana-bisneksena
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-ii-lastensuojelujarjestot-bisneksen-syrjassa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-asiantuntija-asettuu-vallan-vaarinkayttajan-puolelle
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/saisiko-keroputaan-mallin-myos-lastensuojeluun
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lasten-kaltoinkohtelun-tunnistusohjeet-tuottavat-turhia-tutkimuksia-ja-vaaria-syytoksia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vakivalta-sijaishuollossa-onkin-biovanhempien-syyta-ja-sijoitettujen-tietamattomyytta
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelun-porttiteoria-avunpyynto-avautuminen-ja-lasu-asiakkuus-portteja-elinkautisiin
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/palkitut-pahantekijat-haussa-vuoden-virtahepo
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ensi-ja-turvakotien-kaytannot-selvitettava-valittomasti