 | Professioiden kiinnotus kohdistuu vain yhteistyöhön toisten professioiden kanssa? Dosentti Matti Rimpelän mukaan Erja Sandbergin” väitöstutkimus osaltaan tukee mielessäni elävää epäilystä: Onko moniammatillisuus ollut hyvinvointipalveluissa vakava joukkoharha, jota ovat hallinneet enemmän professioiden ja järjestelmien kuin perheiden ja ihmisten arjen intressit? Professiot ajattelevat, että asiakaslähtöisyyttä voidaan tehostaa yhteistyöllä toisten professioiden kanssa, mutta perheet ja ihmiset odottavat kohtaavansa ammattihenkilön, joka on aidosti kiinnostunut heidän arjestaan” (ks. Haarakangas, Ketoputaan hoitomalli tai key account manager/kontaktihenkilö markkinointitutkimuksen Nordic School). Erja Sandbergin mukaan "ADHD ei ole pelkästään yksilön ongelma, vaan se koskee yleensä tavalla tai toisella koko perhettä. |
ADHD-ilmiöön liittyy ylisukupolvisuutta ja siten eräiden tämän aineiston perheiden kokemusten aikajänne kattaa jopa kuusi vuosikymmentä, vaikkakin ilmiötä on kutsuttu eri tavoin eri aikoina.
Vaikka tarjolla olevat tukimuodot ovat lisääntyneet ja täsmentyneet vuosikymmenien aikana, tutkimuksen perheet kuvaavat hallintokuntien palvelujärjestelmiä byrokraattisiksi, pirstaleisiksi ja alueellisesti eriytyneiksi. ADHD-oireiset henkilöt, joilla on merkittäviä toimintakyvyn alenemia, eivät pysty hakeutumaan tarvitsemiensa tukitoimien piiriin, eivätkä aina kykene odottamaan tilanteen heikkenemättä pitkiä ajanjaksoja palveluja saadakseen. Myös hallintokuntien välisessä yhteistyössä nähdään merkittävästi parantamisen varaa: aineistossa kolme viidestä perheestä kuvaa, ettei ylisektorinen yhteistyö toteudu lain edellyttämillä tavoilla.
Perheiden vaikeasta tilanteesta kertoo se, että aineiston joka kolmannessa perheessä on joko syrjäytynyt tai syrjäytymässä oleva ADHD-oireinen henkilö. Syrjäytymiskehitykseen on vaikuttanut peruskoulun jälkeisen koulutuksen puute, heikko työllistyminen sekä ADHD-oireiden ja mahdollisten liitännäishäiriöiden yhteisesiintyminen. Syrjäytyminen on tapahtunut pitkällä aikavälillä, eikä se ole henkilön tietoinen tai vapaaehtoinen valinta. Syrjäytymisen kehältä koetaan olevan mahdoton päästä omin voimin pois".
Vahvuudet käyttöön myös ADHD-oireisten henkilöiden tukemisessa
Väittelen kasvatustieteen tohtoriksi 28.5.2016 Helsingin yliopistosta monitieteisellä tutkimuksella otsikolla ADHD perheessä – Opetus-, sosiaali- ja terveystoimen tukimuodot ja niiden koettu vaikutus.
Väitöstiedotteeni löydät täältä
Minua kiinnostaa tukea tarvitsevien henkilöiden ja edelleen heidän perheidensä kokemukset heille tarjotuista tukitoimista, kokonaisvaltaisesta ylisektorisesta tuesta. Haluan edistää henkilöiden hyvinvointia ja lisätä tietoa minkälaisista tukitoimista perheille olisi koettua vaikuttavuutta pidemmällä jatkumolla esimerkiksi tukea tarvitsevan nuoren kouluttautuessa ammattiin, aikuistuessa ja itsenäistyessä.
Väitötutkimukseni tiivistelmän löydät täältä
(suomeksi sekä abstract in english)
Positiivinen pedagogiikka on erityinen kiinnostuksenkohteeni ja se kumpuaa tutkimistani ADHD-oireisista oppilaista. Positiivisen psykologian ala voi olla merkittävä itsetuntoa ylläpitävä menetelmä opetuksessa. Vahvuusperusteisen opetuksen myötä oppilaan itsetunto säilyy hyvänä. Tämä voi olla merkittävä tekijä, joka kantaa tukea tarvitsevan lapsen koulu- ja opiskeluajoista aina pitkälle aikuisuuteen saakka.
Erja Sandberg
Kasvatustieteen maisteri, erityispedagogi, rehtorinpätevyys, ADHD-asiantuntija
Ratkaisukeskeinen työnohjaaja ja neuropsykiatrinen valmentaja
Kouluttaja, Positive Education Finland
Erja.Sandberg@Helsinki.fi
http://blogs.helsinki.fi/esandber/
Lue myös:
Vaikka tarjolla olevat tukimuodot ovat lisääntyneet ja täsmentyneet vuosikymmenien aikana, tutkimuksen perheet kuvaavat hallintokuntien palvelujärjestelmiä byrokraattisiksi, pirstaleisiksi ja alueellisesti eriytyneiksi. ADHD-oireiset henkilöt, joilla on merkittäviä toimintakyvyn alenemia, eivät pysty hakeutumaan tarvitsemiensa tukitoimien piiriin, eivätkä aina kykene odottamaan tilanteen heikkenemättä pitkiä ajanjaksoja palveluja saadakseen. Myös hallintokuntien välisessä yhteistyössä nähdään merkittävästi parantamisen varaa: aineistossa kolme viidestä perheestä kuvaa, ettei ylisektorinen yhteistyö toteudu lain edellyttämillä tavoilla.
Perheiden vaikeasta tilanteesta kertoo se, että aineiston joka kolmannessa perheessä on joko syrjäytynyt tai syrjäytymässä oleva ADHD-oireinen henkilö. Syrjäytymiskehitykseen on vaikuttanut peruskoulun jälkeisen koulutuksen puute, heikko työllistyminen sekä ADHD-oireiden ja mahdollisten liitännäishäiriöiden yhteisesiintyminen. Syrjäytyminen on tapahtunut pitkällä aikavälillä, eikä se ole henkilön tietoinen tai vapaaehtoinen valinta. Syrjäytymisen kehältä koetaan olevan mahdoton päästä omin voimin pois".
Vahvuudet käyttöön myös ADHD-oireisten henkilöiden tukemisessa
Väittelen kasvatustieteen tohtoriksi 28.5.2016 Helsingin yliopistosta monitieteisellä tutkimuksella otsikolla ADHD perheessä – Opetus-, sosiaali- ja terveystoimen tukimuodot ja niiden koettu vaikutus.
Väitöstiedotteeni löydät täältä
Minua kiinnostaa tukea tarvitsevien henkilöiden ja edelleen heidän perheidensä kokemukset heille tarjotuista tukitoimista, kokonaisvaltaisesta ylisektorisesta tuesta. Haluan edistää henkilöiden hyvinvointia ja lisätä tietoa minkälaisista tukitoimista perheille olisi koettua vaikuttavuutta pidemmällä jatkumolla esimerkiksi tukea tarvitsevan nuoren kouluttautuessa ammattiin, aikuistuessa ja itsenäistyessä.
Väitötutkimukseni tiivistelmän löydät täältä
(suomeksi sekä abstract in english)
Positiivinen pedagogiikka on erityinen kiinnostuksenkohteeni ja se kumpuaa tutkimistani ADHD-oireisista oppilaista. Positiivisen psykologian ala voi olla merkittävä itsetuntoa ylläpitävä menetelmä opetuksessa. Vahvuusperusteisen opetuksen myötä oppilaan itsetunto säilyy hyvänä. Tämä voi olla merkittävä tekijä, joka kantaa tukea tarvitsevan lapsen koulu- ja opiskeluajoista aina pitkälle aikuisuuteen saakka.
Erja Sandberg
Kasvatustieteen maisteri, erityispedagogi, rehtorinpätevyys, ADHD-asiantuntija
Ratkaisukeskeinen työnohjaaja ja neuropsykiatrinen valmentaja
Kouluttaja, Positive Education Finland
Erja.Sandberg@Helsinki.fi
http://blogs.helsinki.fi/esandber/
Lue myös: