Euroopasta hakee turvapaikkaa vuosittain yhteensä 10 000 – 20 000 yksintullutta alaikäistä.
Tänä vuonna Suomeen yksin tulleita alaikäisiä turvapaikanhakijoita on ollut 305.
Yhteensä Suomeen on saapunut tänä vuonna jo lähes 8 000 turvapaikanhakijaa. Viime viikolla rikkoutui ensimmäistä kertaa tuhannen viikoittaisen tulijan raja. Maahanmuuttoviraston mukaan maahan tarvitaan tätä vauhtia vähintään neljästä viiteen vastaanottokeskusta viikossa.
Kaikkien Suomeen saapuvien ulkomaalaisten, jotka ilmoittavat haluavansa jäädä Suomeen ilman erityistä perustetta, katsotaan olevan turvapaikanhakijoita.
Alaikäisistä turvapaikanhakijoista käytetään toisinaan myös termiä ”ankkurilapsi”. Termillä viitataan käytäntöön, jossa lapsi oleskeluluvan saatuaan tuo muun perheen maahan perheiden yhdistämisen avulla.
Oleskelulupa myönnetään helpommin, eikä alaikäistä palauteta kotimaahansa, ellei tiedossa ole vanhempia tai muuta huoltajaa.
- Europolin arvioiden mukaan noin puolet kaikesta siirtolaisuudesta on rikollisjärjestöjen organisoimaa toimintaa, kertovat rikosylikonstaapelit Jukka Marttinen (Etelä- Suomen Sanomat, 22.5.2005) ja Jaakko Sonck Keskusrikospoliisista.
Sosiaalisessa mediassa kansalaisia pohdituttaa turvapaikanhakijoiden ikä. Suomessa alaikäiseksi esittäytyvien turvapaikanhakijoiden määrä on kuitenkin vähentynyt tuntuvasti tehostuneen ikäselvityksen myötä.
Ilman huoltajia Suomeen saapuvat turvapaikanhakijalapset voivat sekavan lainsäädännön takia päätyä myös lastensuojelubisnekseen. Kansainvälinen tutkimusnäyttö osoittaa yhdenmukaisesti, että sijaishuoltoon sijoittamisen korkea tai nouseva taso koskettaa merkittävästi juuri ei- valkoisia lapsivähemmistöjä, vaikka sijaishuollolla ei olisi merkittävää poliittista tukea tai että olisi näyttöä sen vaikuttavuudesta. (Gilbert, R- & Al (2012) Child Maltreatment: Variation in Trends and Policies in six Developed Countries. Lancet 379: 758–72)
Kantaväestöä houkutellaan perhehoitajiksi lupauksilla säännöllisistä, osittain verovapaista tuloista. Jenkeissä perhehoitajaksi pätevöitymiseen tarvitaan muutaman vuorokauden koulutus, Suomessa riittää 24 tuntia.
Suomen kuntien kerrotaan saavan turvapaikanhakijoiden avulla talouden rattaat pyörimään. Valtio maksaa kaikki vastaanottokeskuksen kulut. Lisäksi kunnille maksetaan korvausta koulupalvelujen järjestämisestä turvapaikkaa hakeville lapsille.
Jokainen alaikäinen, yksityiseen lastensuojelulaitokseen sijoitettu maahantulija tuo yrittäjälle vähintään 100 000 euroa vuodessa, eikä edes tuomio lapsiin kohdistuvista väkivaltarikoksista riitä viemään perhekodin toimilupaa.
Suomea ei voi moittia liian löysästä perheenyhdistämispolitiikasta. Suomen Pakolaisavun mukaan vuonna 2013 vain yksi lapsi sai perheensä Suomeen. Kielteisen päätöksen sai 156 lapsen huoltajaa. Turvapaikanhakijalapset eivät siis toimi niinkään ankkureina perheilleen, pikemminkin ankkureina lastensuojelu- ja sijaishuoltobisnekselle.
Ilman huoltajaa tulleiden asioita säätelee laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta, laki kotoutumisen edistämisestä ja lastensuojelulaki. Vastaanottolaki koskee ryhmäkodissa asuvia lapsia. Kotoutumislakia sovelletaan puolestaan perheryhmäkodin lapsiin. TEM:n (työ- ja elinkeinoministeriö) mukaan epäselvyyttä on aiheuttanut lastensuojelulain soveltaminen ryhmä- ja perheryhmäkotien lapsiin. Ryhmäkotien ja perheryhmäkotien yhteistyö kunnan lastensuojelun kanssa ei ole aina toiminut toivotulla tavalla ja lakien väliset suhteet ja eri viranomaisten tehtävät vaativat vielä selventämistä.
Turvapaikanhakijalapsia voidaan tosin sanoen pitää sijoituksessa/ lastensuojelulaitoksissa täysi- ikäisyyteen asti ja heidän kohteluaan/ kohtaloitaan valvotaan puutteellisesti tai ei lainkaan. Suomen lakia tuntemattomat lapset tuskin osaavat vaatia oikeuksiaan.
Ryhmäkodin johtaja voi sosiaalityöntekijää ja lasta muodollisesti kuultuaan päättää lähes ilmoitusasiana lapsen siirtymisestä perhehoitoon ( Lastensuojelulaki 81§). Tämä mahdollistaa turvapaikanhakijalasten jäämisen lastensuojelun pitkäaikaisasiakkaiksi ja kelpottelun ryhmäkotien ja perhehoitajien välillä. Myös Kuntaliitto on huomannut epäkohdan.
Kuntaliitto lausuu, että se ei kannata ensisijaisena vaihtoehtona sitä, että ilman huoltajaa Suomeen tulevat lapset lähtisivät ensisijaisesti lastensuojelun palvelupolulle perhehoitoon sijoittamisen myötä ja arvostelee ryhmäkotien menettelyä.
Kuntaliiton mukaan lastensuojelulain 81 §:n perusteluissa ei mainita tai kuvata, että lastensuojelulain 81 §:n säännöstä voitaisiin soveltaa ilman huoltajaa saapuneisiin alaikäisiin turvapaikanhakijoihin. Kuntaliitto esittää selvitettäväksi, voiko jossain tapauksissa olla mahdollista, että yksityismajoituksessa olevan lapsen huoltajaksi/oheishuoltajaksi haetaan käräjäoikeudelta hakemusmenettelyllä sitä läheistä/sukulaista, jonka luona lapsi asuu yksityismajoituksessa?
Kuntaliitto katsoo myös, että uudeksi perhehoitolaiksi annetun hallituksen esityksen mukaan vastaanottolaki tai kotoutumislaki ei ole sellaista lainsäädäntöä, johon perustuen voitaisiin lapsia sijoittaa perhehoitolain mukaiseen perhehoitoon.
Maahanmuuttoa ja -muuttajia käsitellään valitettavan usein vain taloudellisena kysymyksenä.
Kansanedustaja Risto Kalliorinne muistuttaa, että ”oikeus hakea turvapaikkaa juontaa juurensa toisen maailmansodan juutalaisvainoihin. Tuolloin vuonna 1939 saksalainen St. Louis -niminen linjalaiva kierteli maailman satamia kyydissään 930 viime hetkellä natsihallintoa paennutta juutalaista.
Mikään valtio ei halunnut ottaa laivaa vastaan ja aluksen oli palattava Eurooppaan, jolloin osa matkustajista päätyi kaasutettavaksi keskitysleireihin.
Sodan jälkeen sovittiin perusoikeudesta hakea turvapaikkaa vieraan valtion rajalle saavuttaessa. Jokainen tapaus tutkitaan ennen kuin päätös oleskeluluvasta tehdään".
Maahanmuuttojohtaja Kristina Stenmanin mukaan edellytykset lasten vastaanoton järjestämiselle ovat tällä hetkellä hyvät. Ilman huoltajaa tulleille lapsille on ollut tarpeeksi paikkoja ryhmä- ja perheryhmäkodeissa.
Lue myös:
KADONNEET LAPSET - Maahanmuuttajaperheen huostaanottotarina
TALOUS V: Uushuutolaisuusverkostoissa "piiri suuri pyörii"
Suuri lastensuojeluhinnasto: Yö lastenkodissa yhtä kallis kuin loistohotellissa - katso hurjat hinnat!
Yksi syrjäytetty nuori tuottaa syrjäyttäjilleen miljoonan
Kansanvalistusta lastensuojelun asiakkaalle
Lapsemme laitoksissa osa 1 - Miten päädytään laitokseen?
Sinivalkoinen painajainen Osa II: Ihme ja kumma
Turvapaikkaa kirkolta hakenut huostaanotettu Henriikka, 15:
SSRI-HILJAISET SIVUOIREET
Tampereen malli: Ketipinoria nuorille kuin nallekarkkeja – Tipotien nuorisopsykiatrisella asiantuntijuus tipotiessään?
Pieni opas eri tilanteisiin lastensuojelun kanssa
Ilman huoltajaa tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanotto ja järjestelmän kehittäminen ALTTI-työryhmän selvitys
Ilman huoltajaa tulleiden turvapaikanhakijoiden vastaanotto ja järjestelmän kehittämistarpeet
Pakolaistietoa toimittajille
Tänä vuonna Suomeen yksin tulleita alaikäisiä turvapaikanhakijoita on ollut 305.
Yhteensä Suomeen on saapunut tänä vuonna jo lähes 8 000 turvapaikanhakijaa. Viime viikolla rikkoutui ensimmäistä kertaa tuhannen viikoittaisen tulijan raja. Maahanmuuttoviraston mukaan maahan tarvitaan tätä vauhtia vähintään neljästä viiteen vastaanottokeskusta viikossa.
Kaikkien Suomeen saapuvien ulkomaalaisten, jotka ilmoittavat haluavansa jäädä Suomeen ilman erityistä perustetta, katsotaan olevan turvapaikanhakijoita.
Alaikäisistä turvapaikanhakijoista käytetään toisinaan myös termiä ”ankkurilapsi”. Termillä viitataan käytäntöön, jossa lapsi oleskeluluvan saatuaan tuo muun perheen maahan perheiden yhdistämisen avulla.
Oleskelulupa myönnetään helpommin, eikä alaikäistä palauteta kotimaahansa, ellei tiedossa ole vanhempia tai muuta huoltajaa.
- Europolin arvioiden mukaan noin puolet kaikesta siirtolaisuudesta on rikollisjärjestöjen organisoimaa toimintaa, kertovat rikosylikonstaapelit Jukka Marttinen (Etelä- Suomen Sanomat, 22.5.2005) ja Jaakko Sonck Keskusrikospoliisista.
Sosiaalisessa mediassa kansalaisia pohdituttaa turvapaikanhakijoiden ikä. Suomessa alaikäiseksi esittäytyvien turvapaikanhakijoiden määrä on kuitenkin vähentynyt tuntuvasti tehostuneen ikäselvityksen myötä.
Ilman huoltajia Suomeen saapuvat turvapaikanhakijalapset voivat sekavan lainsäädännön takia päätyä myös lastensuojelubisnekseen. Kansainvälinen tutkimusnäyttö osoittaa yhdenmukaisesti, että sijaishuoltoon sijoittamisen korkea tai nouseva taso koskettaa merkittävästi juuri ei- valkoisia lapsivähemmistöjä, vaikka sijaishuollolla ei olisi merkittävää poliittista tukea tai että olisi näyttöä sen vaikuttavuudesta. (Gilbert, R- & Al (2012) Child Maltreatment: Variation in Trends and Policies in six Developed Countries. Lancet 379: 758–72)
Kantaväestöä houkutellaan perhehoitajiksi lupauksilla säännöllisistä, osittain verovapaista tuloista. Jenkeissä perhehoitajaksi pätevöitymiseen tarvitaan muutaman vuorokauden koulutus, Suomessa riittää 24 tuntia.
Suomen kuntien kerrotaan saavan turvapaikanhakijoiden avulla talouden rattaat pyörimään. Valtio maksaa kaikki vastaanottokeskuksen kulut. Lisäksi kunnille maksetaan korvausta koulupalvelujen järjestämisestä turvapaikkaa hakeville lapsille.
Jokainen alaikäinen, yksityiseen lastensuojelulaitokseen sijoitettu maahantulija tuo yrittäjälle vähintään 100 000 euroa vuodessa, eikä edes tuomio lapsiin kohdistuvista väkivaltarikoksista riitä viemään perhekodin toimilupaa.
Suomea ei voi moittia liian löysästä perheenyhdistämispolitiikasta. Suomen Pakolaisavun mukaan vuonna 2013 vain yksi lapsi sai perheensä Suomeen. Kielteisen päätöksen sai 156 lapsen huoltajaa. Turvapaikanhakijalapset eivät siis toimi niinkään ankkureina perheilleen, pikemminkin ankkureina lastensuojelu- ja sijaishuoltobisnekselle.
Ilman huoltajaa tulleiden asioita säätelee laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta, laki kotoutumisen edistämisestä ja lastensuojelulaki. Vastaanottolaki koskee ryhmäkodissa asuvia lapsia. Kotoutumislakia sovelletaan puolestaan perheryhmäkodin lapsiin. TEM:n (työ- ja elinkeinoministeriö) mukaan epäselvyyttä on aiheuttanut lastensuojelulain soveltaminen ryhmä- ja perheryhmäkotien lapsiin. Ryhmäkotien ja perheryhmäkotien yhteistyö kunnan lastensuojelun kanssa ei ole aina toiminut toivotulla tavalla ja lakien väliset suhteet ja eri viranomaisten tehtävät vaativat vielä selventämistä.
Turvapaikanhakijalapsia voidaan tosin sanoen pitää sijoituksessa/ lastensuojelulaitoksissa täysi- ikäisyyteen asti ja heidän kohteluaan/ kohtaloitaan valvotaan puutteellisesti tai ei lainkaan. Suomen lakia tuntemattomat lapset tuskin osaavat vaatia oikeuksiaan.
Ryhmäkodin johtaja voi sosiaalityöntekijää ja lasta muodollisesti kuultuaan päättää lähes ilmoitusasiana lapsen siirtymisestä perhehoitoon ( Lastensuojelulaki 81§). Tämä mahdollistaa turvapaikanhakijalasten jäämisen lastensuojelun pitkäaikaisasiakkaiksi ja kelpottelun ryhmäkotien ja perhehoitajien välillä. Myös Kuntaliitto on huomannut epäkohdan.
Kuntaliitto lausuu, että se ei kannata ensisijaisena vaihtoehtona sitä, että ilman huoltajaa Suomeen tulevat lapset lähtisivät ensisijaisesti lastensuojelun palvelupolulle perhehoitoon sijoittamisen myötä ja arvostelee ryhmäkotien menettelyä.
Kuntaliiton mukaan lastensuojelulain 81 §:n perusteluissa ei mainita tai kuvata, että lastensuojelulain 81 §:n säännöstä voitaisiin soveltaa ilman huoltajaa saapuneisiin alaikäisiin turvapaikanhakijoihin. Kuntaliitto esittää selvitettäväksi, voiko jossain tapauksissa olla mahdollista, että yksityismajoituksessa olevan lapsen huoltajaksi/oheishuoltajaksi haetaan käräjäoikeudelta hakemusmenettelyllä sitä läheistä/sukulaista, jonka luona lapsi asuu yksityismajoituksessa?
Kuntaliitto katsoo myös, että uudeksi perhehoitolaiksi annetun hallituksen esityksen mukaan vastaanottolaki tai kotoutumislaki ei ole sellaista lainsäädäntöä, johon perustuen voitaisiin lapsia sijoittaa perhehoitolain mukaiseen perhehoitoon.
Maahanmuuttoa ja -muuttajia käsitellään valitettavan usein vain taloudellisena kysymyksenä.
Kansanedustaja Risto Kalliorinne muistuttaa, että ”oikeus hakea turvapaikkaa juontaa juurensa toisen maailmansodan juutalaisvainoihin. Tuolloin vuonna 1939 saksalainen St. Louis -niminen linjalaiva kierteli maailman satamia kyydissään 930 viime hetkellä natsihallintoa paennutta juutalaista.
Mikään valtio ei halunnut ottaa laivaa vastaan ja aluksen oli palattava Eurooppaan, jolloin osa matkustajista päätyi kaasutettavaksi keskitysleireihin.
Sodan jälkeen sovittiin perusoikeudesta hakea turvapaikkaa vieraan valtion rajalle saavuttaessa. Jokainen tapaus tutkitaan ennen kuin päätös oleskeluluvasta tehdään".
Maahanmuuttojohtaja Kristina Stenmanin mukaan edellytykset lasten vastaanoton järjestämiselle ovat tällä hetkellä hyvät. Ilman huoltajaa tulleille lapsille on ollut tarpeeksi paikkoja ryhmä- ja perheryhmäkodeissa.
Lue myös:
KADONNEET LAPSET - Maahanmuuttajaperheen huostaanottotarina
TALOUS V: Uushuutolaisuusverkostoissa "piiri suuri pyörii"
Suuri lastensuojeluhinnasto: Yö lastenkodissa yhtä kallis kuin loistohotellissa - katso hurjat hinnat!
Yksi syrjäytetty nuori tuottaa syrjäyttäjilleen miljoonan
Kansanvalistusta lastensuojelun asiakkaalle
Lapsemme laitoksissa osa 1 - Miten päädytään laitokseen?
Sinivalkoinen painajainen Osa II: Ihme ja kumma
Turvapaikkaa kirkolta hakenut huostaanotettu Henriikka, 15:
SSRI-HILJAISET SIVUOIREET
Tampereen malli: Ketipinoria nuorille kuin nallekarkkeja – Tipotien nuorisopsykiatrisella asiantuntijuus tipotiessään?
Pieni opas eri tilanteisiin lastensuojelun kanssa
Ilman huoltajaa tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanotto ja järjestelmän kehittäminen ALTTI-työryhmän selvitys
Ilman huoltajaa tulleiden turvapaikanhakijoiden vastaanotto ja järjestelmän kehittämistarpeet
Pakolaistietoa toimittajille