Turvapaikanhakijat lapsibisneksen ankkureina

September 9, 2015, 5:49 am

≫ Next: Palveluohjaus -ratkaisu vai uusi ongelma

$

0

0

Euroopasta hakee turvapaikkaa vuosittain yhteensä 10 000 – 20 000 yksintullutta alaikäistä.

Tänä vuonna Suomeen yksin tulleita alaikäisiä turvapaikanhakijoita on ollut 305.

Yhteensä Suomeen on saapunut tänä vuonna jo lähes 8 000 turvapaikanhakijaa. Viime viikolla rikkoutui ensimmäistä kertaa tuhannen viikoittaisen tulijan raja. Maahanmuuttoviraston mukaan maahan tarvitaan tätä vauhtia vähintään neljästä viiteen vastaanottokeskusta viikossa.

Kaikkien Suomeen saapuvien ulkomaalaisten, jotka ilmoittavat haluavansa jäädä Suomeen ilman erityistä perustetta, katsotaan olevan turvapaikanhakijoita. 

Alaikäisistä turvapaikanhakijoista käytetään toisinaan myös termiä ”ankkurilapsi”. Termillä viitataan käytäntöön, jossa lapsi oleskeluluvan saatuaan tuo muun perheen maahan perheiden yhdistämisen avulla. 

Oleskelulupa myönnetään helpommin, eikä alaikäistä palauteta kotimaahansa, ellei tiedossa ole vanhempia tai muuta huoltajaa.

- Europolin arvioiden mukaan noin puolet kaikesta siirtolaisuudesta on rikollisjärjestöjen organisoimaa toimintaa, kertovat rikosylikonstaapelit Jukka Marttinen (Etelä- Suomen Sanomat, 22.5.2005) ja Jaakko Sonck Keskusrikospoliisista. 

Sosiaalisessa mediassa kansalaisia pohdituttaa turvapaikanhakijoiden ikä. Suomessa alaikäiseksi esittäytyvien turvapaikanhakijoiden määrä on kuitenkin vähentynyt tuntuvasti tehostuneen ikäselvityksen myötä.   

Ilman huoltajia Suomeen saapuvat turvapaikanhakijalapset voivat sekavan lainsäädännön takia päätyä myös lastensuojelubisnekseen. Kansainvälinen tutkimusnäyttö osoittaa yhdenmukaisesti, että sijaishuoltoon sijoittamisen korkea tai nouseva taso koskettaa merkittävästi  juuri ei- valkoisia lapsivähemmistöjä, vaikka sijaishuollolla ei olisi merkittävää poliittista tukea tai että olisi näyttöä sen vaikuttavuudesta. (Gilbert, R- & Al (2012) Child Maltreatment: Variation in Trends and Policies in six Developed Countries. Lancet 379: 758–72)

Kantaväestöä houkutellaan perhehoitajiksi lupauksilla säännöllisistä, osittain verovapaista tuloista. Jenkeissä  perhehoitajaksi pätevöitymiseen tarvitaan  muutaman vuorokauden koulutus, Suomessa riittää 24 tuntia.

Suomen kuntien kerrotaan saavan turvapaikanhakijoiden avulla talouden rattaat pyörimään. Valtio maksaa kaikki vastaanottokeskuksen kulut. Lisäksi kunnille maksetaan korvausta koulupalvelujen järjestämisestä turvapaikkaa hakeville lapsille. 

Jokainen alaikäinen, yksityiseen lastensuojelulaitokseen sijoitettu maahantulija tuo yrittäjälle vähintään 100 000 euroa vuodessa, eikä edes tuomio lapsiin kohdistuvista väkivaltarikoksista  riitä viemään perhekodin toimilupaa. 

Suomea ei voi moittia  liian löysästä perheenyhdistämispolitiikasta. Suomen Pakolaisavun mukaan vuonna 2013 vain yksi lapsi sai perheensä Suomeen. Kielteisen päätöksen sai 156 lapsen huoltajaa. Turvapaikanhakijalapset  eivät siis toimi  niinkään ankkureina perheilleen, pikemminkin ankkureina lastensuojelu- ja sijaishuoltobisnekselle. 

Ilman huoltajaa tulleiden asioita säätelee laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta, laki kotoutumisen edistämisestä ja lastensuojelulaki. Vastaanottolaki koskee ryhmäkodissa asuvia lapsia. Kotoutumislakia sovelletaan puolestaan perheryhmäkodin lapsiin. TEM:n (työ- ja elinkeinoministeriö) mukaan epäselvyyttä on aiheuttanut lastensuojelulain soveltaminen ryhmä- ja perheryhmäkotien lapsiin. Ryhmäkotien ja perheryhmäkotien yhteistyö kunnan lastensuojelun kanssa ei ole aina toiminut toivotulla tavalla ja lakien väliset suhteet ja eri viranomaisten tehtävät vaativat vielä selventämistä.

Turvapaikanhakijalapsia voidaan tosin sanoen pitää sijoituksessa/ lastensuojelulaitoksissa täysi- ikäisyyteen asti ja heidän kohteluaan/ kohtaloitaan valvotaan puutteellisesti tai ei lainkaan. Suomen lakia tuntemattomat lapset tuskin osaavat vaatia oikeuksiaan.

Ryhmäkodin johtaja voi sosiaalityöntekijää ja lasta muodollisesti kuultuaan päättää lähes ilmoitusasiana lapsen siirtymisestä perhehoitoon  ( Lastensuojelulaki 81§).  Tämä mahdollistaa turvapaikanhakijalasten jäämisen lastensuojelun pitkäaikaisasiakkaiksi ja  kelpottelun ryhmäkotien ja perhehoitajien välillä. Myös Kuntaliitto on huomannut epäkohdan.

Kuntaliitto lausuu, että se ei kannata ensisijaisena vaihtoehtona sitä, että ilman huoltajaa Suomeen tulevat lapset lähtisivät ensisijaisesti lastensuojelun palvelupolulle perhehoitoon sijoittamisen myötä ja arvostelee ryhmäkotien menettelyä. 

Kuntaliiton mukaan  lastensuojelulain 81 §:n perusteluissa ei mainita tai kuvata, että lastensuojelulain 81 §:n säännöstä voitaisiin soveltaa ilman huoltajaa saapuneisiin alaikäisiin turvapaikanhakijoihin. Kuntaliitto esittää selvitettäväksi, voiko jossain tapauksissa olla mahdollista, että yksityismajoituksessa olevan lapsen huoltajaksi/oheishuoltajaksi haetaan käräjäoikeudelta hakemusmenettelyllä sitä läheistä/sukulaista, jonka luona lapsi asuu yksityismajoituksessa? 

Kuntaliitto katsoo myös, että uudeksi perhehoitolaiksi annetun hallituksen esityksen mukaan vastaanottolaki tai kotoutumislaki ei ole sellaista lainsäädäntöä, johon perustuen voitaisiin lapsia sijoittaa  perhehoitolain mukaiseen perhehoitoon.

Maahanmuuttoa ja -muuttajia käsitellään valitettavan usein vain taloudellisena kysymyksenä. 

Kansanedustaja Risto Kalliorinne muistuttaa, että ”oikeus hakea turvapaikkaa juontaa juurensa toisen maailmansodan juutalaisvainoihin. Tuolloin vuonna 1939 saksalainen St. Louis -niminen linjalaiva kierteli maailman satamia kyydissään 930 viime hetkellä natsihallintoa paennutta juutalaista.

Mikään valtio ei halunnut ottaa laivaa vastaan ja aluksen oli palattava Eurooppaan, jolloin osa matkustajista päätyi kaasutettavaksi keskitysleireihin.

Sodan jälkeen sovittiin perusoikeudesta hakea turvapaikkaa vieraan valtion rajalle saavuttaessa. Jokainen tapaus tutkitaan ennen kuin päätös oleskeluluvasta tehdään". 

Maahanmuuttojohtaja Kristina Stenmanin mukaan edellytykset lasten vastaanoton järjestämiselle ovat tällä hetkellä hyvät. Ilman huoltajaa tulleille lapsille on ollut tarpeeksi paikkoja ryhmä- ja perheryhmäkodeissa.


Lue myös:

KADONNEET LAPSET - Maahanmuuttajaperheen huostaanottotarina 
TALOUS V: Uushuutolaisuusverkostoissa "piiri suuri pyörii"
Suuri lastensuojeluhinnasto: Yö lastenkodissa yhtä kallis kuin loistohotellissa - katso hurjat hinnat!

Yksi syrjäytetty nuori tuottaa syrjäyttäjilleen miljoonan
Kansanvalistusta lastensuojelun asiakkaalle 
Lapsemme laitoksissa osa 1 - Miten päädytään laitokseen?
Sinivalkoinen painajainen Osa II: Ihme ja kumma
Turvapaikkaa kirkolta hakenut huostaanotettu Henriikka, 15:
SSRI-HILJAISET SIVUOIREET
Tampereen malli: Ketipinoria nuorille kuin nallekarkkeja – Tipotien nuorisopsykiatrisella asiantuntijuus tipotiessään?
Pieni opas eri tilanteisiin lastensuojelun kanssa
Ilman huoltajaa tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanotto ja järjestelmän kehittäminen ALTTI-työryhmän selvitys 
Ilman huoltajaa tulleiden turvapaikanhakijoiden vastaanotto ja järjestelmän kehittämistarpeet 
Pakolaistietoa toimittajille

---

---

Palveluohjaus -ratkaisu vai uusi ongelma

September 11, 2015, 7:50 am

≫ Next: WANTED: information about Foster Care Associates and Core Assets Group

≪ Previous: Turvapaikanhakijat lapsibisneksen ankkureina

$

0

0

Palveluohjaus- ratkaisu vai uusi ongelma sektoroituneeseen palvelujärjestelmään?


Laadukkaasta palveluohjauksesta toivotaan ratkaisua sosiaalityön ja terveydenhuollon palvelujärjestelmien koordinaatioon ja ongelmiin. 

Asianajaja ja uskottu?

Suomen Palveluohjausyhdistyksen mukaan suurin ongelma asiakkaan ja palveluiden kohtaamisessa on palveluiden joustamattomuus. Palvelut on suunniteltu tiettyjen standardien mukaisesti eivätkä ne muo­toudu yksittäisen asiakkaan tarpeita vastaaviksi. 

"Kontakti, kohtaaminen ja luottamus ovat asiakkaan ja palveluohjaajan suhteessa keskeisiä tekijöitä. Niiden kautta palveluohjaaja tutustuu asiakkaan elämään, arkeen ja voimavaroihin ja tulee tietoiseksi asiakkaan tavoitteista.  Asiakas on palveluohjauksen päämies ja toimeksiantaja, eikä työntekijällä ole viranomaisvaltaa asiakkaaseen. Palveluohjauksessa ei pyritä muuttamaan asiakasta. Toiminta on yksilöstä lähtevää rakenteellista työtä".  

Yhdyskuntatyöntekijä ja muutosagentti?

Palveluohjauksen rakenteellinen tehtävä edellyttää siis halua ja kykyä havaita ja korjata palvelujärjestelmän puutteita. 
Juuri muutospyrkimykset voidaan määritellä rakenteelliseksi sosiaalityöksi, jonka avulla paljastetaan ja muutetaan ihmisten elämään vaikuttavia yhteiskunnan eriarvoistavia ja syrjiviä rakenteita (Mullaly 2007, 210–215). Rakenteellisessa sosiaalityössä tiedon tuottamiselle ja välittämiselle ominaista on marginalisoitujen näkökantojen esiintuonti ja sosiaalinen raportointi yksittäistapausten pohjalta. 


Valpas vastuunkantaja?

Griffthsin raportin mukaan hoivajärjestelmien suurimmat heikkoudet piilivät vastuiden täsmentämisessä: mikään organisaatio ei ollut lopulta vastuussa hoidosta ja kukaan henkilö ei ollut vastuussa pitkäaikaisasiakkaiden palvelujen käytön seurannasta. 

Tutkijat Ala- Nikkola ja Sipilä listaavat suomalaisen palvelujärjestelmän ongelmiksi myös sen, ettei  rahoittaja  käytä niukkoja resursseja harkitusti eikä ole edes selvillä vaihtoehtojen kustannuksista ja sen, etteivät palvelut  tue riittävästi kotona asumista ja informaaleja hoivaajia.
 Asiakkaan itsenäisen toimintakyvyn ja elämänhallinnan vahvistuminen ei myöskään hyödytä kaikkia palveluntuottajia. Vahvistuminen  nimittäin  vähentää asiakkaan tilaa ylläpitävien ja passivoivien palveluiden tarvetta (Nilssonin , 2006). 

Kriittinen tutkija?

Palveluohjauksessa ja sekavassa palveluviidakossa korostuukin kyky kriittiseen ajatteluun ja kriittisen tutkimustiedon käyttämiseen. Esimerkiksi lastensuojelua vaivaavat  samantyyppiset ongelmat kuin huonoa kehitysapua. Avun laatu ei voi olla korkea, jos päämääränä on rahojen nopea kuluttaminen ja yritysten tukeminen, mihin hintaan tahansa.
 
Etiikan tohtori Jukka Hankamäen mukaan kriittistä yhteiskuntatutkimusta  yliopistoissa estää kuitenkin se, että työpaikoistaan nautiskelevat yhteiskuntatieteilijät eivät tiedä, millainen yhteiskunta on, koska heiltä puuttuu kontakti sen kaikkiin asteisiin: kansalaisyhteiskuntaan, hallintoon, politiikkaan, talouselämään ja järjestöihin. 

Konsultti?

Suotavaa olisi, että palveluohjaajalla olisi vankka järjestökentän ja palvelutarjonnan tuntemus ja jatkuva kontakti  kentän asiakaspalautteeseen ja kokemusasiantuntijoihin aikana, jolloin kahvinkeitto voi johtaa työttömyysturvan menetykseen ja sairastuminen mielivaltaiseen pompotteluun.

Asiakkaiden kannalta on ratkaisevan tärkeää , että palveluohjaaja toimii asiakkaan- ei työnantajansa tai palveluja kaupittelevien yrittäjien ja järjestöjen edunvalvojana. Hyvä palveluohjaaja ei  toimi  katteettomien  lupausten ja mainosten levittäjänä vaan etsii,  kokoaa ja käyttää asiakaspalautetta ja tutkimustietoa ja tuntee eri järjestelmien ja palvelutuottajien edut ja puutteet. Nuorten palveluohjausta sosiaalisessa mediassa kehittävässä MOPOTuning hankkeessa nuoret pitivät palveluohjauksen tärkeimpänä tehtävänä juuri luotettavan tiedon jakamista, henkilökohtaisen ohjauksen, tavoitettavuuden ja läsnäolon ohessa. http://www.tuunaamopo.fi/tiedostot/MOPO-seminaari_2013/PalveluohjausFBssaLhteenmki.pdf

Omabyrokraatti?

Ilman asiakasosallisuutta ja tutkimustietoa vaarana on , että sosiaalityön palveluohjauksesta muodostuu osa poiskäännyttämisen , -lähettämisen ja kierrättämisen kulttuuria ja   palveluohjaajien ammattikunnasta yksi  avunhakijoita kyykyttävä ja pompottava lisäosasto    ammatilliseen edunvalvontaan ja valta- ja reviirikamppailuihin keskittyvään auttajien armeijaan.

Palveluiden tulppa?

Palveluohjaus ei  kannatettavista periaatteistaan huolimatta  toimi tyhjiössä. Palveluohjaajan työnantaja ja tämän resurssit ja toimintakulttuuri vaikuttaa myös ohjaajaan ja ohjauksen laatuun ja prosesseihin. 

Kova talous jättää kovin vähän tilaa sosiaalipolitiikalle, kuten Murto (2003) toteaa.

Käytettävissä olevien resurssien vähäisyys sekä tiukka taloudenpito ja -valvonta antavat työntekijöille niukasti liikkumavaraa johtaa ja hallita asiakasprosesseja muuten kuin kehittämällä tiukempia asiakkuuksien valikointikriteerejä. Huonosta palveluohjauksesta voi muodostua myös  tulppa tarvittuihin palveluihin. 

Riskiseulaaja ja syrjäyttäjä?

Palveluohjaajalla ei  ole valtaa  päättää asiakkuuksista tai palvelupoluista yksin.  Päätökset perustuvat useimmiten ASO- ( asiakasohjaus) ja SAS- (selvitä-arvioi-sijoita) työskentelyyn.  Ryhmien,  joihin kuuluu  sekä terveydenhuollon että sosiaalitoimen työntekijöitä kokoonpano ja toimintakäytännöt  taas vaihtelevat kunnittain. Palvelutarpeen arvioinnin ja päätöksenteon apuna käytetään erilaisia- myös kyseenalaisia, ja epätieteellisiä seuloja ja mittareita. Auttamisen kannalta korvaamaton ja välttämätön asiakkaan kohtaaminen ja luottamussuhteen rakentaminen voi helposti typistyä pelkäksi arvioinniksi ja seulaamiseksi. Kiireessä tehdyt asiantuntemattomat arvioinnit puolestaan tuottavat helposti vääriä löydöksiä ja leimoja, jotka voivat kurjistaa asiakkaan tilannetta entisestään ja jopa estää hänen pääsynsä hoitoon / palveluun kokonaan.

Status quon säilyttäjä?

Dosentti Matti Rimpelän mukaan suomalaisessa sektoroituneessa ja häiriö-orientoituneessa palvelujärjestelmässä asiantuntijat  eivät puhu asiakkaille vaan vain toisilleen- asiakkuuksien välityksellä.  Palveluohjaajan koordinointityö voi pahimmillaan varmistaa, että asiantila jatkuu ja palveluntuottajat voivat jatkaa omissa sektoriputkissaan ilman tarvetta sovittaa oma toiminta muiden palvelutuottajien tekemään työhön. 

Syystä voi myös kysyä , mihin palveluohjaajia tarvitaan mikäli asiakaslähtöisiä ja tarpeenmukaisia palveluja ei ylipäätään ole olemassa?

WANTED: information about Foster Care Associates and Core Assets Group

September 14, 2015, 11:51 pm

≫ Next: Tue lapsia ja perheitä- älä bisnestä

≪ Previous: Palveluohjaus -ratkaisu vai uusi ongelma

$

0

0

WANTED: information about Foster Care Associates and Core Assets Group

Lokakuun Liike is a NGO of families trying to improve the procedures and practices of child welfare, foster care and other organizations working with families. 

The only child welfare company which gained mainly positive feed back  from families called 4 Grades was  recently sold to Core Assets Group and is now a partner of  the British Foster Care Associates 

Finnish families want to know what is going to happen to them after this corporate acquisition.

We are interested to get information and experiences of Foster Care Associates and Core Assets Group. We welcome all kinds of information, articles,  documents, personal experiences, news etc.

If you know something or have any experience of these companies, please, do send your information to info@lokakuunliike.com

Letters and other writings Lokakuun liike

☞ October Movement
☞ October Manifesto
☞ The Declaration of October movement 
☞ An advisory for child welfare clients
☞ Open letter to Committee for the Prevention of Torture
☞ LOST CHILDREN – A child custody story of an immigrant family (document) 
☞ Henriikka Kurhela - My Story 

---

Tue lapsia ja perheitä- älä bisnestä

September 16, 2015, 5:19 am

≫ Next: Sosiaalihuollon tiedonhallinta-uudistus rapauttaa asiakkaiden oikeusturvaa?

≪ Previous: WANTED: information about Foster Care Associates and Core Assets Group

$

0

0

Lastensuojelun rahoittaminen tuottaa lisää suojelua tarvitsevia lapsia. Sijaishuollon rahoittaminen tuottaa lisää sijoitettuja. Orpokotien rahoittaminen tuottaa lisää orpoja.

Tue lapsia ja perheitä- älä lapsibisnestä! Ajattele ennenkuin lahjoitat.

http://www.thinkchildsafe.org/thinkbeforedonating/

Don't Create More Orphans PSA - Friend's International from Meta Heavies on Vimeo.

☞ WANTED: information about Foster Care Associates and Core Assets Group 
☞ Turvapaikanhakijat lapsibisneksen ankkureina
☞ Vetoomus kansanedustajille
☞ Lastensuojelun äärioikeistolaiset ja porvarilliset hyveet
☞ Lastensuojelua Amerikassa Talentialaisittain
☞ Huolikapitalismin aikaa
☞ Kyselee, kyselee vaan ei halua kuulla
☞ Kala ei tarvitse polkupyörää eikä diagnoosi lastensuojelua
☞ Nalleilua jo 10 vuotta- Lähetä Nallekorttikirjauksesi Lokakuun Liikkeelle!
☞ Sijaishuolto kaltoinkohteli romanilapsia
☞ Kokemuksia sijaishuollon kaltoinkohtelusta?

Sosiaalihuollon tiedonhallinta-uudistus rapauttaa asiakkaiden oikeusturvaa?

September 28, 2015, 12:44 am

≫ Next: Suomen lastensuojelu jälleen Astahovin syynissä

≪ Previous: Tue lapsia ja perheitä- älä bisnestä

$

0

0

Lastensuojelu pääsee terveydenhuollon rekistereihin- vanhat asiakaspaperit taltioidaan


Olemme huolissamme terveydenhuollon ja sosiaalihuollon rekistereiden yhdistämisestä sekä sosiaalitoimen vanhojen asiakastietojen digitalisoinnista. 

Viranomaisten tiedonsaantioikeuksien laajentaminen olisi vaatinut  sosiaalihuollon henkilöstön vastuu- ja korvausvelvoitteiden uudistuksen, sijaishuollon ja lastensuojelun eriyttämisen ja valvonnan ja toimivien oikeussuojakeinojen, valitusreittien ja asiakkaiden oikeusturvan varmistuksen, jotka jätetään nyt tekemättä. Pelkäämme, että rekistereiden yhdistäminen lisää hatarin perustein tehtyjä huostaanottoja. Pelkäämme myös, että yhdistymisen jälkeen lastensuojelun asiakkaat eivät enää uskalla hakea apua terveydenhuollosta  pelätessään rekisterimerkintöjensä joutuvan lastensuojelun käsiin. Mannerheimin Lastensuojeluliiton ( MLL)  kyselytutkimuksen mukaan lapset eivät luota ammattiauttajiin ja pelkäävät lastensuojelun hätiköityä ja ylimitoitettua puuttumista.

Suomessa on kodin ulkopuolelle sijoitettuna yli 18 000 lasta ja nuorta ja lastensuojelun avohuollon asiakkaina yli 80 000 lasta ja nuorta, joten mahdolliset oikeusturvaongelmat koskevat suurta väestöryhmää. Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen on nimennyt lastensuojelun yhdeksi keskeisimmistä suomalaista perus- ja ihmisoikeusongelmista. Dosentti Matti Rimpelän mukaan suomalaisessa lastensuojelujärjestelmässä on suuria rakenteellisia ja ideologisia ongelmia. 

Haluamme tietää mikä ja millä tavoin resursoitu viranomainen aikoo valvoo sosiaalitoimen suorittamia terveydenhuollon rekisterien hakuja ja sieltä saadun tiedon käyttöä ja miten sitä aiotaan sanktioida? Onko asiakkailla oikeus tarkistaa kaikki itseään koskeva tieto ja oikaista virheelliset rekisterimerkinnät? Miten ja millä aikataululla sosiaalihuollon henkilöstön vastuu- ja korvausvelvoitteet aiotaan saattaa voimaan? Nimitetäänkö uusia tietosuojavaltuutettuja ja millä valtuuksilla? Kysymme myös, miksi asiakkaat eivät saa nähdä kaikkia omia asiakaspapereitaan?


Taustalla Eerikan ja Oulun kaupungin tutkimuksen väärintulkinta

Hätiköity päätös yhdistää sosiaalihuollon ja terveydenhuollon rekisterit ilman asiakkaiden oikeusturvan varmistusta perustuu kahden tapauksen; Eerikan murhan ja Oulun kaupungin Rahoituskanavat ylittävä sote-palvelunkäyttö- tutkimuksen väärintulkintaan. 

Eerikan tapauksessa lainsäädäntö ei ollut estämässä tiedonkulkua ja viranomaisten yhteistyötä. Helsingin lastensuojelussa oli resursseja aivan riittävästi, ainakin sosiaalijohtaja Paavo Voutilaisen mukaan. Vuosi ennen Eerikan kuolemaa sosiaalityöntekijät tapasivat Touko Tarkin ja tämän perusturvajohtajaäidin, jotka esittivät lastensuojelun asiakkuuden lopettamista. Tämä selviää kesäkuussa 2013 julkaistusta loppuraportista, jonka on laatinut valtioneuvoston asettama tutkintaryhmä. Myöskään lastensuojeluilmoitusten puuttuminen ei ollut syynä tytön kuolemaan. Ilmoituksia oli tehty lukuisia. Lapsen tilannetta olivat seuranneet ja tytön etua valvoneet monet ammattilaistahot. Tytön kaltoin kohtelusta oli selvää näyttöä. Mitkään salassapitopykälät eivät estäneet virkamiehiä uskomasta ammattilaisten havaintoja ja Eerikan äidin näkemyksiä lapsen edusta. 


10% viranhaltijoista aiheuttaa 80% sotekuluista?

Oulun kaupungin teettämää  Rahoituskanavat ylittävä sote-palvelunkäyttö- tutkimusta jonka mukaan 10% sote-asiakkaista aiheuttaa  80% sotekuluista siteerataan nykyisin jokaisessa sosiaali- ja terveysalan seminaarissa ja säästöhankkeessa. Se toimii perusteluna myös viranomaisten tiedonsaantioikeuksien laajentamiselle. 

Valitettavasti kasvavista sote-kuluista vastuutetaan taho, jolla on vähiten resursseja puolustautua eli nk. moniongelmaiset asiakkaat, jotka käyttävät niin sosiaali- kuin terveydenhuollon palveluja. Vaivautuiko kukaan selvittämään ryhmän palveluhistoriaa ja -polkuja tai palvelujärjestelmän osuutta siihen miten yhdestä tilapäisestä ongelmasta kasvoi monta kroonista ongelmaa? Kuinka monella ongelmaryhmästä on lastensuojelun tai sijaishuollon historia? Entä sitten kun tämän nykyisen ongelmaryhmän edustajat kuolevat mutta kulujen havaitaan edelleenkin kasvavan viranomaisten laajentuneista tiedonsaantioikeuksista ja moniammatillisesta yhteistyöstä huolimatta?  Miksi  sote-yrittäjien annetaan ansaita miljoonia syrjäyttämistoiminnalla? Kun lasten koulunkäyntiongelmaan lastensuojelusta apua hakemaan tulleesta terveestä perheestä tulee muutamassa vuodessa moniongelmainen ja psykosomaattisesti oireileva  sosiaali- ja terveydenhuollon ja sijaishuollon pitkäaikaisasiakas, onko vika vain apua hakemaan tulleen perheen?

Suomessa sijoitetaan edelleen lapsia hatarin perustein, perheiden jälleenyhdistämiseen ei edes pyritä ja sijoituksia tehdään paljon valvomattomaan laitoshuoltoon. Lastensuojelusta puuttuu edelleen niin tutkimustieto, valvonta, tulosvastuu, asiakkaiden oikeussuojakeinot kuin työntekijöiden vastuu- ja korvausvelvoitteet.

Ilman asiakkaiden oikeusturvan ja tietosuojan korjaamista, viranomaisten laajat tiedonsaantioikeudet voivat syventää lastensuojelukriisiä, lisätä huostaanottoja ja  asiakkaiden sairastavuutta ja rapauttaa asiakkaiden oikeusturvaa entisestään.

Mielenterveyden Keskusliiton (MTKL) kannanoton mukaan sosiaaliviranomaisen hätiköity, aiheeton sijoitus- tai huostaanottopäätös aiheuttaa peruuttamattoman vahingon asuntonsa ja tukensa menettävälle köyhälle ja yksinhuoltajalle, vaikka päätös muuttuisi huoltajan todellisen terveydentilan ja huoltajana toimimisen kyvyn selvittyä esimerkiksi lääkärinlausunnon perusteella. 

Lasten laitoshoidon vaaroista varoittavan Think Child Safe- kampanjan  Institutional care- the last resort esitteessä kerrotaan, että ”lasten sijoittaminen lastensuojelulaitokseen vaarantaa heidän terveytensä ja kehityksensä, varsinkin jos lapsi on alle kolmivuotias. ” 
Save the children- järjestön mukaan tutkimustieto osoittaa, että  laitokset ovat usein turvattomia lapsille ja altistavat heitä laiminlyönneille, väkivallalle ja seksuaaliselle hyväksikäytölle, joka jää usein raportoimatta ja vaille seuraamustoimia. Järjestön mukaan pitkäaikaisen laitoshoidon seurauksena nuorilla ilmenee usein sopeutumisvaikeuksia, kodittomuutta, työttömyyttä, masennusta, rikollisuutta ja korkeita itsemurhalukuja. Valitettavasti kampanja on vaiettu Suomessa kuoliaaksi vaikka suomalainen Perhepiirissä- tutkimus vahvistaa havainnot. Huostaanotto lisää myös vanhempien sairastavuutta, taloudellisen tuen tarvetta ja ennenaikaista eläköitymistä.   


Avunpyytäjää rangaistaan kovemmin kuin rikollista?


Tutkimustieto osoittaa, että nykyinen subjektiiviselle ja tarinallistetulle mutu-tiedolle perustuva lastensuojelun asiakasdokumentaatio muodostaa asiakkaille vakavan oikeusturvariskin. Mutudiagnooseja käytetään myös viranomaisten keskinäisen yhteisöllisyyden rakentamiseen vaikka mielenterveysepäilyillä heikennetään asiakkaiden somaattisten vaivojen hoitomahdollisuuksia.

Rikosoikeudessa on käytössä oikeudenmukainen oikeudenkäynti, tosiseikkaselvittely ja näytönarviointi, asiakkaalla on oikeus juridiseen apuun, saada asiakaskirjauksensa nähtäväksi ja tietää mistä häntä syytetään hyvissä ajoin ennen oikeudenkäyntiä. Rikosoikeudessa asiakasta ei voi myöskään tuomita samasta rikoksesta kahta kertaa ja rikosrekisterikin puhdistuu.

Rinnakkaistuomioistuimeksi muodostuneessa lastensuojelussa asiakkaan oikeusturva on huomattavasti heikompi kuin rikosoikeudessa. Asiakaskirjauksia, joita säilytetään jopa 75 vuotta ei voi aina edes nähdä ( esim. perhetyön ruutuvihkomuistiinpanot) saati oikaista, huostaanottojen pituudet vastaavat elinkautisia ja päätösten perustaksi riittää sosiaalityöntekijän lausuma  ilman oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä,   tosiseikkaselvittelyä tai näytönarviointia.  

Sosiaalitoimen huostaanottopäätöksissä vedotaan usein vanhoihin rekisterimerkintöihin ja jo ohitettuihin elämäntilanteisiin. Sosiaalitoimi saattaa myös vaikeuttaa asiakkaiden tiedonsaantioikeutta mm. vaatimalla asiakasta yksilöimään haluttuja papereita, viivyttelemällä, toimittamalla paperit vasta oikeuteen tai pyytämällä niistä maksun.  

Lastensuojelun perusongelma on, että voimassa olevia lakeja, ihmisoikeussopimuksia ja hyvän hallinnon periaatteita ei aina tunneta eikä noudateta, työntekijöillä ei ole vastuu- ja korvausvelvoitteita eikä asiakkailla ole riittäviä eikä toimivia oikeussuojakeinoja väärinkäytösten varalle. Ainoa valitusreitti on hidas ja tehoton kantelu. 

Sosiaalipolitiikan professori J.P. Roos kirjoittaa: ”Salassapitovelvollisuuden ja toisaalta tiedonantovelvollisuuden rikkomisesta on tiedossa jopa rangaistuksia, mutta kaiken kaikkiaan sosiaalihuollon asiakaslaki (so. laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista) on nähdäkseni enemmänkin laki sosiaalihuollon virkamiesten oikeuksista saada ja käyttää asiakasta koskevaa tietoa miten vain haluavat. Silti sen yleiset määräykset edustavat aivan toisenlaista näkemystä, ja tässä kohdistankin huomion selkeään ristiriitaan: lain yleisten lähtökohtien perusteella voisi luulla, että lain tarkoituksena on asiakkaiden suojeleminen tai asiakkaiden edun huomioonottaminen, vaikka käytännössä laki toimii asiakkaita vastaan.  Tällaisia lakeja on maassamme aivan liikaa. Voisi jopa väittää, että yleisesti ottaen suomalaisia kansanedustajia vedetään nenästä: he kiinnittävät huomiota lakien yleisperusteluihin, kun taas virkamiehet kiinnittävät huomiota vain niihin pykäliin, jotka vesittävät lakien tarkoituksen. ”

Pyydämme ystävällisesti, että tutustutte lähettämiimme asiakastapauksiin ja huomioitte raportoimamme epäkohdat  sosiaalihuollon tiedonhallinnan uudistuksessa. 

Ystävällisin terveisin Lokakuun Liike


Tämä lausunto on lähetetty sosiaalihuollon kansalliset tietojärjestelmäpalvelut- ryhmän henkilöille Maarit Laaksonen, Jarmo Kärki, Erja Ailio, Tellervo Alanärä, Taina Jokinen, Outi Lehtokari ja Sinikka Rantala.

________________________________________________________________________________________

Tiedonhallinnan uudistuksesta vastaaville henkilöille on lähetetty myös seuraava asiakastapauskooste: 

Arvoisa sosiaalihuollon tiedonhallinnan uudistaja

Pyydämme teitä noudattamaan omassa toiminnassanne asiakaslähtöisyyttä ja -osallisuutta ja miettimään sosiaalihuollon tiedonhallintauudistuksen heikkoja kohtia näiden tapausesimerkkien valossa:


Vanhat terapiakirjaukset huostaanoton syynä

Naantalissa asunut sosiaaliohjaaja ja HOL (Huostaanotetut lainvastaisesti) ry:n perustaja Ani Leikonniemi on yksi niistä äideistä, jonka lapsen sijoituksen hallinto-oikeus myöhemmin purki perusteettomana. Hoitoapua syöpäsairaalle lapselleen hakenut Leikoniemi sai lastensuojelun "tukitoimena" perhetyöntekijät, jotka tekivät valheellisia ja vääristeleviä kirjauksia perheen arjesta huostaanotontarpeen aikaansaamiseksi.  Myös Leikonniemen luottamukselliset keskustelut psykoterapeutille päätyivät hänen tietämättään lastensuojelun käsiin. 

"Järkyttävintä kohdallani on ollut se, että vasta tammikuussa 2012 käydyssä rikosoikeudenkäynnissä paljastui se, että viranomaiset ovat perustaneet koko sijoitus- ja huostaanottoprosessinsa minun psykoterapialausuntoihini irrottaen sieltä sanoja ja lauseita omiin tarkoituksiinsa." 

”Sain kauhukseni lukea huostaanottohakemuksesta asiayhteyksistä irrotettuja sanoja tunnekokemuksistani vuosilta 1965-67. Poiminnat oli siirretty 2000-luvulle. Yhdestäkään lastensuojelun asiakirjasta ei löydy lainmukaista merkintää siitä, milloin ja mistä lastensuojelijat olivat lausunnot hankkineet. ” 

Kun Leikoniemi pyysi tietojaan sosiaalityöntekijältä, tämä vaati yksilöimään halutut paperit. Kuitenkaan lastensuojeluasiakirjoihin ei ollut kirjattu, mitä tietoja sosiaalitoimessa oli. Asiakkaan oli mahdotonta yksilöidä tietoja, joita hän ei tiennyt olevan olemassa. Hän ei voinut puolustautua sellaisia huolia ja epäilyjä vastaan, joiden konkreettista sisältöä hän ei tiennyt. Ei, vaikka lain mukaan kirjaukset on näytettävä asiakkaalle. 

”Tietosuoja joutuu outoon valoon, jos sen varjolla estetään ihmistä näkemästä häntä tai lastaan koskevaa tietoa. Korjaapa sitten siinä virheet." 

Nykyään lastensuojelu saa antaa, vastoin huoltajan suostumusta, välttämättömiksi määrittelemiään tietoja muille viranomaisille tai vaikkapa toisen kunnan toimeksiannosta toimivalle yksityiselle lastensuojelulaitokselle. 

- Lastensuojelussa käytetään ja jopa kerätään vanhoja ja virheellisiä tietoja eikä niitä edes vanhempien vaatimuksesta korjata, joten nämä vanhat ja virheelliset tiedot päätyvät viranomaisten päätöksiin. Hallinto-oikeudet eivät tutki lastensuojeluviranomaisten tekemien kirjausten oikeellisuutta vaan luottavat sokeasti siihen, että viranomaiset ovat tutkineet perheen tilanteen siten kuin lastensuojelulaki sen määrää tutkittavaksi. 


102 virhettä asiakaspapereissa - vuosien turha huostaanotto

Haapasista tuli lastensuojelun asiakkaita, kun äiti kertoi terveyskeskuskäynnin päätteeksi olevansa väsynyt. Hän hoiti lasten lisäksi lypsykarjaa. Lasten isä kävi kaksivuorotöissä.Terveyskeskus teki lastensuojeluilmoituksen. 

"Vyöry lähti liikkeelle, vaikka myöhemmin on todettu epävirallisesti, ettei lastensuojeluilmoitusta olisi pitänyt tehdä." 

Perhettä on vuosien varrella epäilty eri asioista. Yliopistosairaala ei löytänyt hyväksikäyttöä. Vanhemmilta ei todettu mielenterveysongelmia. Päihteitä ja väkivaltaa ei ole epäilty, mutta perheen vahva usko Jumalaan on noteerattu. 

Lapset sijoitettiin kiireellisesti päiväkodista ja hallinto-oikeus vahvisti huostaanoton. Perheen ja tukihenkilöiden mukaan käsittelyssä ei kuultu perhettä tukevia todistajia. "Osoitimme 102 kohtaa, jotka olivat perättömiä tai vääriä", Timo Haapanen sanoo. Yksi tunnustettiin aiheettomaksi, mutta se palasi papereihin kesällä." 

"Salassapitovelvollisuuden taakse vetäydytään",  tukihenkilö Peiponen huomauttaa. 

Todistuksetkaan eivät aina riitä. Äidistä on pyydetty kaksi lausuntoa mielenterveystoimistosta, mutta niitä ei uskota. Isästäkin pyydettiin, mutta toimisto ei pitänyt sitä aiheellisena. 

Apua ei ole tullut kuntia valvovasta aluehallintovirastostakaan. Yhteen kanteluun vastattiin, että kantelijan pitää oikaista asia itse. Tuoreimpaan ei ole vielä ratkaisua. 

Kuntalaisen mahdollisuus tarkistaa itsestään kirjattuja tietoja vaihtelee. Terveydenhuollon asiakkaalla on oikeus nähdä tietonsa ja korjata virheet, mutta sosiaalihuollon asiakas voi tarvita siihen tietosuojavaltuutettua. Potilaslaki määrää tekemään muutokset, mutta sosiaalihuoltoon kertyneet tiedot katsotaan henkilörekisteriksi. Omien tietojensa katsomista ja muuttamista pitää anoa kunnalta, joka voi suostua tai olla suostumatta. 

Kieltäytymisestä pitäisi antaa todistus, jonka kanssa lähdetään tietosuojavaltuutetun toimistoon. Moni ei lähde: toimisto ratkaisee vain muutamia sosiaalihuollon asioita vuosittain. Haapaset kuulivat mahdollisuudesta HS:ltä. Haapasten kotikunta ostaa sosiaali- ja terveyspalvelunsa viiden kunnan yhteiseltä Peruspalveluliikelaitos Saarikalta. Siellä mahdollisuus tarkistaa tietonsa vaihtelee palvelualueelta toiselle. Lain vaatimaa tietosuojavastaavaa ei ole vielä nimetty. 

Perheen yhdistämisen puolesta kerättiin kunnassa kaksi adressia, mutta huostaanoton vahvistanut hallinto-oikeus piti asian tuomista julkisuuteen raskauttavana. 

Vanhemmat hakivat syksyllä huostaanoton purkua. Kielteinen päätös tuli heinäkuussa. Perusteissa mainittiin myös kertaalleen papereista poistettu tieto, joka on epävirallisesti myönnetty keksityksi. Perhe on valittanut tästäkin päätöksestä. 

"Ilman ystäviä, kyläläisiä ja Jumalaa emme olisi jaksaneet", Maija Haapanen sanoo. HS/Päivi Repo 


Äitiä yritettiin lavastaa perhesurmaajaksi

Sosiaalikasvattaja Tiina Liljeberg kertoo: ”Olin lähtenyt pyytämään ja lopulta vaatimaan lastensuojelusta lainmukaisia avohuollon tukitoimia, joihin ei ollut varaa. Erityislapsiperheelle sopivia tukimuotoja ei ollut tarjolla, eikä sellaisia osattu räätälöidä. Kiireelliseen sijoitukseen varaa olisi kuitenkin ollut milloin vain. Niin myös laajoihin psykologisiin tutkimuksiin. Siitäkin huolimatta, että terapeutti, lääkärit ja sairaanhoitajat joiden vastaanotolla kävin yksin tai poikani kanssa, eivät olleet koskaan mitenkään ilmaisseet huolta mielenterveydestäni – väsymyksestäni ja yksinäisyydestäni sekä vähäisestä verkoston tuesta kylläkin. 

Sosiaalityöntekijä toimi selkäni takana juuri siten, miten toimitaan valmisteltaessa kiireellistä sijoitusta. Hän metsästeli mahdollista diagnoosiani kaikkialta, kysyi isältä, voiko isä ottaa lapset luokseen ja piti kiirettä, ettei kukaan ehtisi tuoda positiivista näkemystään minusta – lapsen äidistä – ryhmän tietoon.

Meidän perheemme kohdalla lastensuojelu siis tarjoitti sitä, että kymmenen ”asiantuntijaa” pohtivat sosiaalityöntekijän valikoimien tietojen ja kirjoituksen perusteella, mitä meidän perhe tarvitsisi. 

Tuntematta ja tapaamatta meistä ketään. Lukemalla papereista asioista, joista suurin osa ei pitänyt edes paikkaansa. ”


Sosiaalityöntekijä ”sanoitti” raiskatusta prostitoidun 

Lainvastaisesti pahamaineiseen lastensuojelulaitokseen huostattu Krista kertoo lastensuojelussa kohtaamastaan leimaamisesta : ”Yllättäen toukokuussa kuulin, että sosiaalityöntekijäni olivat tehneet huostaanottohakemuksen hallinto-oikeuteen. Päätös tuli heinäkuussa. Minut oli otettu huostaan. Perusteluissa luki esimerkiksi, että myyn seksuaalisia palveluita aikuisille miehille yöpaikkaa vastaan. Olin järkyttynyt. Mitä tämä tarkoittaa? Minut oli raiskattu heinäkuussa 2009 ollessani 13-vuotias, mutta nyt minun väitettiin myyvän itseäni! Sosiaalityöntekijäni olivat halunneet ymmärtää väärin yöpymiseni yhden tutun pojan luona karkumatkallani. Heidän kertomuksensa ei ollut muunneltu totuus, vaan se oli täysin uusi tarina. En enää luottanut viranomaisiin.” 

Ilman sosiaalihuollon työntekijöiden vastuu- ja korvausvelvoitteiden kuntoon saattamista vastaavia tapauksia tulee lisää. On naivia uskoa, että pelkkä laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista riittäisi ehkäisemään asiakastietojen väärinkäyttöä kun se ei ole estänyt väärinkäyttöä tähänkään asti.  Lastensuojelun urkinnan mahdollistava uudistus voi myös kasvattaa sote-kuluja kun asiakkaat eivät luota terveydenhoidon salassapitoon ja hakeudu hoitoon ajoissa.

Pyydämme ystävällisesti, että huomioitte raportoimamme epäkohdat sosiaalihuollon tiedonhallinnan uudistuksessa.

Ystävällisin terveisin Lokakuun Liike


Muita uusia Lokakuun liikkeen julkaisuja

☞ Kuka kertoo kunnanjohtajalle? Avoin kirje Tuusulan kunnalle
☞ Perhekuntoutuksen lyhyt oppimäärä
☞ Tue lapsia ja perheitä- älä bisnestä
☞ WANTED: information about Foster Care Associates and Core Assets Group 
☞ Turvapaikanhakijat lapsibisneksen ankkureina
☞ Vetoomus kansanedustajille
☞ Lastensuojelun äärioikeistolaiset ja porvarilliset hyveet
☞ Lastensuojelua Amerikassa Talentialaisittain
☞ Huolikapitalismin aikaa
☞ Kyselee, kyselee vaan ei halua kuulla
☞ Kala ei tarvitse polkupyörää eikä diagnoosi lastensuojelua
☞ Nalleilua jo 10 vuotta

---

Suomen lastensuojelu jälleen Astahovin syynissä

October 4, 2015, 9:46 am

≫ Next: Lastensuojelun toimintakykymittari- uusi riskiseula?

≪ Previous: Sosiaalihuollon tiedonhallinta-uudistus rapauttaa asiakkaiden oikeusturvaa?

$

0

0

Ilta-Sanomat uutisoi paperiversiossaan 30.9.2015, että Venäjällä on jälleen noussut kohu Suomen lastensuojelun toimista. Venäjän taholta kohua edustaa Venäjän lapsiamies Pavel Astahov. Suomen puolelta asiaa on nostanut esiin dosentti Johan Bäckman.

Kohu koskee Jämsän lastensuojelua. Ilta-Sanomien mukaan Venäjän medioissa on esiintynyt tietoa, jonka mukaan venäläisäidiltä on otettu 13-vuotias tytär huostaan. Tietojen mukaan äidin toista tytärtä, joka on 11-vuotias, ei ole huostaanotettu. Huostaanoton syyksi on Venäjän medioissa kerrottu se, että venäläisellä tytöllä tuli riitaa äitinsä kanssa, koska äiti kielsi tytärtä viettämästä aikaa suomalaisen tyttökaverinsa kanssa.

Ilta-Sanomat ei tavoittanut Jämsän lastensuojelua kommentoimaan asiaa. Lehti tavoitti kuitenkin sosiaali – ja terveysministeriön, jonka virkamies sosiaalineuvos Marjo Lavikainen kommentoi asiaa yleisellä tasolla. Luottamuksellisia tietoja ei kerrota edes ministeriölle. Hänen analyysinsa siis perustui vain lainsäädäntöön eikä ”yksittäistapauksiin”. 

Lavikainen totesi aivan oikein lain sisällöstä. Kuten todettua, hän ei kuitenkaan mennyt yksittäisiin tapauksiin. Lakikirjoja voi lukea kuka tahansa, joka on siihen motivoitunut. Se kuka pystyy lakitietoa hyödyntämään on vahvoilla. Lavikainen kertoi vain lain sisällöstä ja tarkoituksesta. Jos haluaa tarkastella lapsiperheiden oikeusturvaa, on mentävä myös niihin ”ikäviin yksittäistapauksiin”. Joko ministeriössä ollaan tyhmiä tai liian korrekteja. Jälkimmäinen lienee todennäköisempi vaihtoehto.

Lavikaisen mukaan lapsia ei Suomessa huostaanoteta kansalaisuuden perusteella tai heppoisin perustein. Tämä on vain lain tarkoitus, mutta käytännössä se ei aina toteudu. Huostaanottokriteerit ovat toki tiukat. Tämän totesi myös Lavikainen. Hän nosti esiin myös sen, että asiakkaalla on oikeus saada valituskelpoinen päätös.

Kuten kaikessa hallintotoiminnassa niin myös lastensuojelussa on olemassa suhteellisuusperiaate. Sosiaalihuollossa tätä kutsutaan lievimmän puuttumisen periaatteeksi. Toimenpidevalikoimasta on valittava se keino, jolla ongelma ratkaistaan lievintä mahdollista puuttumiskeinoa käyttäen. Lain tarkoitus on siis hyvä, mutta laki ei toteudu. Siihen miten suhteellisuusperiaatetta ei ole noudatettu voitte tutustua lukemalla toimituksemme juttuja. Myös muita lain rikkomisia löytyy juttutarjonnastamme.

RACISM of Finnish officials: Finland is not a safe place for asylum seekers with children
Sijaisäiti runteli tyttöä kääretortun takia
Sijaisperheessä pahoinpideltyjen lasten äiti: "Taistelkaa!"
Tampereen Takahuhdin koulu hyväksyy koulukiusaamisen 
Tampereen malli: Ketipinoria nuorille kuin nallekarkkeja – Tipotien nuorisopsykiatrisella asiantuntijuus tipotiessään?
Ketipinorin vaaroista vaietaan Suomessa 
Lastensuojelu kaappasi vauvan - syynä äidin sairauskohtaus 
Sosiaalitoimi hyväksyy lapseen kohdistuvan väkivallan Joensuussa 
Kristan tarina IV:  Tyhjän päällä lastenkodissa
Suuri lastensuojeluhinnasto: Yö lastenkodissa yhtä kallis kuin loistohotellissa - katso hurjat hinnat! 
Oulun huostakohu: Henriikka,15, hakenut kirkosta turvapaikkaa 
HYÖKKÄYS NURMIJÄRVELLÄ 
Lastensuojelu "suojeli" perheen evakkoon Kankaanpäässä 
Kauhutarina tosielämästä: Vantaalaisvauva sijoitettiin kiireellisesti poliisien ja sosiaalityöntekijöiden voimin 

---

Lastensuojelun toimintakykymittari- uusi riskiseula?

October 8, 2015, 7:28 am

≫ Next: Vaiettu kampanja laitoshoidon vaaroista

≪ Previous: Suomen lastensuojelu jälleen Astahovin syynissä

$

0

0

Vaikuttavuudella tarkoitetaan tavoiteltuja muutoksia, joita tuotetuilla palveluilla on asiakkaiden tilanteissa saatu aikaan. Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi koulutuspalveluissa oppiminen, terveyspalveluissa potilaan paraneminen, työllisyyspalveluissa työ- ja toimintakyvyn paraneminen ja lastensuojelussa toimivat palveluketjut, perheen toimintakyvyn paraneminen ja kansalaisoikeuksien toteutuminen. 


Vaikuttavuuden peruskysymys on missä määrin tavoitteet on saavutettu ja ovatko tulokset toteutetun intervention tuottamia?

Hallintotieteiden tohtori Sirkka Rousun mukaan lastensuojelun vaikuttavuus on tuloksellisuusvelvollisuutta asiakkaille, vastuuta työn kehittämisestä ja tilivelvollisuutta rahoittajille. 

Rousun mukaan asiakas on tärkein informantti ja asiakasvaikuttavuuden seurannan yksinkertaisten arviointiasetelmien avulla asiakastyössä tulisi olla eettinen velvollisuus koko lastensuojelualalle.


Vaikuttavuustutkimusta, lastensuojeluntarpeen selvitystä vai riskiseulan kehittelyä?


Toistaiseksi kunnissa ei ole ollut käytössä yhteistä pohjaa lastensuojelutarpeen selvityksen tekemiseksi. Sosiaalityöntekijä Elina Aaltion kehittelemää lastensuojelun toimintakykymittaria esitellään uutena välineenä lastensuojelun tarpeen ja vaikuttavuuden kartoittamiselle perheiden toimintakyvyssä tapahtuneiden muutosten kautta. 

Aaltion vaikuttavuustutkimus kuten lähes kaikki muukin lastensuojelun tutkimus perustuu kuitenkin lastensuojelun työntekijöiden arvioihin, joita kylläkin täydentävät vanhempien itsearviointilomakkeet.

Lukiessani tutkimusraportteja tunsin oloni harhaanjohdetuksi. Tässähän kehitellään lastensuojelun vaikuttavuustutkimuksen varjossa uutta epätieteellistä ja tulkinnanvaraista riskiseulaa perheille! 

Arvioita tehdään lapsia tapaamatta

Vaikuttavuuden tärkein edellytys on asiakkaan osallisuus, joka on myös olennainen hyvinvoinnin kokemisen ulottuvuus.

Aaltion tutkimusaineiston asiakastapauksista vain joka toisessa lasta oli tavattu henkilökohtaisesti lastensuojelun arviointiprosessin kuluessa. Lapsesta tehdyt arviot perustuivat siis pitkälti toisten viranomaisten ja muiden lasten kanssa työtä tekevien, usein puutteellisesti koulutettujen työntekijöiden usein epätieteellisille arvioille ja kelvottomille dokumenteille.

Tutkimustieto osoittaa, että lastensuojelussa suoritettujen arviointien käytäntöjä ja menetelmiä on dokumentoitu ja ohjeistettu puutteellisesti. Systemaattiset kirjatut ohjeet arviointia varten ja perehdytys niiden käyttöön ovat harvinaisia (Oranen, 2006, 12). Silloinkin kun kirjallisia ohjeita on, niitä ei välttämättä noudateta (Martikainen & Peräoja, 2009, 36). 

Arviointiprosessin jäsentymättömyyteen on osaltaan vaikuttanut se, että työskentelyä ohjaavia rakenteita on vähän (Oranen, 2006). Rakenteiden epämääräisyys heijastuu suoraan työskentelyprosesseihin, menetelmiin ja välineisiin. Tilanteiden arvioitiin liittyvässä työskentelyssä on suuria paikkakunta-, alue- ja työntekijäkohtaisia eroja (Heino & Pösö, 2003). Lisäksi on todettu, että päätöksiin usein vaikuttavat organisaation kulloisetkin arvot, toimintapolitiikka ja työntekijän ja asiakkaan välinen suhde enemmän kuin asiakkaan todellinen tilanne (Schwalbe, 2004, 563).

Valitettavasti  lastensuojelun tutkimus- ja laitosyksiköt toimivat edelleenkin huostaanottoja lisäävällä häiriöorientaatiolla, jossa asiakkaista pyritään etsimään kalliita asiantuntijapalveluita, laitostutkimuksia ja - säilytyksiä edellyttäviä ja oikeuttavia puutteita ja vikoja. Tutkimusjaksojen lopputulos on perheiden voimaantumisen ja kotiuttamisen sijaan liian usein perheiden leimaaminen, syrjäyttäminen ja/ tai lapsen huostaanotto, joka tehdään usein lasta ja perheitä kuulematta, lapsen tarpeita, läheissuhteita tai kulttuuritaustaa huomioimatta lapsen etua ja tarpeita vastaamattomaan ja pysyvyyttä tarjoamattomaan laitoshoitoon liian kauaksi kotoa (Hiitola 2009; Pösö& Puustinen- Korhonen 2010; LSKL 2011;VTV 2012; LSKL 2013).  


Mitä on vaikuttavuus ja toimintakyky ja miten niitä mitataan?


Jotta vaikuttavuutta voitaisiin mitata, on tiedettävä kaksi asiaa: 1) mitä vaikutuksia on syntynyt ja 2) minkälaisin menetelmien nämä ovat syntyneet. Tämän jälkeen voidaan vasta päätellä ”mikä lääke” oli tepsivä, eli vaikuttava. 

Aaltion toimintakykymittari ei vastannut kumpaankaan kysymykseen.

Aaltion mukaan muutoksia mitattaessa joudutaan toistuvasti pohtimaan sitä, milloin on kyse perheen toimintakyvyssä tapahtuneesta oikeasta muutoksesta ja milloin siitä, että työntekijän kuva perheen tilanteesta on asiakasprosessin myötä tarkentunut. 

Mielestäni syytä olisi pohtia myös sitä, onko kirjatuissa muutoksissa myös kyse työntekijöiden taipumuksesta oikeuttaa ja puolustella omaa työtään, virkojaan ja rahoitustaan liioittelemalla tai peräti väärentämällä asiakkaiden palveluntarvetta ja  työnsä ja tehtyjen toimenpiteiden tuloksia?

Lastensuojelututkimuksissa esim. sijaishuollon vaikuttavuuden mittarina on käytetty ja käytetään sijoitusten pysyvyyttä, joka voi olla aidon sijoitustarpeen ja hyvän sijaishuoltopaikan sijaan tulosta myös kelvottomista oikeusprosesseista, toimimattomista valitusteistä, vanhempien auttamatta jättämisestä, vieraannuttamisesta ja perheen jälleenyhdistämisvelvoitteen laiminlyönnistä. 

Myös perheet saattavat liioitella toimintakyvyssään tapahtuneita muutoksia joko päästäkseen luvattuihin palveluihin tai päästäkseen eroon lastensuojeluasiakkuudestaan.

Epämääräinen kyvyttömyys tai puutteet vanhemmuudessa on nykyisin yleisin huostaanottojen peruste. Johanna Hiitolan väitöskirjatutkimuksessa huostaanottojen keskeisiksi arviointikriteereiksi nousi konkreettisten tapahtumien tai lapsen laiminlyönnin sijaan usein vanhempien ”kunnollisuus” esim. koulutus, varallisuus ja etninen tausta (Hiitola, 2015). Päästäkseen eroon lastensuojelusta vanhempien oli hyväksyttävä sosiaalityöntekijöiden sanelema ongelmanmääritys, toimenpiteet ja kyvykkyyden kriteerit ja pyrittävä muokkaamaan itseään niiden mukaiseksi.

Luotettavaa vaikuttavuuden tutkimusta ja tulosten vertailua hankaloittanee myös lastensuojelun epämääräinen, ammattillisuuden ja tieteellisyyden auraa antamaan kehitetty orwellilainen uusiokieli, joka vilisee harhaanjohtavia eufemismeja. Voimavaralähtöinen vuorovaikutus voikin ollakin urkintaa, arviointi leimaamista, avohuollon tukitoimi huostaanoton pohjustamista, säännöllinen hoitokontakti pakotettua ja tarpeetonta seulausta, lapsen etu sijaishuollon edunvalvontaa, räätälöity opetus lähihoitajaharjoittelijan läksyvalvontaa laitoksessa  ja kohentunut toimintakyky työntekijän käskyjen tottelemista. 

Aaltion tutkimuksessa perheiden toimintakyvyssä tapahtui lastensuojelun aikana sekä positiivisia että negatiivisia muutoksia mm. lapsen kohtelun ja perheenjäsenten kuormituksen, käytöksen, sosiaalisten suhteiden, voimavarojen ja kykyjen suhteen. Aaltio kertoo, että ”aiempaa useammalla vanhemmalla oli arvioitu olevan päihdeongelmiin ja toiminnalliseen riippuvuuteen kytkeytyvää kuormitusta. Myös vanhemman omasta lapsuudenaikaisesta kaltoinkohtelusta johtuvaa kuormitusta oli havaittu aiempaa useammalla”.

Mielenkiintoista olisi tietää, mistä tutkija päättelee että vanhemman lastensuojelun aikana lisääntynyt kuormitus johtuu juuri oletetusta lapsuudenaikaisen kuormituksen heijastumasta eikä esim.  tehdyistä lastensuojelutoimista tai lastensuojelun provokaatioista? Samalla argumentilla oikeutetaan lasten kaltoinkohtelu ja voinnin heikentyminen huonoissa sijaishuoltopaikoissa; oireilu tulkitaan aina heijastumaksi lapsuudenperheen oletetuista traumoista.

Ensi- ja turvakotien käyttämissä hoitotyön tutkimussäätiön riskilistoissa kaltoinkohtelun riskitekijöiksi mainitaan esim. monilapsisuus, yksinhuoltajuus, avioero, pienet tulot, työttömyys, stressi, kiire, tupakointi ja alhainen koulutus (Flick & Paavilainen, 2008). Riskilistaa lukeva huolikoulutettu tarkkailija voi ruveta sommittelemaan esimerkiksi vatsakipua valittavan, levottoman koululaisen vaivojen alkuperäksi stressaantunutta äitiä ja koota tarinan lapsen kaltoinkohtelusta ja huostaanotontarpeesta perheen monilapsisuuden ja isän tupakoinnin perusteella. Esimerkiksi äidin ja vauvan katsekontaktin pituudesta voi tällöin tulla ratkaiseva asia siinä, tulkitaanko äidin vanhemmuus riittäväksi ja saako hän pitää lapsensa, silloinkin, kun neuvola ei ole havainnut äidin vanhemmuudessa minkäänlaista huomautettavaa. (Ikonen, 2013).


Tarinallistettu huoli vai todettu tarve?

 
Aaltio toteaa, että mittarien ja strukrutoitujen lomakkeiden käyttö hyvinvointipalveluissa on herättänyt monenlaista keskustelua niin Suomessa kuin maailmalla. Englannissa lapsen palvelutarpeen arviointilomaketta (Common Assessment Framework) käyttäneet ”työntekijät kritisoivat sitä, että heidät oli pakotettu dokumentoimaan asiakastapausta koskevat havaintonsa ennaltamäärättyyn muotoon. Työntekijät eivät myöskään suostuneet käyttämään CAF- viitekehyksessä ja lomakkeissa käytettyä käsitteistöä, vaan halusivat esimerkiksi puhua mieluummin ”huolesta” siinä missä CAF-mallissa puhuttin ”tarpeista”. Työntekijät halusivat mieluummin kirjata asiakastiedot kertomuksen muotoon (White et al. 2009)”.

Myös sosiaalityön tutkija Leslie Margolin on huomannut sosiaalityöntekijöiden tarpeen  tarinallistaa asiakaskertomuksiaan. Margolinin (1997) mukaan sosiaalityöntekijät kääntävät rutiininomaisesti asiakkaiden ilmaisemat tarpeet (sen mitä he sanovat tarvitsevansa) kirjauksiin siitä, mitä asiakkaat ovat (millaisia he ovat, millainen heidän kotinsa on). Suomessa Aino Kääriäinen on arvostellut sosiaalityön asiakasdokumentaatiota keskittymisestä trivialiteetteihin esim. kymmeniä sivuja käsittäviä kuvauksia asiakkaiden kotien järjestyksestä.   

Professori Bo Edvardsson puolestaan on kiinnittänyt huomiota lastensuojelun selvityksistä löydettyyn laajamittaiseen fabrikointiin. Hänen tutkimansa lastensuojelun selvitykset eivät perustuneet objektiiviseen tosiseikkaselvittelyyn vaan muistuttivat enemmän syytekirjelmiä, joissa oli sellaisia tyypillisiä piirteitä kuin yksipuolinen valikointi, epäluotettavuus, toistaminen ja tietojen epämääräisyys.

Miten lastensuojelun vaikuttavuutta voi luotettavasti tutkia, jos tutkimusaineistoksi kelpuutetaan leikkauksia pelkäävien usein epäpätevien työntekijöiden tarinallistettu ja subjektiivinen huoli?

Mittarilomake skannerina ja  kohtaamisen  korvaajana

Toimintakykymittarin selkeä vaara on, että sitä käytetään lastensuojelun vaikuttavuuden tutkimisen sijaan perheiden riskiseulaamiseen. Itsearviointilomakkeilla vanhemmat pannaan tekemään itse oma riskiseulauksensa. Heikosta vastausprosentista päätellen myös vanhemmat ovat vaistonneet vaaran. Palautettuja itsearviointilomakkeita oli lopussa vain 10.

 On myös mahdollista  ja jopa todennäköistä, että lastensuojelua tuntemattomat vanhemmat liioittelevat alussa palvelutarvettaan päästäkseen luvattuihin palveluihin. Tutustuttuaan ja petyttyään lastensuojelun suppeaan toimenpidevalikoimaan ja toimintatapoihin he ehkä haluavatkin päästä vain pikaisesti asiakkuuksistaan eroon liioittelemalla omaa hyvinvointiaan ja kieltämällä lisäpalveluiden tarpeensa.

Aaltio kuitenkin huomaa vaaran lomakkeen väärinkäyttöön skannerina. Aaltion mukaan ”yksi mittarilomakkeisiin liittyvä verrattain yleinen väärinkäsitys koskee sen käyttötapaa asiakasprosessissa. Mittarilomakkeiden esittelyissä ja koulutuksissa on pyritty korostamaan, että lomake on dokumentointiväline ja tarkistuslista - ei haastatteluväline. Asiakkaan tilanne on tarkoitus kartoittaa aidosti kohtaamalla ja vuorovaikutuksellisesti keskustelemalla. Työntekijän on tarkoitus edelleen käyttää omaa ammattitaitoaan asiakkaan tilanteen selvittämiseksi. Lomakkeen ei ole tarkoitus automatisoida arviointiprosessia eikä korvata inhimillistä kohtaamista teknisillä välineillä. Myös Cox et al. (2009) korostavat, että hyvä arviointi perustuu aina useisiin tietolähteisiin, menetelmiin ja useampaan arviointikertaan. Mikäli mittarilomaketta käytetään asiakasperheen ”skannaamiseen”, sitä on käytetty väärin”.

Valitettavasti sinänsä hyväätarkoittavien menetelmien väärinkäyttöön ei lastensuojelussa puututa millään tavalla eikä väärinkäytöstä seuraa rangaistuksia.


Performatiivinen mittari

Loppuraporttinsa päätteeksi Aaltio nostaa esiin tärkeän havainnon mittareiden performatiivisuudesta, jolla tarkoitetaan  mittarin kykyä muokata mitattavaa toimintaa mittarin mukaiseksi. Aaltion mukaan "tämä voi toimia työntekijöiden ja asiakkaiden intressejä vastaan, mutta myös niiden puolesta. Jos palvelujen arviointiin käytettävät mittarit kartoittavat palvelun sisällön kannalta epäolennaisia seikkoja tai pahimmillaan jättävät sisällön kokonaan huomioimatta, palvelutuotantoa voidaan ryhtyä ohjaamaan väärillä kriteereillä väärään suuntaan. Jos palveluita sen sijaan arvioidaan mittarilla, joka jäsennetään työn sisältöä oikein ja kattavasti, palvelujen resursointia ja organisointia koskevat päätökset voidaan tehdä tarkoituksenmukaisella tavalla".


Lastensuojelun vaikuttavuustutkimus riippumattomalle taholle

On selvää, että mikäli mittarilomaketta voidaan käyttää väärin ja vääriin tarkoituksiin, sitä myös käytetään.  Historia osoittaa , että kaikkia lastensuojeluun jätettyjä porsaanreikiä käytetään jos ja kun valvontaa ja negatiivisia sanktioita ei ole.

Lastensuojelun vaikuttavuustutkimukselle on iso sosiaalinen tilaus ja taloudellinen tarve. On tärkeää tutkia onnistutaanko palveluilla tuottamaan hyvinvointia palvelujen saajille. On myös tärkeää saada tietoja numeeriseen ja vertailtavaan muotoon. Valitettavasti sosiaalityötekijöitä haastattelemalla tai heidän dokumenttejaan tutkimalla ei  saada luotettavaa tietoa  lastensuojelutyön vaikuttavuudesta vaan pikemminkin sosiaalityöntekijöiden argumentoinnista ja kirjauskäytännöistä; heidän maailmankuvastaan ja tavoistaan perustella ja oikeuttaa päätöksiään.  

 Parhaiten vaikuttavuustutkimus onnistuisi siten, että vaikuttavuuden arviointi siirrettäisiin lastensuojelusta ja sijaishuollosta riippumattomalle tutkimustaholle, jolle annettaisiin laajat oikeudet tutkia ja yhdistellä eri rekistereitä ja raportoida löydöksiä. Myös lasten ja vanhempien palautteiden keruu ja haastattelut pitäisi siirtää lastensuojelun työntekijöiltä riippumattomille toimijoille.   

Lue myös:

☞ Kansanvalistusta lastensuojelun asiakkaalle
☞ Pieni opas eri tilanteisiin lastensuojelun kanssa
☞ Lastensuojelun porttiteoria avunpyyntö avautuminen ja lasu-asiakkuus portteja elinkautisiin
☞ Opas & Info

​Muita uusia Lokakuun liikkeen julkaisuja

☞ Sosiaalityön ja elämänhallinnan "uusi ihminen"
☞ Vaiettu kampanja laitoshoidon vaaroista
☞ Suomen lastensuojelu jälleen Astahovin syynissä
☞ Valtiollisesta rasismista
☞ Asianajaja Jean Boldt
☞ Sosiaalihuollon tiedonhallinta-uudistus rapauttaa asiakkaiden oikeusturvaa?
☞ ISÄ?
☞ Kuka kertoo kunnanjohtajalle? Avoin kirje Tuusulan kunnalle
☞ Perhekuntoutuksen lyhyt oppimäärä
☞ Tue lapsia ja perheitä- älä bisnestä
☞ WANTED: information about Foster Care Associates and Core Assets Group
☞ Turvapaikanhakijat lapsibisneksen ankkureina

---

Vaiettu kampanja laitoshoidon vaaroista

October 8, 2015, 9:52 pm

≫ Next: Lastensuojelun arviointivimma- salaseulontoja puutteellisilla menetelmillä

≪ Previous: Lastensuojelun toimintakykymittari- uusi riskiseula?

$

0

0

Suomessa iso osa lasten sijoituksista tapahtuu edelleen sijaishuollon laitoshoitoon. YK on jo pitkään varoittanut jäsenmaitaan sijoittamasta lapsia lastensuojelulaitoksiin niissä ilmenneen runsaan väkivallan ja seksuaalisen hyväksikäytön vuoksi. 

Lasten olosuhteiden turvaamiseksi on käynnistetty globaali kampanja Think Child Safe. Sen tarkoitus on voimaannuttaa ihmisiä suojelemaan lapsia yhdessä. Ohjelman merkittävimpinä yhteistyökumppaneina ja rahoittajina toimivat EU, Save the Children –järjestö sekä Unicef. (Friends International 2007d.)

Think Child Safe ei ole vain varoitus orpokotimatkailua vastaan. Se on tietopaketti lasten laitoshoidon seurauksista ja kannanotto ja politiikkaohjelma perheiden tukemisen puolesta.

Suurin osa laitoslapsista voisi asua kotonaan

Kampanjassa kerrotaan, että laitoksissa elävistä kahdeksasta miljoonasta lapsesta 80 %:lla on elossa oleva vanhempi tai sukulainen, jonka luona lapsi voisi saada parempaa huolenpitoa ja turvaa kuin laitoksessa -murto- osalla laitoshuollon hinnasta. Kampanja varoittaa kansalaisia tekemästä lahjoituksia lasten laitoshoitoon koska laitosten liiketoiminnan tukeminen tuottaa hajonneita perheitä ja asettaa lapsia riskiolosuhteisiin.


Laitoshoito vaarantaa lapsen kasvun ja kehityksen

Save the Children ilmoittaa Institutional care- the last resort esitteessään, että ” lapsia hoidetaan parhaiten joko heidän omissa perheissään tai perheenomaisissa olosuhteissa heidän omissa yhteisöissään ja varoittaa, että ”lasten sijoittaminen lastensuojelulaitokseen vaarantaa heidän terveytensä ja kehityksensä, varsinkin jos lapsi on alle kolmivuotias. ”

Järjestön mukaan laitokset ovat usein turvattomia lapsille ja altistavat heitä laiminlyönneille, väkivallalle ja seksuaaliselle hyväksikäytölle, joka jää usein raportoimatta ja vaille seuraamustoimia. Pitkäaikaisen laitoshoidon seurauksena nuorilla ilmenee usein sopeutumisvaikeuksia, kodittomuutta, työttömyyttä, masennusta, rikollisuutta ja korkeita itsemurhalukuja.


Painopiste perheiden tukemiseen

Järjestö huomauttaa , että kaikilla lapsilla on YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti oikeus perheeseen ja perhe-elämään ja että suurin osa laitoksissa elävistä lapsista voisi asua omien vanhempiensa kanssa jos vanhempia tuettaisiin riittävästi.

Järjestö kehoittaa hallituksia, päättäjiä ja lahjoittajia suuntamaan tukensa suoraan lapsille ja perheille ja tukemaan vanhempia kasvatustyössä. Se kehottaa valtioita suuntamaan politiikkaohjelmansa YK:n Guidelines for the Alternative Care of Children- suositusten mukaisesti ja varmistamaan ettei lapsia sijoiteta turhaan kodin ulkopuolelle. Ohjeissa korostetaan luonnollisen perheen tukemista ensisijaisena vaihtoehtona. Niissä edellytetään pyrkimyksiä perheiden jälleenyhdistämiseen. Luonnos sisältää myös mm. valtion velvollisuudet sukulaissijais- ja oheishuoltajavanhempien, lastensuojelulaitosten ja sijaisperheiden valvonnassa ja tukemisessa.


Lastensuojelujärjestöjä, yrityksiä vai sijaishuollon edunvalvojia?

Vaikka kyseessä on YK:n tärkeä politiikkaohjelma Thinkchildsafe:n materiaaleja ei näy suomalaisten lastensuojelujärjestöjen sivuilla. Myöskään YK:n Guidelines tor the Alternative Care of Children- suosituksia ei ole saatu suomennettua vaikka aikaa on ollut liki kuusi vuotta.

Olisiko syynä se, että suomalaiset puolueettomiksi kansalaisjärjestöiksi tekeytyvät lastensuojelujärjestöt ovat tosiasiassa vahvasti sidoksissa sijaishuoltoon, omistavat lastensuojelulaitoksia ja myyvät  ” vanhemmuudenarviointeja”, lasten sijoituspalveluja ja laitoshoitoa. He ovat itse juuri niitä tahoja, jotka tuottavat rikottuja perheitä ja riskiolosuhteita.

Muiden muuassa SOS-lapsikylä ja Pesäpuu ry mainostavat palveluitaan harhaanjohtavasti lapsilla, ”jotka eivät voi asua kotonaan.”


Lastensuojelusta tullut sijaishuollon edunvalvontaa

Kampanjan viesti lasten syntymäperheiden tukemisesta ei sovi suomalaiseen sijaishuollon edunvalvontaan keskittyvään lastensuojeluun.

Kehotus resursoida lasten luonnollisiin perheisiin ja yhteisöihin on Suomessa sivuutettu. Syntymäperheiden sijaan halutaan tukea ja resursoida sijaisperheitä.

Suomi tulkitsee YK:n ohjeita perheiden tukemisesta siten, että sijoittaa lapset valvomattoman laitoshoidon sijaan valvomattomaan perhehoitoon , nimeää varhaisen puuttumisen varhaiseksi tueksi ja muun huostaanottoja tuottavan urkinnan lastensuojelun yhteis- ja vaikuttavuustutkimukseksi tai lapsilähtöiseksi voimaannuttavaksi vuorovaikutukseksi.  Suomalainen lastensuojeluinnovaatio ja keino täyttää YK.n suositusten takia tyhjeneviä laitospaikkoja on laitostaa lasten sijaan koko perhe perhekuntoutukseksi kutsuttuun perustuslain vastaiseen pakkohoitoon. Myös vammaiset jat psyykkisesti sairaat ensisijaisesti terveydenhuollon apua kaipaavat lapset kelpaavat lastensuojelun laitospaikoille. Uudistukset tapahtuvat vain nimien ja nimeämisen tasolla.


Lastensuojelu- uutisointia sijaishuollon ehdoilla

Suomessa lastensuojelun uutisointi-, tutkimus- ja kehittämistoimintaa on vaikeaa ellei mahdotonta erottaa sijaishuollon edunvalvonta- ja markkinointitoiminnasta.

Lastensuojelun laitosuhrien äänen vaimentamiseksi julkisuuteen on kovalla rahalla nostettu muutama kiitollinen sijaishuollosta selviytynyt, joiden avulla markkinoidaan ja lobataan lisää uhreja tuottavaa järjestelmää. 

Harva sosiaalityöntekijä tuntee edes Lapsen Oikeuksien Sopimuksen (LOS) sisältöä, vielä harvempi noudattaa sen suosituksia. 

Edes lastensuojeluyrittäjän väkivaltarikostuomio ei johda lasten sijoitussopimusten purkuun tai perhekotilupien menetykseen. 

Sijaishuollon edunvalvonnaksi muuttuneessa lastensuojelussa on päätetty, että Suomi ei tarvitse tutkimustietoa eikä YK:n ohjausta. Meille riittäköön Hedmanilais- Heiliöläis- Paloniemeläinen sosiaalihygienia. Kun lastensuojelun tiedotustoimintakin on sijaishuollon käsissä, kukaan ei saa koskaan tietää. 

Suomalaiseen lastensuojelu-uutisointiin luottava jää uutispimentoon ja sijaishuollon markkinoinnin armoille.

☞ 10 muutosehdotusta: Kohti parempaa perheidensuojelua
​

Muita uusia Lokakuun liikkeen julkaisuja

☞ Valtiollisesta rasismista
☞ Asianajaja Jean Boldt
☞ Sosiaalihuollon tiedonhallinta-uudistus rapauttaa asiakkaiden oikeusturvaa?
☞ ISÄ?
☞ Kuka kertoo kunnanjohtajalle? Avoin kirje Tuusulan kunnalle
☞ Perhekuntoutuksen lyhyt oppimäärä
☞ Tue lapsia ja perheitä- älä bisnestä
☞ WANTED: information about Foster Care Associates and Core Assets Group 
☞ Turvapaikanhakijat lapsibisneksen ankkureina 

---

---

Lastensuojelun arviointivimma- salaseulontoja puutteellisilla menetelmillä

October 14, 2015, 12:11 am

≫ Next: Lapsi voi päätyä sijoitukseen vahingossa

≪ Previous: Vaiettu kampanja laitoshoidon vaaroista

$

0

0

Lääkäri ja terveydenhuollon menetelmien arvioinnin ammattilainen Iris Pasternack ei ole vakuuttunut terveille ihmisille tehtävien seulontojen eduista.

Pasternack nostaa esiin mm. seulontojen taloudelliset intressit. On lääketeollisuuden ja yksityisten lääkäriasemien etu, että mahdollisimman moni ostaa heidän tuotteitaan ja palveluitaan.

Esimerkiksi allergiatestit, kuten monet muutkaan testit, eivät ole aukottomia. Ne on Pasternackin mukaan kehitetty sellaisille, joiden on syytä epäillä allergiaa. Jos testejä tekee vain varmuuden vuoksi, tulokset voivat näyttää allergiaa virheellisesti.

Pasternackin mielestä liiallisesta seulonnasta ja tutkimisesta seuraa turhaa pelottelua.

"Kun terveitä ihmisiä seulotaan, löydetään valtavasti kaikenlaista. Se on kuin Googlen karttaa zoomaisi: mitä lähemmäs menee, sen pienempiä järviä näkee."


Onko lasten ja vanhempien salaseulonta ja arviointi lasten suojelua? 

Lastensuojeluasiakkuuteen liittyy lähes aina lapsen ja vanhempien arviointi. 

Arvioinnit nähdään osana sosiaalityön ammatillista ekspertiisiä, jonka sisältö koostuu mm. subjektiivisesta huolen tunteesta, ”naksahduksesta” ja hiljaisesta tiedosta. Arvioinnit suoritetaan vailla riittävää ohjausta menetelmillä, joiden luotettavuudesta ei ole näyttöä. Lastensuojelussa arviointi ja seulaus tehdään usein myös salaa asiakkaita informoimatta. Riskiseulaus voidaan nimetä mm. vanhemmuuden tukemiseksi , vuorovaikutuksen vahvistamiseksi tai jopa yhteis- tai vaikuttavuustutkimukseksi. Esimerkiksi taannoista Otso- hanketta mainostettiin perheille kuuntelijan ja tuen tarjoamisena perheen arjen hallinnan ja vuorovaikutuksen pulmiin vaikka hankeraportissa hankkeen päämääräksi ilmoitettiin perheiden mt- ja päihdeongelmien tehostettu esiinseulominen.


Rekisteritietoa tarvittaisiin myös lastensuojelun vaikutuksista

Sosiaalihuollon tiedonhallintauudistuksen myötä lastensuojelu pääsee terveydenhuollon rekisteritietoihin ja sosiaalirekisteristä toisin kuin rikosrekisteristä tulee ikuinen kun sosiaalihuollon vanhat asiakastiedot digitalisoidaan. Tutkija Paula Saikkosen mukaan sosiaalihuollon kansalliseen asiakastietovarantoon (KanSa)  arkistoitavan tiedon laatua ja arkistoinnin kestoa koskeville eettisille pohdinnoille  ei selvästikään ole vielä uhrattu aikaa. Saikkonen kysyy aiheellisesti pitäisikö dataa kerätä myös siitä, miten asiakkaiden elämäntilanteet paranevat tai huononevat, miten he saavat tarvitsemiaan palveluita ja minkälaiset sosiaalityön menetelmät johtavat myönteisiin tuloksiin?

​
Häiriö-orientaatio hyödyttää vain yrityksiä

Niin psykiatrian kuin sitä ihannoivan sosiaalityön piirissä työntekijöitä houkutellaan luomaan ja tulkitsemaan luonnollisesta elämänkulusta lääkehoidettavia tiloja ja monenkirjaviin oireisiin perustuvia sairauksia. Työntekijöiden toimenkuvana on piirtää semisairauksien suuntaviivat, diagnostiikka ja hoitosuositukset. 

Arviointeja ja seulauksia suorittavat sosionomit ja sosiaalityöntekijät saavat usein kurssituksensa, opinnäytetyörahoituksensa ja harjoittelu- ja työpaikkansa yksityisiltä valvomattomilta lapsibisnesyrittäjiltä ja -järjestöiltä. 

Heille annettu opetus tähtää yritysten kasvutavoitteiden toteutumiseen eli heitä kannustetaan lastensuojelubisneksen asiakashankintaan, tuottamaan huostaanotot ja ala-arvoisen "puuttumisen" oikeuttavaa huolipuhetta ja arvioimaan ja luokittelemaan asiakkaita auttamisen sijaan.

Koulutuksen ansiosta vanhempia ja lapsia ei kyetä näkemään palveluun, oikeusturvaan tai asialliseen kohteluun oikeutettuina kansalaisina ja ihmisinä vaan epäiltävinä vaaratekijöinä ja riskeinä, joista on lupa tehdä huoliluokituksia, riskiarvioita, diagnooseja ja rikosepäilyjä hatarin ja laittomin perustein.


Hei, me arvioidaan

Tätä taustaa vasten on pelottavaa kuunnella kuinka tuoreet sosionomit tai sosiaalityöntekijät rakentavat ammatillisuuttaan kehuskelemalla päässeensä jo ”kokeilemaan vanhemmuudenarviointia. ”

Tutkimustieto osoittaa, että lastensuojelussa suoritettujen arviointien käytäntöjä ja menetelmiä on dokumentoitu ja ohjeistettu puutteellisesti. Systemaattiset kirjatut ohjeet arviointia varten ja perehdytys niiden käyttöön ovat harvinaisia (Oranen, 2006, 12). Silloinkin kun kirjallisia ohjeita on, niitä ei välttämättä noudateta (Martikainen & Peräoja, 2009, 36). 

Arviointiprosessin jäsentymättömyyteen on osaltaan vaikuttanut se, että työskentelyä ohjaavia rakenteita on vähän (Oranen, 2006). Rakenteiden epämääräisyys heijastuu suoraan työskentelyprosesseihin, menetelmiin ja välineisiin. Tilanteiden arvioitiin liittyvässä työskentelyssä on suuria paikkakunta-, alue- ja työntekijäkohtaisia eroja (Heino & Pösö, 2003). Lisäksi on todettu, että päätöksiin usein vaikuttavat organisaation kulloisetkin arvot, toimintapolitiikka ja työntekijän ja asiakkaan välinen suhde enemmän kuin asiakkaan todellinen tilanne (Schwalbe, 2004, 563).

Luvattu kallis tuki tuntuu typistyvän pelkäksi arvioinniksi ja tarkkailuksi, joka tehdään havaintoja vinouttavan ja perheiden voimavarat hukkaavan huoli-, riski- tai traumaviitekehyksen läpi. 


Arviointi naamioidaan tueksi

Lastensuojelussa samat yritykset tarjoavat jääviyssääntöjen vastaisesti niin vanhemmuuden arviointeja kuin lasten sijoituspalveluja. Arviointi voidaan naamioida vanhemmuuden  tai vuorovaikutuksen tukemiseksi,  perhetyöksi, ensi- ja turvakotijaksoksi tai perhekuntoutukseksi. Lasten huostaanottoja valvomattomaan laitoshuoltoon kutsutaan mm. erityiseksi huolenpidoksi (EHO), jarru-, vieri- tai pysäytyshoidoksi.  Lastensuojelun tutkimus- ja hoitoyksiköt toimivat edelleenkin huostaanottoja lisäävällä häiriöorientaatiolla, jossa asiakkaista pyritään etsimään kalliita asiantuntijapalveluita, laitostutkimuksia ja - säilytyksiä edellyttäviä ja oikeuttavia puutteita ja vikoja. Arviointien lopputulos on perheiden voimaantumisen ja kotiuttamisen sijaan liian usein perheiden leimaaminen, syrjäyttäminen ja/ tai lapsen huostaanotto, joka tehdään usein lasta ja perheitä kuulematta, lapsen tarpeita, läheissuhteita tai kulttuuritaustaa huomioimatta lapsen etua ja tarpeita vastaamattomaan ja pysyvyyttä tarjoamattomaan laitoshoitoon liian kauaksi kotoa (Hiitola 2009; Pösö& Puustinen- Korhonen 2010; LSKL 2011;VTV 2012; LSKL 2013).


Epäluotettavat arviointimenetelmät muodostavat oikeusturva- ja terveysriskin

Psykiatrian erikoislääkäri Ben Furmanin mukaan yleisesti käytössä oleva MIM-videointi (Marschak Interaction Method)  ei ole vain epäluotettava, vaan myös räikeästi perheiden oikeusturvaa loukkaava. Furmanin mukaan biologisen psykiatrian myötä sekä aikuisten että lasten diagnosoiminen ja systemaattinen lääkitseminen on saanut epidemiologiset mittasuhteet. ”Olemme luoneet järjestelmän, jossa kukaan ei saa ongelmiinsa mitään apua ilman diagnoosia – ja diagnoosin saaminen taas johtaa aina ihmisen lääkitsemiseen.”
 
Lastensuojelussa virkailijoiden mutu-diagnooseja asiakkaista käytetään virkailjoiden keskinäisen yhteisöllisyyden rakentamiseen vaikka pelkkä mt- epäily estää usein myös asiakkaan somaattisten vaivojen hoidon terveydenhuollossa. "Kenties huoliluokittelu tarjoaa jonkinlaista yhteisöllistä liimaa; kukaties koetaan yhteisyyttä, kun päästään tekemään ja jakamaan "amatööridiagnooseja" huolikäsitteitä kääntäen, Tom Arnkil ja Kai Alhanen arvioivat." 


DSM 5- Surusta ja toisinajattelusta psykiatrisia häiriöitä

HS:n mukaan miljoonia täysin terveitä ihmisiä voi uhata psykiatrinen diagnoosi kun aletaan soveltaa Yhdysvaltain psykiatrisen liiton (APA) uutta luetteloa mielenterveyden häiriöistä.

"Menetyksen aiheuttama suru, ujous tai apaattinen käytös esimerkiksi voitaisiin luokitella mielenterveyden häiriöiksi, arvostelijat varoittavat. DSM-5 "laajentaisi radikaalisti ja hillittömästi psykiatrian rajoja, ja tuloksena medikalisoitaisiin normaalius, yksilöiden erot – ja rikollisuus", sanoo Duken yliopiston professori Allen Frances, joka johti edellisen kirjan kokoamista. "Ujot, surevat, erikoiset ihmiset tai ihmiset, joilla on epätavallinen rakkauselämä huomaavatkin yhtäkkiä, että heitä pidetään mielisairaina", Liverpoolin yliopiston professori Peter Kinderman varoitti."

Myös toisinajattelusta on tehty sairaus; ODD (oppositional defiant disorder), eli suomeksi uhmakkuushäiriö. DSM:n mukaan ”häiriöstä” kärsivät ovat mm. tottelemattomia ja liian itsenäisiä. 


Arvioinnin välittämät oletukset

”Tutkija Gitz-Johansen on lastentarhanopettajia haastattelemalla tarkastellut, millaiselle ”piilevälle opetussuunnitelmalle” lasten arviointimenetelmät perustuvat. Haastattelujen perusteella hän esittää viisi keskeistä oletusta, joita arviointi välittää.

”Näistä ensimmäisen mukaan ”elämä on suorittamista ennalta asetettujen standardien mukaisesti”. Toisen arviointeja ohjaavan oletuksen mukaan ”toiminnassa on kyse kilpailusta ja tuloksista”. Lisäksi arvioinnit perustuvat näkemykseen, että ”lapsen kehityksen pitäisi noudattaa yleisiä ja ennalta määriteltyjä vaiheita”. Sen pitäisi myös tapahtua siten, että lapsi sisäistää ulkoiset normit. Kehityksessä ei siis ole kyse lapsen sisäisen potentiaalin kehittämisestä. Lisäksi arviointikäytäntöjen välittämässä piilevässä opetussuunnitelmassa on Gitz-Johansenin mukaan keskeistä oletus, että ”lapsi voidaan objektivoida”. Toisin sanoen lapsille välitetään käsitystä, että heihin voidaan suhtautua objekteina; heitä voidaan tarkastella numeroina, kirjaimina, väreinä ja kuvioina. 


Menetelmien kyseenalainen luotettavuus ja taloudelliset intressit

Psykologisista testimenetelmistä tiedetään, että edes jossain määrin luotettavan menetelmän aikaan saaminen vaatii huomattavan määrän niin taloudellisia kuin tieteellisen osaamisenkin resursseja. Siksi tanskalainen käytäntö, jossa arviointimenetelmä voi olla yhtä lailla paikallisesti tuotettu, kaupallisen yrityksen markkinoima kuin laajemminkin käytössä oleva testimenetelmä, herättää kysymyksiä. Miten vakuuttava on eri menetelmien tietopohja ja millainen on niiden kriteerien luotettavuus? Miten paljon näihin seikkoihin kiinnitetään huomiota menetelmien kehittelyn kaupallistuessa, kuten esimerkiksi Tanskassa on Gitz- Johansenin mukaan enenevässä määrin tapahtunut? Onko vastaavanlainen kaupallistuminen mahdollinen Suomessa? 


Arvioinnit professioiden valta- ja statuspyrkimyksinä 

Tiettyjen menetelmien hallinta liitetään tiettyihin ammatteihin ja niiden erityistietämykseen, esimerkiksi diagnoosimenetelmät lääketieteelliseen osaamiseen ja kyky- ja persoonallisuustestit psykologien ammattitaitoon. Samalla menetelmiin liittyvällä erityistietämyksellä luodaan ammattialojen välisiä rajoja ja voidaan myös perustella profession erilaisia oikeuksia muun muassa palkkauksen osalta. Lasten arvioinnin lisääntymistä kasvatusinstituutioissa onkin syytä pohtia myös tästä näkökulmasta. Kuinka paljon niiden käyttöön otossa on kyse  professioiden asemaan liittyvistä intresseistä? 


Arviointimenetelmien piilo- opetussuunnitelma 

Gitz-Johansen toi luennossaan esiin sen, miten arviointimenetelmät ja niiden oletukset lapsista tuottavat tietynlaisen piilo-opetussuunnitelman varhaiskasvatukseen. Piilo-opetussuunnitelmaa voi pitää yhtenä arvioinnin seurauksista. Arviointi määrittelee rajat oletetulle ja sopivalle ja samalla ohjaa sitä, miten lapsen toimintaa pyritään suuntaamaan ja rajaamaan. Oma kysymyksensä kuitenkin on, mitä kaikkea arvioidaan ja mitä kaikkea pyritään ohjaamaan. Esimerkiksi suomalaisesta lasten varhaiskasvatussuunnitelmakäytännöstä voi todeta, että samalla kun se arvioi lasta, se myös orientoituu paljon perheeseen ja vanhemmuuteen. Käytäntöön liittyykin tietynlainen vanhemmuuden ohjaamisen piilo-opetussuunnitelma. 



Arvioinnin ei- toivotut tulokset: leimaaminen, syrjäyttäminen ja ulossulkeminen 

Arvioinnin seurauksiin liittyy myös kysymys siitä, mitä muuta paitsi toivottuja tuloksia arviointi ehkä tuottaa. Muun muassa Gitz-Johansen on tutkimuksessaan esittänyt, että ”kaksikielisten” (maahanmuuttajataustaisten) lasten kielitaidon arviointia ja yksilöllistä tukemista kehystävät käsitykset valtaväestön lasten keskimääräisestä toiminnasta (Gitz-Johansen 2004; Gitz-Johansen & Horst 2010). Näin ollen arvioinnilla ja siihen liittyvillä toimilla voidaan hyvistä pyrkimyksistä huolimatta tuottaa kasvatusinstituutiossa näiden lasten syrjäytymistä ja ulos sulkemista. 

Yhtä lailla voidaan ajatella, että jos kenen tahansa lapsen toiminta arvioinnissa ei vastaa ideaalia ’persoonallisuutta’, voi käytäntö osaltaan saada aikaan ja vahvistaa käsityksiä ja kokemuksia lapsen erilaisuudesta ja poikkeavuudesta ja näin viitoittaa hänen polkuaan. 


Miksi arvioida lasta, jos ei aio tai ei voi tarjota riittävästi tukea? 

Kaikkiaan lasten arviointiin liittyy lukuisia eettisiä kysymyksiä. Niistä vähäisin ei ole se, mitä voidaan tarjota lapselle arvioinnin jälkeen. Kun mittareita ja kyselymenetelmiä kehitetään ja otetaan käyttöön, on myös pohdittava, miten voidaan vastata niihin seikkoihin, joita niillä tuodaan esiin tai tehdään olevaksi ja näkyväksi. Tätä on tärkeää miettiä niin lasten palveluissa kuin yhteiskunnallisessa päätöksenteossakin. Jos palveluissa ei arvioinnin jälkeen ole tarjolla lapselle riittävästi tukea, kannattaako lainkaan ottaa käyttöön kyseisiä menetelmiä? ” ( THL, Suojeltu Lapsuus, 2011, 17-20).


Tutkimuspyyntö lastensuojelun arviointien laadusta 

Pelkkä lastensuojelun arvioitavana olo muodostaa vakavan oikeusriskin ja sosiaalisen, taloudellisen ja terveydellisen haitan mille hyvänsä perheelle ammattitaidottoman henkilöstön,  menetelmällisten  ja rakenteellisten heikkouksien,  mahdollisten väärien positiivisten löydösten, huolimattoman dokumentoinnin ja rekisterimerkintöjen,  leimautumisen, vakuutusturvan heikenentymisen, koulu- ja työpoissaolojen  ja jäävien sekä vanhemmuudenarviointeja että sijaishuoltopalveluja myyvien lastensuojelun tutkimusyksiköiden takia. Ehdotammekin lastensuojelun arviointien automaattista taltiointia prosessien läpinäkyvyyden ja tehtyjen tulkintojen oikeellisuuden varmistamiseksi.  


Pyydämme, että lastensuojelun arviointeihin lähettämisen kriteerit, arviointeja suorittavien yritysten jääviydet , työntekijöiden ammattitaito, arviointimenetelmien luotettavuus  ja arviointiprosessien oikeellisuus sekä seuraukset perheille selvitetään välittömästi riippumattoman tutkimustahon toimesta.

Kehotamme moniammatillisissa työryhmissä toimivia suhtautumaan varauksellisesti lastensuojelun arviointien tuloksiin ja tapaamaan ja haastattelemaan arviointien kohteena olleet perheet henkilökohtaisesti. 

Ehdotamme, että lastensuojelun ja sijaishuollon yrityksille perustetaan julkinen tietokanta, josta ilmenevät mm. saadut huomautukset ja tuomiot, sidonnaisuudet, asiakaspalaute ja maksetut palkkiot ja korvaukset.  Pyydämme, että erityisesti perhekuntoutusyksiköiden jääviydet ja kuntoutuksen sisältö, laatu ja seuraukset perheille selvitetään viivytyksettä riippumattoman tutkijan toimesta. 


Ystävällisin terveisin Lokakuun Liike


Muita uusia Lokakuun Liikkeen julkaisuja

☞ Kiintymyssuhteen kiemuroita
☞ ​Varhaiskasvatuksen laatu hallituksen uudistuksen jälkeen
☞ ​Äärioikeistolaisen huostaanottotehtailun on loputtava – Fasismi alas! 
☞ Lastensuojelun toimintakykymittari- uusi riskiseula?
​☞ Sosiaalityön ja elämänhallinnan "uusi ihminen"
​☞ Vaiettu kampanja laitoshoidon vaaroista
☞ Suomen lastensuojelu jälleen Astahovin syynissä
☞ Valtiollisesta rasismista
☞ Asianajaja Jean Boldt
☞ Sosiaalihuollon tiedonhallinta-uudistus rapauttaa asiakkaiden oikeusturvaa?
☞ ISÄ? 

---

Lapsi voi päätyä sijoitukseen vahingossa

October 21, 2015, 1:17 am

≫ Next: Perhe paossa lastensuojelumielivaltaa- julkisuus kostettiin heti

≪ Previous: Lastensuojelun arviointivimma- salaseulontoja puutteellisilla menetelmillä

$

0

0

Tapausesimerkki lastenpsykiatrian ja lastensuojelun moniammatillisesta yhteistyöstä


Perheen piina alkoi kun äiti pyysi ylivilkkauden ja keskittymisen vaikeuksista kärsivälle lapselleen ADHD-tutkimukset yliopistollisesta keskussairaalasta koulukypsyyden selvittämiseksi.

Lääkäri soitti, että lapsi ei pääsisi äidin pyytämään keskittymisvaikeuksien ja ylivilkkauden tutkimukseen pitkään aikaan mutta tutkimukset  olisi mahdollista tehdä opetustutkimuksena pienten lasten poliklinikalla jos perhe suostuisi vapaaehtoisiksi, lääketieteen kandidaattien tarkkaillessa peililasin takana.

Tutkimuskäynnillä lääkäri kuitenkin ohitti ADHD- asiat ja äiti alkoi selvittää miksi. Selvisi, että poliklinikalla oltiinkin tekemässä laajaa psykiatrista tutkimusta. Äiti ei halunnut sellaiseen vapaaehtoiseksi ja lapsi oli selvittelyssä hermostunut.

Lääkäri soitti äidille ja määräsi, että psykiatrian tutkimus on tehtävä ja ilmoitti kirjoittavansa lapselle akuuttilähetteen koska on havainnut lapsessa itsetuhoisuutta.

Äiti suostui tutkimuksiin mutta ilmoitti, ettei vie lasta huonon kokemuksen vuoksi samaan tutkimuspaikkaan vaan ainakin tutkimuksen ensitapaaminen pitäisi järjestää eri paikassa.

Lastenpsykiatrinen poliklinikka kieltäytyi ja teki perheestä lastensuojeluilmoituksen.

Ylilääkäri järjesti tutkimuspaikan vaihdon, käynti toteutui 13.4. 2015. Käynnillä lääkäri totesi, ettei lapsesta ole huolta ja lapsi palautettiin akuutista kiireettömään tutkimukseen. Seuraava aika annettiin vasta syksyksi.  Sairaalan mukaan lomat ja muut hankaluudet kesän aikana estivät tutkimusaikojen varaamisen.

Lokakuussa keskussairaala käynnisti lapsen kiireellisen sijoituksen valmistelut ilmoittamalla, että äiti on keskeyttänyt tutkimukset eikä vie lastaan lukivalmiuden arviointiin. Lastensuojelu haki lapselle Sijaishuoltopankista kriisiperheen. Äidille ei kerrottu suunnitelmasta.

Kiireellinen sijoitus peruttiin kun keskussairaalan sairaanhoitaja ilmoitti lastensuojeluun, että oli syntynyt väärintulkinta, ettei äiti olekaan keskeyttänyt tutkimuksia.

Lapsi voi siis lastenpsykiatriassa muuttua iloisesta lapsesta (neurologian lausunto 30.12.2014) puolessa tunnissa  itsetuhoiseksi akuuttipotilaaksi, sitten taas tunnissa ei-itsetuhoiseksi kiireettömäksi koulukypsyystutkittavaksi, sitten 10 sekunnissa huostattavaksi kriisisijoituslapseksi, jolla ei seuraavana päivänä olekaan kiireellisen sijoituksen tarvetta.

​Mutudiagnooseja ja laittomia toimintakäytäntöjä

Lapsen arvioinnit tehtiin vailla hoito- tai tutkimuskontaktia lapseen puhumalla lapsen asioista aikuisten kesken. Lapselle diagnosoitiin huostaanottoa varten ”määrittelemätön lapsuuden tunnehäiriö”. Äiti ei tiedä kuka kirjoitti lausunnon ja millä perusteella.

Äidin epäluottamus asiantuntijoita kohtaan tulkittiin "psyykkiseksi huonovointisuudeksi" ja "kyvyttömyydeksi tarjota asianmukaista kasvuympäristöä" lapselle. Äidin yritykset kannella sosiaali- ja terveydenhuollon laittomuuksista  kirjattiin "voimavaravastentahtoiseksi" asenteeksi.

Sosiaalityöntekijät ovat ilmoittaneet, että lapsi huostaanotetaan heti kun he löytävät sijaisperheen.
Lokakuun liikkeen tutkimien asiakasdokumenttien perusteella lainmukaisia perusteita huostaanottoon ei ole.
Sosiaalityöntekijät ovat myös ilmoittaneet hankkivansa lapselle lastensuojelun edunvalvojan, joka vie vanhemman puheoikeuden lapsen asioissa.

Lokakuun Liike on lukenut kaikki tapauskertomukseen liittyvät asiakaskirjaukset ja seuraa perheen tilannetta. Perheen kohtelusta tehdään yhdessä äidin kanssa laajempi juttu lähiaikoina.

Lokakuun liike muistuttaa, että potilaslain mukaan jokaisella Suomessa asuvalla on oikeus saada terveydentilansa edellyttämää hyvää hoitoa ja kohtelua. Hoito on järjestettävä niin, että potilaan ihmisarvoa, vakaumusta ja yksityisyyttä kunnioitetaan. Hyvää palvelua ja kohtelua edellyttää myös sosiaalihuollon asiakaslaki. Perustuslaki takaa lapsille tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen kohtelun, vaikutusmahdollisuuden itseään koskeviin asioihin ja oikeuden henkilökohtaiseen vapauteen ja  koskemattomuuteen. Niin lastensuojelulaki kuin Madridin julistus korostavat tarkoitussidonnaisuus-, objektiviteetti- ja  suhteellisuusperiaatetta sekä luottamuksensuojaa. Viranomaistoiminnan on perustuttava voimassa oleviin lakeihin ja lievimmän riittävän puuttumisen periaatteeseen ja asiakkaan on voitava luottaa sen virheettömyyteen.

Potilaalla on oikeus ihmisarvon kunnioittamisen, itsemääräämiseen, yksilöllisyyden huomiointiin, turvalliseen hoitoympäristöön, tasa-arvoon hoitoa koskevissa päätöksissä, tiedonsaantioikeuteen ja yksityisyyteen (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992, Mielenterveyslaki 1116/1990, ETENE 2001,  Mielenterveyspalveluiden laatusuositus 2001).

Lääketieteen hoitoa ja tutkimusta ohjaava periaate on tietoon perustuva suostumus (Informed Consent). Potilaalle on tarjottava tietoa  toimenpiteestä tai tutkimuksesta, ja hän tekee saamansa tiedon
perusteella vapaaehtoisen päätöksen siitä, salliiko hän toimenpiteen toteuttamisen. ( Välimäki & Lehtonen 2002.) Myös lastensuojelu- ja hallintolaki edellyttävät viranomaiselta asiakkaan informointia ja hyvää yhteistyötä asiakkaan kanssa.

Lue myös: 

http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/kansanvalistusta-lastensuojelun-asiakkaalle
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/pieni-opas-eri-tilanteisiin-lastensuojelun-kanssa
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelun-porttiteoria-avunpyynto-avautuminen-ja-lasu-asiakkuus-portteja-elinkautisiin
http://www.mariasyvala.com/jutut/rakas-kristian-artikkeli-sunnuntaisuomalaisessa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointivimma-salaseulontoja-puutteellisilla-menetelmilla
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/hallinto-oikeudet-lastensuojelun-sokea-piste
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalihuollon-tiedonhallinta-uudistus-rapauttaa-asiakkaiden-oikeusturvaa
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelussa-eivat-toteudu-yleiset-oikeusperiaatteet
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/category/lastenpsykiatria
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tunnekylman-virkamiehen-tunnistamisohjeet

Perhe paossa lastensuojelumielivaltaa- julkisuus kostettiin heti

October 24, 2015, 12:08 am

≫ Next: Jyly v. Akseli: ”Asiakassuunnitelma” Akselin lastensuojelussa

≪ Previous: Lapsi voi päätyä sijoitukseen vahingossa

$

0

0

Tapausesimerkki lastenpsykiatrian ja lastensuojelun moniammatillisesta yhteistyöstä

Kerroimme hiljattain ADHD- tutkimuksia esikoulua käyvälle lapselleen hakeneesta äidistä, joka joutui lastenpsykiatrian ja -suojelun pyöritykseen. Juttu oli otsikoitu lapsi voi päätyä sijoitukseen vahingossa viitaten kiireellisten sijoitusten usein lainvastaisiin ja sattumanvaraisiin perusteisiin.

Lokakuussa keskussairaala käynnisti lapsen kiireellisen sijoituksen valmistelut väittämällä sairaanhoitajan väärintulkinnan tuloksena lastensuojelulle virheellisesti, että äiti on keskeyttänyt lukivalmiustutkimukset. Sairaanhoitajan ilmoitettua väärinkäsityksestään lastensuojelulle, kiireellinen sijoitus peruttiin.

Lastensuojelu ei poistanut rekisteristään  virheellistä merkintää keskeytetyistä tutkimuksista vaan  alkoi valmistella huostaanottoa, jonka perusteeksi on kirjattu äidin kyvyttömyys hoitaa lapselle tarpeellisia tutkimuksia.  Äidin  yritykset valittaa sosiaali- ja terveydenhuollon laittomuuksista kirjattiin "voimavaravastentahtoiseksi" asenteeksi.

 Lokakuun liike teki tapauksesta jutun tutkittuaan kaikki tapaukseen liittyvät asiapaperit ja totesi, ettei niiden perusteella ollut lainmukaisia perusteita huostaanottoon. Jutun jälkeen lastenpsykiatrinen teki lastensuojeluilmoituksen ja lastensuojelu teki  kiireellisen sijoituksen päätöksen.

Lapsi siis muuttui lastenpsykiatriassa iloisesta lapsesta (neurologian lausunto 30.12.2014) puolessa tunnissa  itsetuhoiseksi akuuttipotilaaksi, sitten taas tunnissa ei-itsetuhoiseksi kiireettömäksi koulukypsyystutkittavaksi, sitten 10 sekunnissa huostattavaksi kriisisijoituslapseksi, jolla ei seuraavana päivänä ollutkaan kiireellisen sijoituksen tarvetta. Äidin julkistettua tapauskertomuksensa, lastenpsykiatrinen teki  uuden lastensuojeluilmoituksen ja lapsi muuttui jälleen muutamissa sekunneissa huostattavaksi  kriisisijoituslapseksi.


Lapsi asiantuntijoiden arvovaltakiistojen pelinappulana

Suomessa lapsi joutuu edelleen helposti neurologian ja psykiatrian väliseksi pelinappulaksi. Diagnoosiin tai hoitoon tyytymättömiä vanhempia helposti uhataan huostaanotolla, jos kritiikin esittäminen ei lopu. Lääkärit eivät voi julkisesti arvostella toistensa ammatillisia päätöksiä, korkeintaan salaa neuvoa pulaan joutunutta perhettä vaihtamaan asuinpaikkaa. Hoitovirheistäkin on vaikea valittaa.

 AVI, johon äiti on valittanut  lähetti  ilmoituksen että materiaali käsitellään aikanaan kanteluna sitten kun se tulee kantelupinosta esiin vuorollaan. Kantelu on menettely, jossa ei voida todeta viranomaisen menetelleen väärin ellei viranomainen itse vastineessa sitä myönnä. Jos viranomainen ei kerro toimineensa väärin niin kantelun tulos on "ei voida todeta että  virkamies X olisi toiminut asiassa virheellisesti".

Varatuomari Leeni Ikosen mukaan ”sosiaalitoimi tuottaa lääkäreille asiakkaita, mutta myös lääkärin luona asiointi voi tuottaa lastensuojelun asiakkuuden. Nykypäivän toimintatapana on medikalisointi. Kaikki lapsessa lääketieteellistetään, vaikka mm. lapsen oikeuksien yleissopimus kieltää lapsen leimaamisen mielivaltaisesti sairaaksi. Onko yhteiskuntaamme pesiytynyt tuomioistuinjärjestelmän ohelle lastenpsykiatrinen tuomitsemisjärjestelmä?"


Hoidollinen huostaanotto on lainvastainen

Ikosen mukaan ”keskussairaaloidemme tutkimustavat ja -menetelmät tulee saattaa arvioinnin kohteeksi, kun lääkärit ovat katsoneet oikeudekseen antaa hoitosuosituksia, joilla lapsi sijoitetaan pitkäaikaisesti laitokseen tai hänen oikeuttaan tavata vanhempiaan ankarasti rajoitetaan".

Leeni Ikonen ihmettelee, miksi lainvastainen hoidollinen huostaanotto eli ns. terapeuttisen sijoituksen suosittaminen on Suomessa yleinen käytäntö, vaikka se on sekä Suomen perustuslain että lastensuojelulain  vastainen. 

Lastensuojelun orwellilaisessa uusiokielessä  lastensuojelu- ja perustuslain vastaisia huostaanottoja, joissa lapsi sijoitetaan  pelkän  hoidon tai hoidontarpeen arvioinnin varmistamiseksi vaikka kodin olosuhteet eivät vaaranna lasta kutsutaan ”hoidollisiksi huostaanotoiksi”.  Tulevan lastensuojelulain korjauksen jälkeen nk. hoidollisia huostaanottoja ei saa enää tehdä ja kiireellinen sijoituskin edellyttää näyttöä välittömästä vaarasta nykyisen subjektiivisen uhkatuntemuksen sijaan. 

Valitettavasti uudet lait astuvat voimaan vasta ensi vuoden alusta. Epäeettisesti toimivat sosiaaliviranomaiset voivat  hyödyntää lain  porsaanreikiä vielä loppuvuoden.

Tapauskertomuksemme perheen kohtelu ei ole yksittäistapaus. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran  raportin mukaan lastensuojelutyössä tapahtuu laajasti laittomuuksia. ” Huostaanottoa on voitu pitää psykiatrisen hoidon ja jopa pelkän hoidon tarpeen arvioinnin edellytyksenä, raportti kertoo.”

Oikeusasiamies Jääskeläinen on vuonna 2013 todennut lastensuojelun yhdeksi suurimmista ihmisoikeusongelmista Suomessa. Lukuisista EIT- tuomioista huolimatta laittomuudet lastensuojelussa jatkuvat.

​
Eettiset pelisäännöt kuntoon


Psykiatrian erikoislääkäri Ben Furman kommentoi Lääkäri- lehdessä  51-52/2004 seuraavasti: ” Lasten ja perheiden oikeusturvan takaamiseksi meidän tulisi luoda maahamme mahdollisimman pian jonkinlaiset eettiset pelisäännöt niitä tilanteita varten, joissa lastenpsykiatrit ajautuvat lapsen perheen kanssa erimielisyyteen siitä, miten lasta tulisi hoitaa.

Ainakaan minun omatuntoni ei salli sitä, että minun tulisi kollegiaalisuuden nimissä pitää suuni kiinni ja olla puuttumatta sellaisiin työtapoihin, jotka mielestäni selkeästi loukkaavat lasten ja perheiden ihmisoikeuksia.

1. Voidaanko lapsen riistäminen vanhemmiltaan ja sijoittaminen sijaisperheeseen tai laitokseen ylipäätänsä luokitella lääketieteelliseksi hoitotoimenpiteeksi? Eikö lääkäri ylitä toimivaltansa rajat ottaessaan itselleen oikeuden määrätä siitä, kuuluuko lapsen asua kotona vai ei?

2. Onko eettisesti perusteltavissa, että lääkäri tekee vanhemmista lastensuojeluilmoituksen, jossa hän väittää vanhempien laiminlyövän lastaan, kun nämä eivät ole tehneet mitään muuta väärää kuin kieltäytyneet noudattamasta lääkärin hoitosuositusta?

3. Eikö perheillä tulisi tällaisissa tapauksissa olla oikeus kääntyä toisen asiantuntijan puoleen saadakseen second opinionin ja eikö vanhempien saamaan second opinioniin tulisi suhtautua vakavasti lasta ja perhettä koskevassa päätöksenteossa." 

Moni ei tiedä, ettei lastensuojeluperheillä ole oikeutta oikeudenmukaiseen fair trial-  oikeudenkäyntiin. Käräjäoikeuden sijaan huostaanottoasiat käsitellään sosiaalityöntekijöiden hallitsemassa hallinto- oikeudessa, jossa ei ole käytössä tosiseikkaselvittelyä tai näytönarvointia ja jossa oikeudenkäynnin lähtökohta on olettama viranomaislausunnon oikeellisuudesta, jota ei tarvitse todistaa.  Perheillä ei käytännössä ole minkäänlaista oikeusturvaa.

Nyt äiti on  lapsensa kanssa pakomatkalla. Lokakuun liike seuraa perheen pakomatkaa.

http://www.lokakuunliike.com/laulavan-uutisankkurin-blogi/huolella-huostaan
http://www.mariasyvala.com/jutut/rakas-kristian-artikkeli-sunnuntaisuomalaisessa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointivimma-salaseulontoja-puutteellisilla-menetelmilla
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/hallinto-oikeudet-lastensuojelun-sokea-piste
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalihuollon-tiedonhallinta-uudistus-rapauttaa-asiakkaiden-oikeusturvaa
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelussa-eivat-toteudu-yleiset-oikeusperiaatteet
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijaisperheessa-pahoinpideltyjen-lasten-aiti-taistelkaa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuomittu-sijaisaiti-toimi-lastensuojelun-luottamustehtavissa

---

Jyly v. Akseli: ”Asiakassuunnitelma” Akselin lastensuojelussa

October 26, 2015, 5:13 am

≫ Next: Jyly v. Akseli: Kadonneen oikeusturvan metsästys

≪ Previous: Perhe paossa lastensuojelumielivaltaa- julkisuus kostettiin heti

$

0

0

​”Lastensuojelulain 30 § 1 momentin mukaan lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle on tehtävä asiakassuunnitelma. ”

”Suunnitelma tehdään yhteistyössä: asiakassuunnitelma on laadittava ja tarkistettava yhdessä lapsen, hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajan kanssa, ellei tälle ole ilmeistä estettä.”

”Asiakassuunnitelman lähtökohtana on yhteistyö asiakkaan kanssa, mutta se on laadittava viime kädessä myös silloin, kun asianosaiset eivät halua osallistua sen laatimiseen tai jopa vastustavat sen tekemistä. Jos suunnitelma laaditaan yhteistyössä, mutta kaikista asioista ei päästä yhteisymmärrykseen, tulee suunnitelmaan kirjata myös eriävät näkemykset.” 

(Lainaukset: THL:n Lastensuojelun käsikirja, joka on toimintaohjeisto sosiaalityöntekijöiden työssä.)  

JYLYÄ OLLAAN HUOSTAANOTTAMASSA ILMAN, ETTÄ ON KOSKAAN TEHTY LASTENSUOJELULAISSA EHDOTTOMASTI MÄÄRÄTTYÄ ASIAKASSUUNNITELMAA.

Jylyn lastensuojelutyöntekijät ilmoittivat toimistotapaamisella 28.8.2015 että ryhtyvät valmistelemaan Jylyn sijoittamista kodin ulkopuolelle. Toimistotapaaminen oli Raina Blomqvistin ja Tuula Lahden syyttelytilaisuus, jossa ei puhuttu asiakassuunnitelmasta mitään.

Toinen samanlainen toimistotapaaminen oli 5.9. Siinä Lahti ja Blomqvist vahvistivat valmistelevansa Jylyn sijoittamista sijaishuoltoon. Tilaisuuden lopulla he mainitsivat kirjoittavansa asiakassuunnitelman, jonka lähettivät kotiin postissa. ”Asiakassuunnitelma” on pitkä syytösluettelo, missä äidin sanomaksi on sepitetty kaikenlaista, on perätön syytös että äiti olisi estänyt Jylyn psykiatriset tutkimukset yli puolen vuoden ajan, perätön tarina että äiti ei kyennyt huolehtimaan Jylyn perustarpeista vauva-aikana ja myönnetty tukitoimia silloin, sepitetty hygieniaongelma puutteellisista pesutiloista, perätön väite ettei lapsella juuri olisi kodissa leikkitilaa jne jne. 

Äidillä ei ole ollut mitään sanomista tuohon ”asiakassuunnitelmaan”, jonka Lahti ja Blomqvist ovat keskenään laatineet ja joka menee huostaanottoasiakirjana hallinto-oikeuteen. Äiti on kirjallisesti valittanut väärennetystä asiakassuunnitelmasta Lounais-Suomen aluehallintovirastolle ja valitus on mennyt Mynämäen kunnanjohtajan kautta myös Akselin hallintoneuvostolle. Näillä kahdella taholla on valta ja velvollisuus puuttua asiattomuuksiin ja laittomuuksiin Jylyn lastensuojeluasioissa. Kumpikaan ei puutu, aluehallintovirasto ilmoitti sen kirjallisesti eikä Akseli ole ilmoittanut mitään.

Lastensuojelutyöntekijät  kirjasivat asiakassuunnitelmapalavereiksi merkityillä toimistokäynneillä 28.8. ja 4.9:

(Äidin kommentit/vastineet poimittu alkuperäisiltä äänitallenteilta)

”Asiakassuunnitelmaan” on kirjattu: ”Jylyllä ei juuri ole leikkitilaa, koska lattiat ovat niin täynnä tavaraa”. 
Palaverissa ei puhuttu leikkitilasta eikä väitetty lattioiden olevan täynnä tavaraa.
”Johanna on todennut tarvitsevansa Jylyn hoitamisessa tämän isoveljen apua. Yksinään ei selviytyisi.”
Äänitallenteiden mukaan Johanna sanoi palavereissa: ”Roni on äärettömän luotettava hoitaja ja puuhaa Jylyn kanssa”, ”Roni on tärkee osa yhteisöä Jylylle”, ”Roni hoitaa Jylyä erittäin nätisti ja hienosti”. Siitä, kuinka paljon isoveljen apua tarvitaan, ei puhuttu mitään eikä äidiltä kysytty.

Lastensuojelu kirjannut: Jylyn psykiatriset tutkimukset ovat olleet TYKS:ssä pitkään pysähdyksissä äidin ilmoitettua ettei tuo lastaan TYKS:n lastenpsykiatrielle, rak 10:neen.”

- Palavereissa ei keskusteltu aiheesta. Tutkimuksissa oli muutaman viikon viivästys helmi-maaliskuussa äidin vaadittua tutkimustilan vaihtoa, mutta 13.4. käynnistyneissä tutkimuksissa oli 5 kk tauko Tyksin taholta kesälomien ym. takia, seuraava annettu aika 15.9.2015

Johanna ja tukihenkilö ehdottivat, että Johanna laittaa kotia järjestykseen ja lasu tekee kotikäyntejä kuukauden välein kunnes heille kelpaa. Ehdotusta ei ole kirjattu "asiakassuunnitelmaan". 

”Suihkutila on Johannan mukaan kylmä ja pimeä, eikä Jyly siellä uskalla eikä halua peseytyä, joten peseytyminen tapahtuu pihalla paljussa, johon Johanna lämmittää veden puukamiinassa pihalla.”

- Äiti: ”Juu en ole sanonut sellaista, en ole sanonut mitään sellaista! Ihan on kuulkaa omasta päästänne kehitettyä juttua. En minä oo sanonut ettei hän käy suihkussa mut mä olen sanonut että hän tykkää käydä pihalla kylvyssä Mutta ette kai te nyt kuvittele että mä joka hiton ilta lämmitän jonkun padallisen vettä ja kylvetän Jylyä jossain pihalla, en mä niin viitseliäs ole, kyllä hän käy suihkussa enimmäkseen. Kyllä siellä ihan normaalit valot on, ei se mikään pimeä ole. Mitä ihmettä!”

”TAVOITTEET: Jylyn hyvinvointia tukevina tavoitteina nähdään: - psyykkisen hyvinvoinnin lisääminen ja tukeminen, - … kuntoutustoimien tarvittavien etuushakemusten ja oikaisupyyntöjen toimittaminen eteenpäin, -kodin olosuhteiden parantaminen lapsen hyvinvointia tukevaksi mm. siivoamalla ja turhan tavaran hävittämisellä”

Ei sovittu mistään tuommoisesta. Äiti totesi palavereissa, että Jyly on iloinen ja onnellinen lapsi. Äidin psyykkisen voinnin (lastensuojelurumban ja huostaanottotoimien aiheuttama stessi, työelämään palaamisen mahdottomuus ja rahahuolet) parantamisesta ei keskusteltu. Äiti totesi palaverissa, että ei ole mitään syytä toimittaa oikaisuhakemuksia koska Jyly ei täytä vaikeavammaisen kriteereitä eikä puhe- tai toimintaterapia voi tulla Kelan kautta. Äidin ehdotuksesta sovittiin, että perhetyöntekijät tulevat tutkimaan mitä jätettä tai Jylylle haitallista liikatavaraa kodissa on, sitä ei ”asiakassuunnitelmaan” ole kirjattu.  

”Lastensuojelu on tarjonnut kodin siivoukseen ammattiapua useita kertoja, mutta Johanna on annetusta avusta kieltäytynyt.”

- Ei pidä paikkansa, ks. edellinen kohta.

Palavereissa ei keskusteltu mistään asiakassuunnitelmasta, Lahti ja Blomqvist vain totesivat ohimennen että tekevät asiakassuunnitelman. Molemmissa toimistotapaamisissa lastensuojelu ilmoitti valmistelevansa Jylyn sijoittamista kodin ulkopuolelle, eikä sitä ole kirjattu ”asiakassuunnitelmaan”. 

Palaverissa käsitelty vaarallisia esineitä: nähty yhdellä kotikäynnillä sytkäri hyllynkulmalla sekä puukko, ulko-ovella on tuuletuspönkänä käytetty kirves.
​
Huostaanottopäätökseen kirjattu: "Kodissa esillä lapselle vaarallisia esineitä ( mm. kirves, puukko ja sytytin), joilla lapsi voi leikkiä ja vapaasti huoltajan mielestä niitä voi käsitellä."

Johanna totesi toimistotapaamisella, että sytkäri oli jäänyt keittiön järjestämisessä siihen, ei ole normaalisti lapsen saatavilla sytkäreitä. Puukkoa käytetään hedelmäveitsenä omenan leikkaamiseen, kirves on jättisuuri ja painava eikä lapsi voi sillä tehdä mitään. 

---

Toimitus julkaisi jutun nimillä asianomistajan pyynnöstä.

​
Muut Jyly v. Akseli jutut
☞ ​Perhe paossa lastensuojelumielivaltaa- julkisuus kostettiin heti
☞ ​Lapsi voi päätyä sijoitukseen vahingossa


Muita uusia Lokakuun liikkeen julkaisuja

☞ ​Viranomainen ja demokratia
​☞ ​Huolella Huostaan
☞ ​Eristettynä "perhekotiin" - asukaskokemus II
​☞ ​​Eristettynä "perhekotiin"
☞ ​​Lastensuojelun arviointivimma- salaseulontoja puutteellisilla menetelmillä
​☞ ​Kiintymyssuhteen kiemuroita
☞ ​Varhaiskasvatuksen laatu hallituksen uudistuksen jälkeen 

Jyly v. Akseli: Kadonneen oikeusturvan metsästys

October 27, 2015, 12:07 am

≫ Next: Jyly v. Akseli: Kun ei ole mitään rajaa - lastensuojelu teki huostaanottopäätöksen äitiä kuulematta

≪ Previous: Jyly v. Akseli: ”Asiakassuunnitelma” Akselin lastensuojelussa

$

0

0

​"AVI ohjaa ja valvoo kuntia ja yksityisiä palvelujentuottajia siten, että asiakkaan oikeusturva ja tasapuolinen kohtelu alueella toteutuvat. Myös palvelujentuottajien toiminnan ja menettelytapojen on oltava säädöstenmukaisia.
Lainvastaista menettelyä, asiakasturvallisuutta vaarantavia puutteita tai muita epäkohtia havaitessaan AVI voi antaa määräyksen puutteiden tai epäkohtien poistamiseksi. Määräystä voidaan tehostaa uhkasakolla. Mikäli toimintaa ei korjata asianmukaiseksi annetun määräajan kuluessa, voidaan toiminta keskeyttää tai kieltää." 

Muut viranomaiset, kuten eduskunnan oikeusasiamies, tutkivat jälkikäteisvalvontana kanteluita.

Siispä Johanna teki Lounais-Suomen aluehallintovirastoon perusteellisen valituksen Akselin Lasun toimista Jylyä ja perhettä kohtaan. Liitteinä oli äänitallenteet, jotka osoittavat että Tuula Lahti ja Raina Blomqvist ovat väärentäneet asiakassuunnitelman ja ovat tekemässä laitonta ja perusteetonta huostaanottoa. Johanna vaati aluehallintovirastolta oikeaa, asiallisesti toimivaa lastensuojelutyöntekijää, jonka avulla saadaan sairas peli poikki. 

AVIta tuli tyly vastaus, ei puututa, asia käsitellään kanteluna kun se tulee kantelupinosta vastaan. 

Laiton ja perusteeton huostaanotto on vakava ihmisoikeusrikos. Suomella on sellaisista pitkä historia langettavia päätöksiä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta. Mutta kun sellainen on tekeillä, kukaan viranomainen ei suostu puuttumaan. 

Johanna on toimittanut saman valituksen aineistoineen myös Valviraan. Akselin hallintoneuvostoon sen on vienyt Mynämäen kunnanjohtaja Seija Österberg joka on hallintoneuvoston jäsen. 

Johannan lähettämän AVIn kiireellisen valvontapyynnön saateteksi:

---

AVI:n vastaus:

Toimitus julkaisi jutun nimillä asianomistajan pyynnöstä.

​
Muut Jyly v. Akseli jutut

☞ ​Jyly v. Akseli: ”Asiakassuunnitelma” Akselin lastensuojelussa
☞ ​Perhe paossa lastensuojelumielivaltaa- julkisuus kostettiin heti
☞ ​Lapsi voi päätyä sijoitukseen vahingossa

Muita uusia Lokakuun liikkeen julkaisuja

☞ ​Viranomainen ja demokratia
​☞ ​Huolella Huostaan
☞ ​Eristettynä "perhekotiin" - asukaskokemus II
​☞ ​​Eristettynä "perhekotiin"
☞ ​​Lastensuojelun arviointivimma- salaseulontoja puutteellisilla menetelmillä
​☞ ​Kiintymyssuhteen kiemuroita
☞ ​Varhaiskasvatuksen laatu hallituksen uudistuksen jälkeen  

Jyly v. Akseli: Kun ei ole mitään rajaa - lastensuojelu teki huostaanottopäätöksen äitiä kuulematta

October 28, 2015, 1:15 am

≫ Next: Jyly v. Akseli: Lastensuojelun lausuntopeli

≪ Previous: Jyly v. Akseli: Kadonneen oikeusturvan metsästys

$

0

0

Lastensuojelulaki: ”Ennen 43 §:n 1–3 momentissa tarkoitettuja päätöksiä lapsen huostaanotosta ja sijaishuollosta sekä 47 §:n 1 momentissa tarkoitettua päätöstä huostassapidon lopettamisesta…
Lapsen vanhemmalle, huoltajalle ja henkilölle, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on tai on välittömästi ennen asian valmistelua ollut, on varattava tilaisuus tulla kuulluksi 1 momentissa mainituissa asioissa siten kuin hallintolain 34 §:n 1 momentissa säädetään.”

Hallintolaki: ”Kuulemisesta ilmoittaminen

Asianosaiselle on ilmoitettava kuulemisen tarkoitus ja selityksen antamiselle varattu määräaika. Kuulemista koskevassa pyynnössä on tarvittaessa yksilöitävä, mistä seikoista selitystä pyydetään. Asianosaiselle on toimitettava kuulemisen kohteena olevat asiakirjat alkuperäisinä tai jäljennöksinä taikka varattava muutoin tilaisuus tutustua niihin.”

AVI:n hylättyä äidin valituksen laittomuuksista Jylyn asioissa Tuula Lahti ja Raina Blomqvist selvästikin päättelivät, että lastensuojelulaista tai mistään muustakaan laista ei tarvitse enää välittää. 

Johanna vaati ennen kuulemista saada lastensuojelun huostaanottoa varten pyytämät lausunnot joihin hänellä oli oikeus tutustua ennen kuulemista ja jätti siitä kirjallisen pyynnön Akselin lastensuojeluun. Kuulemistilaisuudessa Tuula Lahti kertoi lähettäneensä ne kirjattuna kirjeenä. (Kuulemistilaisuuden jälkeen olikin saapumisilmoitus kotona postilaatikossa, siinä Postin leima 15.10. - eikä kirjeessä ollut yhtään ainutta lausuntoa.)

Kuulemisessa Tuula Lahti ja Raina Blomqvist totesivat, että Johanna saa hyväksyä tai vastustaa huostaanottoa. Jos hän vastustaa, lastensuojelun paperit menevät hallinto-oikeuteen, asioita ei enää tutkita, mutta Johanna voi ottaa kuulemistilaisuudessa kantaa asiapapereihin ja ilmaista mielipiteensä kirjoittamalla sen kuulemiskertomukseen. Sijaisperhe on haussa ja kun se löytyy, lastensuojelun paperit lähetetään hallinto-oikeuteen. Aikaa piti olla riittävästi, mutta lopuksi kuitenkin sosiaalityöntekijöille tuli kiire muualle ja he kehottivat Johanna toimittamaan loput kannanottonsa suoraan hallinto-oikeuteen.

Mynämäen sosiaaliasiamiehen  edustaja oli Johannan kutsumana paikalla, mutta hän ei mitenkään puuttunut eikä todennut mitään siihen, että Johannaa olisi pitänyt kuulla ENNEN lastensuojelun huostaanottopäätöstä.

Koska päivähoidon johtaja on tukenut Jylyä ja Johannaa tilanteessa, Johanna onnistui hankkimaan päivähoidon lausunnot jotka oli pyydetty HUOSTAANOTON TUEKSI ja hankkimaan niihin tarvittavia lisälausuntoja. 

Tyksin ”murskalausunnon” Johanna oli myös saanut hankituksi kaksi päivää aikaisemmin valtavalla painostuksella, jonka Tyksin sairaanhoitaja esitti lapsen tutkimuksen häiritsemisenä ja äidin psykoottisuutena. Tyksin lausuntoa ei suostuttu lastenpsykiatrian ylilääkäri Pirkko Koivun lupauksista huolimatta korjaamaan, kellään ei kuulemma ollut semmoiseen aikaa, eikä myöskään ollut mahdollisuutta antaa lapsen potilaspapereita ennen kuulemista, että Johanna olisi voinut niitä kopioida kuulemiseen osoittaakseen virheitä lastensuojelun huostaanottopapereissa. 

Kuulemisessa tuli lastensuojelun papereista esille väitteitä/asiakirjoja, joita ei aikaisemmin asiakaspapereissa ole ollut eikä eivätkä Lahti/Blomqvist ole aikaisemmin ottaneet puheeksi.

Toimitus julkaisi jutun nimillä asianomistajan pyynnöstä.

Muut Jyly v. Akseli jutut

☞ ​Jyly v. Akseli: Kadonneen oikeusturvan metsästys
☞ ​Jyly v. Akseli: ”Asiakassuunnitelma” Akselin lastensuojelussa
☞ ​Perhe paossa lastensuojelumielivaltaa- julkisuus kostettiin heti
☞ ​Lapsi voi päätyä sijoitukseen vahingossa

Muita uusia Lokakuun liikkeen julkaisuja

☞ ​Viranomainen ja demokratia
​☞ ​Huolella Huostaan
☞ ​Eristettynä "perhekotiin" - asukaskokemus II
​☞ ​​Eristettynä "perhekotiin"
☞ ​​Lastensuojelun arviointivimma- salaseulontoja puutteellisilla menetelmillä
​☞ ​Kiintymyssuhteen kiemuroita
☞ ​Varhaiskasvatuksen laatu hallituksen uudistuksen jälkeen

Jyly v. Akseli: Lastensuojelun lausuntopeli

October 28, 2015, 10:48 am

≫ Next: Jyly v. Akseli:  Kiireellinen sijoitus 23.10.2015

≪ Previous: Jyly v. Akseli: Kun ei ole mitään rajaa - lastensuojelu teki huostaanottopäätöksen äitiä kuulematta

$

0

0

Lastensuojelulla on oikeus pyytää lapsesta lausuntoja huostaanottotarpeen selvittämiseksi.

Akselin lastensuojelu on pyytänyt Jylyn huostaan ottamiseksi lausuntoja muutamilta tahoilta. 

Jylyn uudesta ja (vanhasta) päiväkodista on pyydetty Lausunto huostaanoton/ sijaishuollon järjestämisen tueksi.

Tyksin lastenpsykiatrialta on pyydetty Lausunto huostaanottoa varten. 

Noilla tahoilla on tehty työtä käskettyä ja kirjoitettu negatiivisia asioita, Tyksin lastenpsykiatria on antanut todellisen murskalausunnon, johon on ilmestynyt Jylylle diagnoosi ”lapsuuden määrittämätön tunnehäiriö” ja lausuttu” äidin olleen psyykkisesti huonovointinen joka on mahdollisesti heikentänyt äidin ja lapsen vuorovaikutukseen heikentävästi koko lapsen eliniän”. Jyly ei ole koskaan ollut siellä lääkärin tutkimuksessa tai haastattelussa, diagnoosi lienee peräisin lääkäriltä joka huiputti perheen opetustutkimukseen lapsen laajaan psykiatriseen tutkimukseen kun Johanna luuli Jylyn päässeen pitkään vaatimaansa ADHD-tutkimukseen. Johannan psyykkinen hoito on ollut muutaman käynti selvittämässä traumaattista kokemusta Jylyn aiheettomasta huostaanotosta joka kesti 1,5 vuorokautta sekä tuore ADHD-tutkimus viimeisen vuoden sisällä. Lausunnossa kerrottiin Jylyn itsetuhoisesta käyttäytymisestä ja esitettiin, että Jylyn kiireelliset tutkimukset ovat viivästyneet. 

Erikseen ei mainittu että Tyks piti kesälomien ym. takia tutkimustauon Jylyn asioissa 13.4.- 15.9.2015 vaan tuettiin lastensuojelun kirjauksia, että tutkimukset olivat pysähdyksissä äidin vastustuksen vuoksi. 

Lausunnossa on myös hurja ja perätön tarina, että Jylyn vauva-aikana olisivat ohikulkijat soitelleet poliisille Jylyn asiattomasta pukeutumisesta ja käsittelystä. 

Lausunnossa kerrotaan äidin uhkailleen lastenpsykiatrian henkilökuntaa, muttei kerrota miten ja koska.

Tyksin lausunnon on kirjoittanut lääkäri, Johannaa tai Jylyä koskaan tapaamatta.

Lastenpsykiatrian ylilääkäri lupasi huolehtia lausunnon virheiden oikaisuista huostaanoton kuulemistilaisuuteen mennessä mutta viime tipassa ilmoitettiin ettei lausunnolle tehdäkään mitään. 

Päivähoidon johtaja järjesti että Johanna sai lisälausuntoja myös positiivisista asioista. 
Huostaanotto jäi näin lastenpsykiatrian kontolle, joka pe 23.10.2015 viimeisteli asiaa tekemällä lastensuojelutyöntekijöiden määräyksestä lastensuojeluilmoituksen joka johti kiireelliseen sijoitukseen.

Jylyn toimintaterapeutilta ei ole pyydetty lausuntoa, miksiköhän… Hänen potilaskirjauksissaan toistuu iloinen ja innostuva poika joka suhtautuu hänelle esitettyihin asioihin positiivisesti. Hänen puolestaan on kirjattu huostaanottopapereihin, että äiti suhtautuu toimintaterapiaan vähättelevästi. 

Ei myöskään kuntoutusohjaaja Raili, joka on tehnyt kotikäynnin, päiväkotikäyntejä ja on ilmoittanut lastensuojelun edustajille Jylyn kehityspalavereissa ettei hänellä ole Jylyn kotioloista mitään huolta ja että kodissa on paljon leikkitilaa. (Kirjattu lastensuojelun huostaanottoasiakirjoihin että hänellä ”ei ole ERITYISTÄ” huolta.)

Toimitus julkaisi jutun nimillä asianomistajan pyynnöstä.

Muut Jyly v. Akseli jutut

☞ ​​​Jyly v. Akseli: Kun ei ole mitään rajaa - lastensuojelu teki huostaanottopäätöksen ​
☞ ​Jyly v. Akseli: Kadonneen oikeusturvan metsästys
☞ ​Jyly v. Akseli: ”Asiakassuunnitelma” Akselin lastensuojelussa
☞ ​Perhe paossa lastensuojelumielivaltaa- julkisuus kostettiin heti
☞ ​Lapsi voi päätyä sijoitukseen vahingossa

Muita uusia Lokakuun liikkeen julkaisuja

☞ ​Viranomainen ja demokratia
​☞ ​Huolella Huostaan
☞ ​Eristettynä "perhekotiin" - asukaskokemus II
​☞ ​​Eristettynä "perhekotiin"
☞ ​​Lastensuojelun arviointivimma- salaseulontoja puutteellisilla menetelmillä
​☞ ​Kiintymyssuhteen kiemuroita
☞ ​Varhaiskasvatuksen laatu hallituksen uudistuksen jälkeen 

---

Jyly v. Akseli:  Kiireellinen sijoitus 23.10.2015

October 29, 2015, 2:16 am

≫ Next: Lastensuojelun työmenetelmät 2:  laiton sijoitus/ huostaanotto

≪ Previous: Jyly v. Akseli: Lastensuojelun lausuntopeli

$

0

0

Jylystä tuli lastensuojeluun lastensuojeluilmoitus 23.10. ja Jyly päätettiin hakea kotoa kiireelliseen sijoitukseen klo 17 aikaan. 

Vai toisinpäin… Lastensuojeluilmoituksen tilasivat Lahti ja Blomqvist itse.

Aamusella oli lastenpsykiatriassa Jylyn ikäkausikehityksen testien palautepalaveri. Lahti ja Blomqvist olivat myös paikalla, Johanna ilman tukihenkilöä kun lastensuojelun paikallaolosta tuli ilmoitus niin myöhään ettei ehtinyt tukihenkilöä järjestää.

Johannaa moitittiin siitä, että Jylyn tärkeiden asioiden käsittely häiriintyy kun hän kyseli lastenpsykiatrian huostaanottolausunnosta. Kun Johanna totesi, että huostaanotto on tällä hetkellä Jylyn suurin uhka, ei siihen vastattu vaan katseltiin seinille.

Kotimatkalla Johanna sai palautepalaverin lääkäriltä puhelinsoiton, että hän on sosiaalityöntekijöiden määräyksestä tehnyt lastensuojeluilmoituksen. Sen sisältönä että 1) Jylyn tärkeät asiat jäävät äidin selvittelyn varjoon ja 2) riittävän luottamuksen saavuttaminen äidin ja psyk. polin välille lapsen asioiden hoitamiseksi näyttää epätodennäköiseltä.

---

Johanna haki Jylyn toimintaterapiasta, jonne aikuinen isoveli oli Jylyn vienyt, ja keskusteli toimintaterapeutin kanssa tilanteesta ja pyysi lausuntoa asennoitumisestaan ja yhteistyöstään toimintaterapeutin kanssa kun lastensuojelu ei sitä ollut pyytänyt. Sen jälkeen Johanna kävi keskustelemassa päivähoidon johtajan kanssa jälleen yhdestä lisälausunnosta jota tarvitsisi päivähoidosta ja siellä vierähti tunnin verran.

Sitten oli aika hakea iloinen poika päiväkodilta. Jyly siellä ajeli toisen pojan kanssa pyöräradalla, ajoivat leikkikolareita tähdäten etupyörät yhteen ja hihittivät. Toinen poika kävi kysymässä: ”Jyly tuutko pelaamaan fudista?” Jyly meni kuitenkin seuraavaksi keinuille jossa pienempi tyttökin puhutteli Jylyä nimeltä. Äidille heräsi ajatus, että voisikohan jostain, vaikka sosiaaliasiamiehen firmasta Merikratoksesta hankkia jonkun tekemään havaintoja ja kirjoittamaan lausunnon kuinka sosiaalinen ja jopa suosittu Jyly on - kaukana siitä puhumattomasta ja leikkitaidottomasta psyykkisesti häiriintyneestä lapsesta jonka lastensuojelu on maalaillut. 

Kotona sitten huokaus, että nyt saadaan viettää viikonloppu rauhallista kotielämää rankan lastensuojelu- ja huostaanottoviikon jälkeen. 

Ja samantien kotiin soitto lastensuojelutyöntekijöitä: ”Ollaan tulossa kiireellisen sijoituksen määräyksen kanssa, laita Jylylle jotain tavaroita kassiin”. 


Toimitus julkaisi jutun nimillä asianomistajan pyynnöstä.

Muut Jyly v. Akseli jutut

☞ ​​​Jyly v. Akseli: Lastensuojelun lausuntopeli
☞ ​​​Jyly v. Akseli: Kun ei ole mitään rajaa - lastensuojelu teki huostaanottopäätöksen ​
☞ ​Jyly v. Akseli: Kadonneen oikeusturvan metsästys
☞ ​Jyly v. Akseli: ”Asiakassuunnitelma” Akselin lastensuojelussa
☞ ​Perhe paossa lastensuojelumielivaltaa- julkisuus kostettiin heti
☞ ​Lapsi voi päätyä sijoitukseen vahingossa

Muita uusia Lokakuun liikkeen julkaisuja

☞ ​Viranomainen ja demokratia
​☞ ​Huolella Huostaan
☞ ​Eristettynä "perhekotiin" - asukaskokemus II
​☞ ​​Eristettynä "perhekotiin"
☞ ​​Lastensuojelun arviointivimma- salaseulontoja puutteellisilla menetelmillä
​☞ ​Kiintymyssuhteen kiemuroita
☞ ​Varhaiskasvatuksen laatu hallituksen uudistuksen jälkeen

Lastensuojelun työmenetelmät 2:  laiton sijoitus/ huostaanotto

November 14, 2015, 10:56 pm

≫ Next: Lastensuojelun asiakirjat osa 1- fabrikoitu lastensuojeluilmoitus

≪ Previous: Jyly v. Akseli:  Kiireellinen sijoitus 23.10.2015

$

0

0

Kriisiytyneen ja ihmisoikeusongelmaksi nimetyn lastensuojelun työmenetelmät koostuvat nykyisin a) olemattomista tai huostaanottoon johtavista avohuollon tukitoimista ja b) kiireellisistä sijoituksista ja huostaanotoista, jotka eivät täytä lain kriteereitä. 

Valvira toteaa valvontahavaintoraporttinsa sivulla 14: ”Valvontaviranomaisten havaintojen mukaan sijaishuoltoon saatetaan sijoittaa lapsia, joilla on psykiatrista hoitoa vaativia ongelmia, mutta ei lastensuojelun tarvetta. Psykiatrisen hoidon ja jopa hoidon tarpeen arvioinnin edellytykseksi on saatettu vaatia lapsen huostaan ottamista ja sijoittamista pois omasta kodistaan. 

Yhä useampi huostaanotto alkaa kiireellisellä sijoituksella ilman että perheille tai lapsille annettaisiin tarpeenmukaisia tukitoimia ennen, aikana tai jälkeen huostaanoton.

Lastensuojelun Keskusliiton tutkimuksen mukaan "kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten vanhemmat jäävät lastensuojelussa liian yksin eikä vanhemmille pystytä tarjoamaan heidän tarvitsemaansa tukea.. Sijaishuollossa yleinen käytäntö rajoittaa lasten ja vanhempien yhteydenpitoa viittaa siihen, että perheiden jälleenyhdistämistä ei lain tavoitteista huolimatta tehdä aktiivisesti. Valtaosa kyselyyn vastanneista vanhemmista kertoi, että heille ei ole tarjottu minkäänlaista tukea tai he olivat joutuneet sitä etsimään aktiivisesti itse. Kotiin palaamista estivät vanhempien mukaan myös viranomaismielivalta, työntekijöiden negatiivinen asenne ja suuri vaihtuvuus sekä biologisten vanhempien vanhemmuuden mitätöinti".

Lupauksista ja kansainvälisistä ihmisoikeussopimuksista huolimatta huostaanotto ei ole Suomessa väliaikainen vaan jo lähtökohtaisesti pysyvä toimenpide. Harva huostattu palautetaan takaisin perheeseensä. 

Lapsen etu ja oikeusperiaatteet hukassa


Kaikki julkisen hallinnon toiminta edellyttää objektiviteetti-, tarkoitussidonnaisuus-, suhteellisuus- ,  yhdenvertaisuus- ja luottamuksensuojaperiaatteiden  noudattamista, joista on lastensuojelussa tullut vitsi.
 
Lastensuojelulaki 40§:n mukaan lapsi on otettava huostaan a) jos puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai jos lapsi itse vaarantaa vakavasti terveyttään ja kehitystään päihteillä, vähäistä vakavammalla rikoksella tai niihin rinnastettavalla käytöksellä  b) ja avohuollon tukitoimet eivät ole sopivia, mahdollisia tai osoittautuneet riittämättömiksi  c) ja sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista. Kaikkien kolmen kriteerin on siis oltava voimassa yhtäaikaa.

Lastensuojelussa lain vaatimuksia ei useinkaan noudateta. Vaaran sijaan keskitytään sosiaalityöntekijän subjektiiviseen huoleen ja uhkatuntemuksiin, lapsen kasvun ja kehityksen vaarantumiseksi tulkitaan mm. lapsen tai vanhemman kritiikki viranomaista kohtaan  ja avohuollon tukitoimiksi nimetään mitkä hyvänsä viranomaisen sanelemat toimenpiteet, vaikka ne eivät vastaisi lainkaan asiakkaan tarpeita tai toiveita.

Lastensuojelulain vaatimusta lapsen edun mukaisuuden arvioinnista noudatetaan harvoin. Varatuomari Leeni Ikonen kertoo, että ei ole yhdessäkään lastensuojelujutussa havainnut, että siinä olisi tehty asianmukaista ja objektiivista arviota lapsen tilanteesta ja pohdittu huostaanoton seurauksia verrattuna siihen tilanteeseen, että asiat hoidetaan lievemmällä puuttumisella. Lastensuojelun virkamiehet myös kieltäytyvät usein yhteistyöstä perheen kanssa tai neuvottelut ovat pelkkä muodollisuus, jonka lopputulos on ennakkoon päätetty.
 
Sosiaalityöntekijät ja lastensuojelun uutisointi ruokkivat kuitenkin mielellään käsitystä, ettei kiireellisiä sijoituksia ja huostaanottoja tehdä kuin hätätapauksissa. 

Vaikka perheiden ongelmat ovat merkittävästi vähentyneet, kiireelliset sijoitukset,  huostaanotot ja  lastensuojelun ja sijaishuollon henkilöstömäärä ja yritykset ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti.
​
Ikosen mukaan "kiireellisen sijoituksen päätökseen voidaan käytännössä kirjata minkälaisia perusteluja tahansa, vaikkapa emotionaalisia arveluja tai jonkun perhetyöntekijän kehittelemä tarina ”perheen ongelmasta”. Lapsi viedään esimerkiksi päivähoidosta, koulusta tai kodistaan poliisivoimin rynnäkköoperaatiossa, jossa ei välttämättä ole kyse lainkaan välittömästä vaaratilanteesta kuten laki edellyttää. Usein siirroissa on pikemminkin kyse lastensuojeluviranomaisen henkilökohtaisista pyrkimyksistä ja vallankäytöstä". Ikonen ei ole nähnyt lastenpsykiatrista lausuntoa, jossa olisi arvioitu väkivaltaisten täytäntöönpanotoimien vaikutusta. 

Kiireellisen sijoituksen yleisin peruste lieneekin lapsen tai vanhemman  lausahdus ja viranomaisen siitä tekemä tulkinta. 

Lastensuojelussa hämärää on niin asiakkuus, etiikka, epistemologia kuin ekspertiisi , joka koostuu määrittelemättömästä huolen tunteesta, hiljaisesta tiedosta ja ”naksahduksista”.


Kiireellinen sijoitus uhkasakkona ja huostaanoton pohjustuksena


Sosiaalipolitiikan professori J.P. Roos paheksuu, että sijoituksia pidetään suurinpiirtein samanlaisena keinona kuin uhkasakkoa: jos vanhemmat eivät tottele niin sakotetaan ja lähetetään poliisit perään perimään sakkoa eli niskuroivien vanhempien lasta. 

Roos harmittelee, että vapaudenriistoon riittää että työntekijällä on “huoli” (ja ikävintä on jos edes tätä huolta ei ole vaan tarkoituksena on vain panna niskuroivat vanhemmat järjestykseen!).” Roosin mukaan  hallinnollisia vapaudenriistoja ei tulisi käyttää kuin vasta muiden vaihtoehtojen loputtua ja vääriin päätöksiin olisi saatava oikaisu nykyistä nopeammin ( HS blogi, 9.2.2008).

Kiireellisen sijoituksen perusteluista voi lukea esimerkiksi tästä, tästä ja tästä. 


Laittoman  sijoituksen / huostaanoton  kaava


1. Sosiaalityöntekijä tekee päätöksen sijoituksesta/ huostaanotosta vaikka sijoituskriteerit eivät täyty esim. arvovaltakiistan takia tai varmistaakseen selustansa puuttumattomuussyytöksiä vastaan. Hän etsii Sijaishuoltopankista sijoituspaikan, johon usein vuodetaan etukäteen sosiaalityöntekijän oletuksia traumatisoituneesta sijoitettavasta lapsesta. Sijaisperhevalmennuksessa ja tapaamisissa sosiaalitoimen kanssa sijaisperheitä ohjataan tulkitsemaan lastensuojeluprosessin lapselle aiheuttamat haitat ja ongelmat syntymäperheen oletetun kaltoinkohtelun heijastusvaikutuksiksi, heitä pelotellaan biovanhemmilla ja kehotetaan laittomiin yhteydenpidon rajoituksiin.

2. Sosiaalityöntekijä alkaa etsiä ja fabrikoida jotakin epäilyttäväksi luokiteltavaa asiakkaan  sosiaali- ja terveydenhuollon asiakaspapereista.  Fabrikointi tapahtuu irroittelemalla lauseita asiayhteyksistä, valikoimalla dokumentteja (esim. valitaan dokumentti rikosepäilystä muttei vapauttavaa tutkinnan tulosta). Ellei mitään löydy: 

3. sosiaalityöntekijä painostaa/ suostuttelee asiakkaan huostaanotolla uhkailemalla sanelemaansa  avohuollon tukitoimeen esim. perhetyöhön, psykiatrin vastaanotolle tai ensikoti- tai perhekuntoutusjaksolle. Ehdotettu toimenpide naamioidaan vanhemmuuden tueksi eikä asiakkaalle kerrota, että  tavoitteena onkin asiakkaan arviointi häiriön ja huostaanottoperusteen löytämiseksi. Sosiaalityöntekijä varustaa arvioinnin suorittavan henkilön /laitoksen runsaalla etukäteisoletusten tulvalla, jotka ohjaavat  etsimään sosiaalityöntekijän haluamia todisteita. 

4. Mikäli arvioinnista ei synny toivottua tulosta, sosiaalityöntekijä tilaa tai tekaisee perheestä lastensuojeluilmoituksia ja tilaa lausuntoja kaikilta perheen kanssa työskenneiltä tahoilta huostaanoton ja sijaishuoltoon sijoittamisen tueksi ja poistaa asiakirjapinosta vanhempia puoltavat lausunnot ja positiiviset kuvaukset vanhempien vanhemmuudesta. Vanhempia puoltavia asiantuntijoita ei kuulla eikä kutsuta moniammatillisiin työryhmiin ja mikäli he onnistuvat esittämään näkemyksensä, heidän asiantuntijuutensa kiistetään ja mitätöidään. 

5. Mikäli lasta hoitaa lastensuojelun toimintatapoja vastustava tai lastensuojelukriittiseksi tiedetty terapeutti , sosiaalitoimi yrittää vaihtaa terapeutin omaan  terapeuttiinsa. 

6. Mikäli keneltäkään perheen kanssa työskenneeltä ei saada fabrikoitua tarpeeksi negatiivista lausuntoa, sosiaalitoimi tilaa sellaisen maksua vastaan. Lausunnon voi kirjoittaa vaikkapa psykiatri, joka ei ole milloinkaan tavannut tai tutkinut asiakasta sosiaalitoimen ennakkotietojen perusteella.

7. Asiakkaan valitusprosessit sabotoidaan ja kirjataan aggressioksi, mielenterveyshäiriöiksi  tai yhteistyökyvyttömyydeksi ja  asiakasta pidetään  tietokatveessa esim. kieltäytymällä palvelu- ja neuvontavelvoitteesta, toimittamasta tälle rekisteritietoja tai valituskelpoisia päätöksiä, huostaanoton ja muiden päätösten perusteluja, viivyttelemällä tai kirjoittamalla asiakkaalle eri paperit kuin hallinto- oikeuteen menevät.

8. Jos asiakas vastustaa lastensuojelun toimintatapoja tai uhkaa viedä väärinkäytökset julkisuuteen, sosiaalityöntekijä määrää asiakkaalle lastensuojelun edunvalvojan, joka vie vanhemman puheoikeuden lapsen asioissa.

9. Sosiaalityöntekijä esittää fabrikoidun asiakaskirjapinonsa asiantuntijatyöryhmälle ja kollegoille todisteena kiireellisen sijoituksen/ hallinto- oikeudelle todisteena huostaanoton tarpeesta. Hallintovirkailijoista koostuva hallinto- oikeus hyväksyy huostaanottohakemuksen ilman tosiseikkaselvittelyä, näytönarviointia ja asiakkaan kuulemista 94 % varmuudella työn laadusta riippumatta.   

10. Sosiaalityöntekijä hylkää lapsen  sijaishuoltopaikkaan ja laiminlyö valvontavelvoitteensa, lapsen yhteydenpidon tukemisen, yhteistyövelvoitteensa  lapsiin ja vanhempiin ja lakisääteisen velvollisuutensa perheen jälleenyhdistämiseksi. Kun lapsi tai vanhempi valittaa sijaishuollon väärinkäytöksistä tai sijoituksen aikaisen  terveydenhuollon ja koulutuksen laiminlyönnistä, sosiaalityöntekijä kieltäytyy uskomasta, kirjaamasta epäkohtia ylös,  ottamasta vastaan lastensuojeluilmoituksia väärinkäytöksistä, neuvomasta valituksissa, tunnustamasta virheitään, oikaisemasta vääriä päätöksiään ja vaihtamasta sijaishuoltopaikkaa.

11. Kun vanhemmat viimeisenä keinonaan julkistavat tapauksensa saadakseen oikeutta, hallinto- oikeus tuomitsee teon lapsen edun vastaisena ja käyttää sitä perusteluna huostaanoton jatkamiseen ja huostaanoton purun eväämiseen. Tapauksestaan kertovaa lasta  ja vanhempia rangaistaan sijaishuoltopaikassa laittomilla tapaamisrajoituksilla tai muilla rajoitustoimilla. 


Riskiregiimi vastustaa muutoksia


Uusi sosiaalihuoltolaki pyrkii takaamaan perheille tarvitut palvelut ilman lastensuojelun asiakkuutta ja ensi vuoden alussa voimaanastuva lastensuojelulain muutos kiristää kiireellisen sijoituksen kriteereitä vaatien näyttöä välittömästä vaarasta. Tähän asti sijoituskriteeriksi on riittänyt sosiaalityöntekijän tulkinnanvarainen ja subjektiivinen tuntemus realisoitumattomasta vaaran uhkasta.

Lastensuojelulla on ollut tapana napata lapsia kiireellisesti huostaan, "tutkiakseen uhkaa".   Vastaanottokeskuksissa tai kriisiperheissä  mahdollista uhkaa ei kuitenkaan aina tutkita puolueettomasti,  vaan etsitään kiireellisen sijoituksen  ja sitä usein automaattisesti seuraavan huostaanoton oikeuttavaa häiriötä. 

Uhkaa voitaisiinkin kiireellisten sijoitusten sijaan poistaa antamalla ihmisille apua eli  oikea-aikaisia , asiakaslähtöisiä ja tarpeenmukaisia avohuollon tukitoimia.

Vaikka lakimuutokset luotsaavat  käytäntöjä oikeaan suuntaan, perustehtävänsä hukanneen lastensuojelun tunkkaisissa toimintakulttuureissa löydetään kyllä keinoja vastustaa muutoksia ja jatkaa lainvastaisten rutiinien ylläpitoa.
​
Tutkija Sara Heinämaa kuvaa merkityskatoa: "Kun päämäärämerkitys heikkenee, sen vallitessa kehitetyt prosessit alkavat etääntyä toisistaan.. Lopulta jäljellä on mekanismi, joka edistää vain omaa ylläpitoaan.
Prosesseja hallinnoivat ihmiset menettävät käsityksen siitä, että prosessien tehtävä on palvella yhteistä hyvää. Menetelmät käsitetään tavoitteiksi, ja niiden säntillistä noudattamista pidetään ylimpänä hyveenä. Arvot korvataan mielikuvilla ja iskusanoilla. Harkinta korvataan säännöillä ja ohjeilla. Neuvottelut korvataan määräyksillä". (HS,  Vieraskynä 7.11.2015)


Sosiaalihuollon tiedonhallinta ja sijaishuollon valvontapuutteet huolestuttavat

Lokakuun liike on erittäin huolestunut sosiaalihuollon tiedonhallinnasta, jossa ei ole huomioitu asiakkaiden oikeusturvaa ja AVIn ja VALVIRAn sosiaali- ja terveydenhuollon 2015- 2019 valvontaohjelmasta, jonka  mukaan palveluiden laatu ja sisältö varmistetaan ensisijaisesti omavalvonnalla, joka on jo osoittautunut toimimattomaksi ja riittämättömäksi.

Lokakuun liike on myös havainnut, että lasten palvelutarpeen arviointi kääntyy helposti lastensuojelutarpeen arvioinniksi ja huostaanoton ja sijaishuoltoon sijoittamisen suunnitteluksi.

Perhekuntoutus ja tehostettu perhetyö pitäisi määritellä valtakunnallisesti ja täsmällisesti. Lokakuun Liikkeeseen tulleiden tapausten valossa perhekuntoutuksesta on tullut perustuslain vastaista pakkohoitoa, jonka vaihteleva  sisältö koostuu epämääräisestä huostaanoton valmistelusta. Tehostettua perhetyötä ja perhekuntoutusta käytetään siis huostaanottojen edistämiseksi - ei ehkäisemiseksi.

Varatuomari Leeni Ikosen mukaan ilman palvelunkäyttäjiä suunniteltuun lastensuojelulakiin koottiin kaikki sellaiset asiat ja toimenpiteet, joiden jo ennakkoon voitiin arvioida tuottavan vakavia ongelmia; varhainen puuttuminen, asiantuntijavallan lisääminen, lastenpsykiatriset tiimit ja heikko oikeuslaitos. Työryhmä toteutti viranomaisen toiveet ja sai aikaan kriisin.                                                                          Lastensuojelulakia on jouduttu uudistamaan viime vuosina lähes 20 kertaa.

Joudutaanko kiireessä kyhättyä sosiaalihuoltolakia korjaamaan lähitulevaisuudessa peräti 30 kertaa vai olisiko perheiden palveluita suunniteltaessa viimein mahdollista kuulla asiantuntijoita eli palveluja käyttäviä vanhempia ja lapsia?

Lue myös: 

http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelun-tyomenetelmat-osa-1-avohuollon-olemattomat-tukitoimet 
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/jyly-v-akseli-kiireellinen-sijoitus-23102015 
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/jyly-v-akseli-tukitoimia-jylylle
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/sosiaalityon-sairastunut-ammatillisuusihanne
http://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/hallinto-oikeuksien-toiminnasta
http://www.lokakuunliike.com/heli-haumlmaumllaumlisen-blogi/poliisin-oikeudesta-murtaa-kotirauha-viranomaishallinnollisessa-tilanteessa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuottoisa-myytti-riskiperheista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ketipinorin-vaaroista-vaietaan-suomessa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vaiettu-kampanja-laitoshoidon-vaaroista
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/lapitunkevan-viranomaisvastainen
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelussa-eivat-toteudu-yleiset-oikeusperiaatteet
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/kansanvalistusta-lastensuojelun-asiakkaalle
http://www.lokakuunliike.com/opasinfo.html

---

Lastensuojelun asiakirjat osa 1- fabrikoitu lastensuojeluilmoitus

November 16, 2015, 1:18 am

≫ Next: Lastensuojelua paennut perhe kiinni- äidille ei kerrota lapsen olinpaikkaa

≪ Previous: Lastensuojelun työmenetelmät 2:  laiton sijoitus/ huostaanotto

$

0

0

Kun lastensuojelu esittää hallinto- oikeudelle huostaanottohakemuksensa, liitteenä on usein lastensuojeluilmoituksia, joiden on tarkoitus osoittaa, että perheen tilanne on huolestuttanut ulkopuolisia ja lastensuojelun puuttuminen siihen on  oikeutettua.

Hallinto- oikeudelle ei kerrota, että ilmoitukset  ovat usein tilaustöitä. Niitä ei olisi koskaan tehty ellei lastensuojelu itse olisi niitä tilannut tai ilmaissut odottavansa.

Tilatuilla lastensuojeluilmoituksella lastensuojelu varmistaa asiakkuuksien jatkumisen, oman mandaattinsa ja usein lakeja ja perheiden tarpeita kunnioittamattoman puuttumisensa.

Kukaan ei ole tutkinut kuinka suuri prosentti maamme noin sadasta tuhannesta vuosittaisesta lastensuojeluilmoituksesta on tosiasiassa lastensuojelun tilaamia.

Vaikka lastensuojelussa väitetään usein, että työ on tulipalojen sammuttelua, tilatut lastensuojeluilmoitukset osoittavat, että kyse on  myös tulipalojen sytyttelystä. "Kasvava asiakaskuorma", jota käytetään kasvavien rahoitusvaatimusten perusteluna onkin usein itse tilattu ja tuotettu. Entä jos poliisi toimisi lastensuojelun tavoin ja alkaisi lisävirka- ja -rahoitusvaateitaan oikeuttaakseen hankkia asiakkaita vaatimalla kaikkia yhteistyökumppaneitaan tekaisemaan rikosilmoituksia haluamistaan perheistä?

Samalla tavoin lastensuojelu patistaa neuvoloita, sairaaloita, päivähoitoa ja koulua laatimaan lausuntoja suunnittelemiensa sijoitusten tueksi- usein ilman, että perheille olisi tehty käypää palvelutarpeen arviointia, asiakassuunnitelmaa tai olosuhdeselvitystä tai annettu perheiden tarvitsemia avohuollon tukitoimia.

Työjärjestys on  takaperoinen; ensin tehdään asiakkuus- ja sijoituspäätös, jonka oikeuttamiseksi aletaan sitten tilata ja lavastaa perusteita. Päätösten motiivina ei useinkaan ole lapsen etu tai perheen auttaminen vaan oman selustan varmistus etukäteen mahdollisia puuttumattomuusyytteitä vastaan.


Vanhemmista tekaistaan ilmoituksia, sijaishuollon kumppaneiden väärinkäytökset pimitetään

Lastensuojelun Käsikirjan mukaan "lastensuojeluilmoituksen voi  salassapitosäännöksien estämättä tehdä kuka tahansa, jos epäilee, että on tarpeen selvittää, voiko joku lapsi huonosti. Hyvän hallintotavan mukaista kuitenkin on informoida perhettä lastensuojeluilmoituksen tekemisestä, ellei ole erityisiä syitä jättää tätä tekemättä. Jos ilmoittaja on viranomainen, on tämä aina kerrottava perheelle. Jos henkilöllä on lain mukaan velvollisuus lastensuojeluilmoituksen tekemiseen, ei hän voi tehdä ilmoitusta ilmoittamatta nimeään". 

Lastensuojelu on ottanut tavakseen painostaa päivähoitoa, koulua ja muita perheiden kanssa asioivia tekemään lastensuojeluilmoituksia ja arvioita haluamistaan perheistä. Molemmat  tehdään usein salaa lapsilta ja vanhemmilta- ja sosiaalityöntekijän toimittamiin ennakkotietoihin tukeutuen. 

Tilaustyönä teetetystä lastensuojeluilmoituksesta käynnistyi esimerkiksi Haapasten lasten vuosia kestänyt laiton huostaanotto. Keskisuomalaisen kunnan päivähoidon johtaja teki hoidokeistaan lastensuojeluilmoituksen, jota sosiaalityöntekijä ilmoitti odottavansa. Ilmoituksessa päivähoidon johtaja  sanaili, että toisella sisaruksista oli ” vähän vaikeampaa”.  Johtaja teki lastensuojeluilmoituksen toisesta sisaruksesta, mutta molemmat vietiin huostaan. Hallinto- oikeus hyväksyi huostaanottohakemuksen, jossa oli 102 todistettua virhettä ja paheksui vain tapauksen julkistamista. 

Tiihosen perheen pojilla taas on vakavia pitkäaikaissairauksia, joiden takia arki vaatii vanhemmilta paljon voimia. Jyväskylässä asuvat Henna ja Heikki Tiihonen tiedostivat rajansa ja pyysivät apua jaksamiseensa.
Avunpyynnöt kääntyivät kuitenkin heitä vastaan ja pahimmaksi painajaiseksi: psykiatri  teki heistä lastensuojeluilmoituksen. Tutun sosiaalityöntekijän soittama puhelu, jossa tämä pyysi lisäapua perheelle Tiihosten luvalla, kirjattiin myös lastensuojeluilmoitukseksi. 

Yksi surkuhupaisimmista lastensuojeluilmoitusten tehtailuista sattui, kun  lastensuojelun työntekijät vaativat lastenpsykiatrista poliklinikkaa tekemään lastensuojeluilmoituksen palaverista, jossa he  olivat itse läsnä. Lastensuojeluilmoitusta vaadittiin siis tehtäväksi  työntekijöiden loukkaavaksi kokemasta kokouksesta, jossa äiti pyysi heitä perustelemaan suunniteltua huostaanottoa ja omaa toimintaansa. 

Sijaisvanhemmista ja muista lastensuojelun diplomaattista koskemattomuussuojaa nauttivista perheistä tehtyjä lastensuojeluilmoituksia taas ei välttämättä käsitellä, vaikka ne koskisivat lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa. Sosiaalityöntekijät ovat jopa kieltäytyneet ottamasta vastaan sijaisperheistä tehtyjä lastensuojeluilmoituksia ja väittäneet sijaishuollon väärinkäytöksistä kertovia lapsia valehtelijoiksi. 


Lastensuojelun väärennetyt ilmoitukset -kirjallista vapaapainia  asiakkaiden vahingoksi

Tilatut lastensuojeluilmoitukset edustavat runoutta ja kirjallista vapaapainia, jossa lapsesta nousseen huolen voi ilmaista moniselitteisesti ja epämääräisesti. Lastensuojelun ydinongelma onkin, kuinka työssä opittaisiin erottamaan oikea tieto kollektiivisesta hysteriasta ja väkivaltaisesta asenteellisesta panettelusta.

Jos esim. hoitava lääkäri tai neuvola ei suostu tekemään perheestä lastensuojeluilmoitusta, lastensuojelu voi väärentää ilmoituksen heidän tekemikseen.

Lastensuojelu ei pääsääntöisesti suostu oikaisemaan asiakaskirjauksiaan siinäkään tapauksessa, että asiakas pystyy todistamaan ne virheellisiksi. Asiakas voi yrittää oikaisua tietosuojavaltuutetun kautta, mikäli kuntaan on sellainen nimetty mutta prosessi on raskas eikä lopputuloksesta ole varmuutta.


Väärentäminen on maan tapa

Tilatut lastensuojeluilmoitukset ovat yksi fabrikoinniksi kutsutun asiakirjojen väärentämisen ja manipulaation muoto. 

Ruotsalaisprofessori Bo Edvardsson löysi kaikista tutkimistaan lastensuojeluselvityksistä laajamittaista ja vakavaa tosiasioiden manipulointia ja väärentämistä, jolle hän antoi nimen fabrikointi. 

Hänen mukaansa lastensuojelun selvitykset  ovat propagandadokumentteja perheitä ja lapsia vastaan vaikka niiden väitetään olevan objektiivisia tutkimuksia. Pääasia on esittää kerätystä aineistosta vääristynyt valikoima tietoa, joka näyttää, että lapsi on otettava pakkohuostaan.

Edvardsson huomasi, että lastensuojelun selvitykset oli muotoiltu syyttämisasiakirjoiksi, joissa on sellaisia tyypillisiä piirteitä kuin yksipuolinen valikointi, epäluotettavuus, toistaminen ja tietojen epämääräisyys.

Edwardssonin mukaan perheistä  luodaan todisteiksi vääriä dokumentteja. Tuen sijaan lastensuojelutyö typistyy virheiden ja puutteiden etsinnäksi esim.  mustamaalaavilla kotikäyntikirjauksilla ja johdattelevilla haastatteluilla.

"Viranomainen itse aiheuttaa dramaattisen tapahtuman, esimerkiksi tunkeutuu perheen kotiin keskellä yötä  poliisin ja lääkärin kanssa, ja käyttää perheen reaktiota todisteena siitä, että sekä vanhempien että lasten on mentävä sairaalaan.


Vanhemman kritiikki tutkijaa, sosiaalitoimistoa tai viranomaisia kohtaan tulkitaan psyykkiseksi häiriöksi tai osoittamaan vaarallisuutta tai psyykkistä poikkeavuutta.”

Tilatut lastensuojeluilmoitukset kuuluvat väärentämisen määrälliseen strategiaan. Siinä sosiaalitoimi dokumentoi  perheestä suuren määrän irrelevantteja, triviaaleja ja epäluotettavia tietoja ilman aikarajoitusta.

Määrälliseen syytösstrategiaan perustuva huostaanottohakemus voi koostua  esim. lastensuojelun itsensä  tilaamista lastensuojeluilmoituksista,  lastensuojelun itsensä tekemistä rikosilmoituksista esim. asiakkaan julkistettua tapauskertomuksensa, asiakkaan ex-puolisolta huoltajuusriidassa saadusta lausumasta,   vanhemman nuoruudenaikaisen terapian asiakaskirjauksista kaivetuista asiayhteyksistään irroitetuista lauseista ja sosiaalityöntekijöiden arveluista ja mutudiagnooseista. Hakemuksista voidaan poistaa kaikki vanhempia puoltava materiaali.


Hallinto- oikeus hyväksyy laittomuudet


Tosiseikkaselvittelyn, näytönarvioinnin ja asiakkaiden suullisen kuulemisen puuttuessa hallinto-oikeudenkäytön perustaksi muodostuvat vanhemmuutta arvioivat lausunnot ja kuvaukset.

"Ennakkoluuloinen tuomari silmäilee asiakirjanippua ja lyö leiman syytteille yli 96% varmuudella (Hiitola & Heinonen 2008, 64). 
Näin tapahtuu, vaikka kirjauksista löytyisi mainintoja "väärin tehdystä makaronilaatikosta" tai "omituisesta tunteesta sosiaalityöntekijän takaraivossa" tai jostakin muusta aivan tyhjänpäiväisestä havainnosta.

"Näyttö" nimittäin tulee sanahelinästä: kielteisistä, epäselvistä ja hämäristä peräkkäin luetelluista pikku huolista. Hallinto-oikeuden logiikalla monta pientä huolta on yhtä kuin iso ongelma tai vakava vaara.
Päälle lyödään Salassapidettävää-leima.  Ja taas imee sijaishuoltobisnes valtiota kuiviin."  


Aikuisten viranhaltijoiden suojelua ja edunvalvontaa

Lastensuojeluilmoitusten tilaamistehtailu osoittaa, etteivät lastensuojeluilmoitukset välttämättä kerro enää mitään lasten tai perheiden tarpeista tai tilanteista. Sen sijaan ne kertovat paljon viranomaisten etiikasta ja tarpeista.

Lapset uhrataan kollegiaalisen lojaalisuuden  ja avunannon nimissä, jotta aikuisten viranhaltijoiden hyvä mieli, rutiinit ja laittomat toimintakäytännöt säilyisivät.  

Lastensuojelutyötä voitaisiin tehdä muutenkin kuin tilailemalla lastensuojeluilmoituksia ja -lausuntoja- esimerkiksi antamalla asiakkaille apua eli toimiviksi havaittuja lastensuojelulain edellyttämiä asiakaslähtöisiä, tarpeenmukaisia ja oikea-aikaisia avohuollon tukitoimia.

Valitettavasti kykyä tai halua auttamiseen ei aina ole. 

Kun lastensuojelu sanelee asiakkaita kuulematta asiakkaiden ongelmat ja puuttumisen keinot- syntyy vahingollista ja lainvastaista puuttumista, turhia ja kalliita huostaanottoja, tuhoutuneita perheitä ja vuosikausia kestäviä oikeus- ja valitusprosesseja.


Lastensuojelun kumppanuus siirtää ongelmat omalle hallinnonalalle

Outoa on toisten hallinnonalojen alistuminen lastensuojelun määräilyyn ja sokea usko  
lastensuojeluviranomaisen oikeamielisyyteen. 

Kun lastensuojelun työntekijä vihjaa "riskiperheestä, joka pitäisi saada avun pariin" tai lätkäisee terveydenhuollon asiantuntijan eteen lomakkeen, jonka nimi on lastensuojeluilmoituksen ilmoitusosa  ja kehottaa asiantuntijaa kuvailemaan siihen perheen, jota asiantuntija ei tunne, hälytyskellojen pitäisi soida. Yllättävän moni kuitenkin taipuu tekemään työtä käskettyä luottaen sosiaalityöntekijän epämääräiseen lupaukseen, että lomake on vain muodollisuus, jonka avulla lapsi saa "tarvitsemansa avun".

Päivähoidossa ja koulussa ei vielä tunneta lastensuojelun toimintakäytäntöjä eikä tiedetä niiden vakavista laillisuus- ja valvontapuutteista ja oikeusturva-ongelmista. 

Hallinto-oikeus Talentia-jäsenineen on totuttanut sosiaalityön asiakkaat lainsuojattomuuteen ja sosiaalityöntekijät ja hallinto-oikeuden asiantuntijat siihen, ettei työn etiikasta, laillisuudesta tai laadusta tarvitse kantaa minkäänlaista vastuuta. Tehokas edunvalvonta takaa, että toisin kuin terveydenhuollossa sosiaalialalla epäeettisesti toimiva työntekijä voi jatkaa väärinkäytöksiään koko virkauransa ilman seuraamustoimia.

Toisten alojen ammattilaiset eivät ymmärrä, että lastensuojelun jatkeeksi rupeaminen tuhoaa kansalaisten luottamuksen myös omaan ammattialaan, -taitoon ja -etiikkaan. Hälyyttävää on opetustoimen ja terveydenhuollon ammattilaisten yleinen tietämättömyys ja piittaamattomuus lastensuojeluprosessien oikeusturvaongelmista. 

Moniammatillisessa yhteistyössäkään ei tosiasiassa kuulla kaikkia ammattilaisia eikä usein tehdä yhteistyötä sen paremmin lapsen,  perheen kuin toisten ammattilaisten kanssa. Tavaksi on tullut, että lastensuojelu valikoi tiedot, ongelmat ja tavoitteet joiden pohjalta työskentely alkaa  ja asiakkaita puoltavien ammattilaisten asiantuntijuus, osallisuus ja näkemykset sivuutetaan. 
​
Lastensuojelusta on  tullut vallastaan juopunut öykkäröivä emäntä, jolla on piikanaan Suomen valtio ja sen ammattikunnat. Laittomuudet oikeuttaa hokema lapsen edusta.


Muutosehdotuksia: 
​
-Lastensuojeluilmoituksia tehtäisiin tulevaisuudessa vain selvistä vaaratilanteista, eikä esimerkiksi kotipihan lähelle karkailevista pikkupojista, tupakoivasta teinistä, tarhalapsen rikkinäisistä sukista tai kuntosalilla käyvästä äidistä. Mikäli lastensuojeluilmoitus on lastensuojelun itsensä tilaama, se tulee mainita ilmoituksessa.
- Turhien ilmiantojen tehtailu sanktioitaisiin. 
- Lääkäri tai muu ammattilainen olisi velvollinen kertomaan huolestaan suoraan asiakkailleen eikä toimimaan lastensuojelun kanssa asiakkaan selän takana kuten mm. Ylöjärven apulaisylilääkäri Merja Hietanen sanoo tekevänsä. 
- Jos perheeseen tarvitaan kotiapua tai muuta konsultaatiota, tehtäisiin lastensuojeluilmoituksen sijaan "perhepalvelulähete" sen palvelujärjestelmän piiriin, jossa lasta/perhettä toivotaan autettavan. 
- Asiakasperheiden tukipalvelut siirrettäisiin lastensuojelusta ja sijaishuollosta riippumattomille peruspalvelujärjestelmien toimijoille.
- Kaikkeen lapsiperheitä koskevaan lainsäädäntö-, suunnittelu- ja toimeenpanotyöhön palvelunkäyttäjien edustus ja osallisuus ja tehtyjen toimenpiteiden seuranta- ja vaikuttavuustutkimus.


Lue myös:

http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nalleilua-jo-10-vuotta-laheta-nallekorttikirjauksesi-lokakuun-liikkeelle
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/kansanvalistusta-lastensuojelun-asiakkaalle
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/pieni-opas-eri-tilanteisiin-lastensuojelun-kanssa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
http://www.lokakuunliike.com/raili-miettisen-blogi/avohuollon-tukitoimet-tuottavat-huostaanottoja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsi-voi-paatya-sijoitukseen-vahingossa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/jyly-v-akseli-kun-ei-ole-mitaan-rajaa-lastensuojelu-teki-huostaanottopaatoksen-aitia-kuulematta
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/july-19th-2015
http://www.lokakuunliike.com/heli-haumlmaumllaumlisen-blogi/kuinka-lapsiasiavaltuutetusta-tuli-viranomaisasiavaltuutettuhttp://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointivimma-salaseulontoja-puutteellisilla-menetelmilla
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuottoisa-myytti-riskiperheista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalihuollon-tiedonhallinta-uudistus-rapauttaa-asiakkaiden-oikeusturvaa
http://www.lokakuunliike.com/henri-auteron-blogi/viranomainen-ja-demokratia
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/siljan-tarina-suurperhe-viranomaiskiusaamisen-kohteena
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelun-porttiteoria-avunpyynto-avautuminen-ja-lasu-asiakkuus-portteja-elinkautisiin

---

Lastensuojelua paennut perhe kiinni- äidille ei kerrota lapsen olinpaikkaa

November 17, 2015, 8:20 am

≫ Next: Lastensuojelun asiakirjat osa 2- fabrikoitu lastensuojelulausunto

≪ Previous: Lastensuojelun asiakirjat osa 1- fabrikoitu lastensuojeluilmoitus

$

0

0

Kuntayhtymä Akselin lastensuojelun perusteetonta sijoituspäätöstä paennut 6- vuotias lapsi äiteineen jäi kiinni viime viikonloppuna. Lapsi vietiin poliisin ja sosiaalityöntekijöiden avustamana lastensuojelulaitokseen, jota Lokakuun liike on sivunnut aiemmassa jutussaan.
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/-lastensuojelu-suojeli-perheen-evakkoon-kankaanpaassa

Lastensuojelulaitos lupasi  äidille tapaamisen maanantaiksi mutta sosiaalityöntekijät  peruivat tapaamisen ja siirsivät lapsen toiseen paikkaan. Äidille ei kerrottu lapsen olinpaikkaa. Äiti ei saa pitää edes puhelimitse yhteyttä lapseensa, joka on ollut äidin mukaan koko elämänsä aikana vain kaksi päivää erossa äidistään. 

Vaikka lastensuojelulaki edellyttää lapsen ja tämän läheisten yhteydenpidon edistämistä ja tukemista,  lastensuojelu on päättänyt rajoittaa lapsen yhteydenpitoa äidin lisäksi myös  lapsen  sisaruksiin. Rajoittamispäätöksen perusteluna mainitaan lapsen asettuminen sijaishuoltoon. Perustelu on lainvastainen.

Apulaisoikeusasiamies on todennut, "ettei lastensuojelulaki tunne sellaista siirtymä- tai rauhoittumisaikaa, jolloin lapsen tapaamisia tai muuta yhteydenpitoa olisi mahdollista vähentää tai tapaamisissa voitaisiin pitää taukoa sillä perusteella, että lapsen vakiintuminen säännönmukaisesti edellyttäisi sitä. Lapsen yhteydenpitoa koskevilla ratkaisuilla tulee aina olla lain mukaiset perusteet, joiden taustalla on lapsen yksilölliset olosuhteet ja lapsen etu. Ainoastaan nämä perusteet voivat oikeuttaa tapaamisten vähentämisen myös sijoituksen alussa". Apulaisoikeusasiamies kiinnitti sosiaalitoimen huomiota asiaan (2833/3/13*).

Lokakuun liike on tutkinut kaikki tapaukseen liittyvät dokumentit eikä havainnut lastensuojelulain mukaista perustetta huostaanotolle. Tapauksesta kirjoitettiin poikkeuksellisesti nimillä äidin pyynnöstä.

Äiti yritti valittaa tapaukseen liittyvistä  oikeusturvarikkomuksista mm. lastensuojelulain vastaisesta asiakassuunnitelmasta, viranomaislähtöisistä pakkotoimista,  virheellisistä asiakaskirjauksista ja fabrikoiduista lastensuojeludokumenteista mm. Akselin hallintoneuvostoon ja AVI:iin, jotka eivät puuttuneet asiaan.
Äidillä on todisteinaan äänitallenteet, joita voi verrata tehtyihin kirjauksiin.  

Tahallista huolimattomuutta mielivallan varmistamiseksi

Huostaanotettua lasta koskevaan asiakassuunnitelmaan kirjataan sijaishuollon tarkoitus ja tavoitteet,erityisen tuen ja avun järjestäminen lapselle ja hänen huoltajilleen. Lisäksi suunnitelmaan kirjataan miten toteutetaan lapsen yhteydenpito ja yhteistoiminta vanhempien ja muiden läheisten kanssa ja miten otetaan lapsen edun mukaisesti huomioon tavoite perheen jälleenyhdistämisestä ( LsL30).
Myös huostaanotetun lapsen vanhemmille on laadittava vanhemmuuden tukemiseksi erillinen asiakassuunnitelma, johon kirjataan vanhempien tuen ja avun tarve. 

Lastensuojelun ammattilaiset  kiinnittivät jo vuosia sitten huomiota siihen, että lakia ei noudateta.
- Suunnitelma jää käytännöllisesti katsoen aina tekemättä.
Kun suunnitelmaa ei ole, huostaanoton purkamiselle ei ole edellytyksiä, sanoo PeLa:n pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta.

Pääsihteeri ei kerro, että asianmukainen suunnitelma saatetaan jättää tekemättä juuri sen takia jotta huostaanoton purkamiselle ei olisi edellytyksiä. 

Myös LSKL:n tutkimuksessa paljastui, että lastensuojelulain mukaisia asiakassuunnitelmia huostaan otetun lapsen vanhemmille jätetään tekemättä eikä lain edellyttämä perheiden jälleenyhdistäminen näy suunnitelmien tavoitteissa riittävällä tavalla. 

Kyselyn perusteella myös yhteydenpidon rajoittaminen lasten ja heidän biologisten perheidensä välillä on sijaishuollossa yleistä, mikä kuvastaa sitä, että lakisääteisen perheiden jälleenyhdistämisen eteen ei työskennellä tarpeeksi aktiivisesti.

Valtaosa kyselyyn vastanneista vanhemmista kertoi, että heille ei ole tarjottu minkäänlaista tukea tai he olivat joutuneet sitä etsimään aktiivisesti itse. Kotiin palaamista estivät vanhempien mukaan myös viranomaismielivalta, työntekijöiden negatiivinen asenne ja suuri vaihtuvuus sekä biologisten vanhempien vanhemmuuden mitätöinti. 


Lakiin perustuva oikeus yhteydenpitoon

Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen ja lapsen sijaishuoltopaikan on tuettava ja edistettävä lapsen ja hänen vanhempiensa sekä lapsen ja muiden hänelle läheisten henkilöiden yhteydenpitoa. Lapsen sijaishuolto on järjestettävä niin, että sijaishuoltopaikan etäisyys ei ole este yhteydenpidolle lapselle läheisiin henkilöihin.
Lastensuojelulaki 54 § 2 mom (Finlex)

Sijaishuollossa olevalla lapsella on oikeus tavata vanhempiaan, sisaruksiaan ja muita hänelle läheisiä henkilöitä vastaanottamalla vieraita tai vierailemalla sijaishuoltopaikan ulkopuolella sekä pitää heihin muuten yhteyttä käyttämällä puhelinta tai lähettämällä ja vastaanottamalla kirjeitä tai niihin rinnastettavia muita luottamuksellisia viestejä taikka muita lähetyksiä.
Lastensuojelulaki 54 § 1 mom (Finlex) 

Perustuslain 10 § turvaa jokaiselle oikeuden luottamukselliseen viestintään ilman, että ulkopuoliset saavat oikeudettomasti tiedon hänen lähettämiensä tai hänelle osoitettujen viestien sisällöstä. Tämä tarkoittaa, että kirjeitä ja muita suljettuja viestejä ei saa avata, eikä hävittää, eikä puheluja saa kuunnella eikä nauhoittaa.
Perustuslain 10 § (Finlex)


Edellytykset yhteydenpidon rajoittamiselle

Huostaanotetun lapsen asiakassuunnitelmaan on kirjattava, miten toteutetaan lapsen yhteydenpito ja yhteistoiminta lapsen vanhempien ja muiden hänelle läheisten henkilöiden kanssa (lastensuojelulaki 30 §). 
Asiakassuunnitelma
Lastensuojelulaki 30 § (Finlex)

Jos yhteydenpidon määrästä tai sen toteuttamistavasta syntyy pienintäkään erimielisyyttä asianomaisten kesken, on tehtävä päätös yhteydenpidon rajoittamisesta. 
Lastensuojelulaki 63 § (Finlex)

Yhteydenpitoa voidaan kuitenkin rajoittaa päätöksellä vain, jos
-yhteydenpito vaarantaa lapsen sijaishuollon tarkoituksen toteuttamisen ja rajoittaminen on lapsen hoidon ja kasvatuksen kannalta välttämätöntä tai 
-yhteydenpidosta on vaaraa lapsen hengelle terveydelle, kehitykselle tai turvallisuudelle tai 
-rajoittaminen on välttämätöntä vanhempien tai perheen muiden lasten, perhekodin tai laitoksen muiden lasten tai henkilöstön turvallisuuden vuoksi tai 
-12 vuotta täyttänyt lapsi vastustaa yhteydenpitoa; sama koskee myös 12 vuotta nuorempaa lasta, jos hän on niin kehittynyt, että hänen tahtoonsa voidaan kiinnittää huomiota.

​Yhteydenpitoa saa rajoittaa vain siinä määrin kuin se on laissa säädetyn tarkoituksen toteuttamiseksi välttämätöntä. Päätös yhteydenpidon rajoittamisesta on tehtävä yksilöllisen harkinnan perusteella kullekin lapselle erikseen. Lapsen lakiin perustuvaa oikeutta yhteydenpitoon ei voida rajoittaa kollektiivisilla  säännöillä. 

Jos lain mukaiset edellytykset täyttyvät, lapselta voidaan yhteydenpidon rajoittamispäätöksen nojalla ottaa pois esimerkiksi kännykkä tai rajoittaa sen käyttöä.  Se, että lapselta otettaisiin matkapuhelin kokonaan pois, vaatii yksittäistä lasta koskevia erityisiä perusteluja.

Yhteydenpidon rajoittamista koskeva päätös

Yhteydenpidon rajoittamisesta on tehtävä kirjallinen päätös, jonka tulee olla määräaikainen. Päätöksessä on mainittava rajoituksen syy, henkilöt, joihin rajoitus kohdistuu, millaista yhteydenpitoa rajoitus koskee ja missä laajuudessa rajoitus toteutetaan sekä mihin asti päätös on voimassa.Yhteydenpidon rajoitus on poistettava heti, kun se ei enää ole tarpeellinen.

Rajoitustoimenpiteet pähkinänkuoressa

Muutoksenhaku

Yhteydenpidon rajoittamisesta saa hakea valittamalla muutosta hallinto-oikeudelta. Muutosta saa hakea 12 vuotta täyttänyt lapsi sekä lapsen vanhempi ja huoltaja sekä muu henkilö, jonka yhteydenpitoa on rajoitettu.
Lastensuojelulaki 89 § - 92 § (Finlex)

Eduskunnan apulaisoikeusmies antoi ratkaisussaan (AOA 12.7.2013, 4511/4/11) huomautuksen kaupungin sosiaalityön vastuulliselle johdolle.  AOA:n mukaan se, että tapaamisia ei usean kuukauden aikana ole eikä edes suunnitella vanhemman kanssa, on lähtökohtaisesti vastoin lastensuojelulain 54 § 2 mom edellytystä tukea ja edistää lapsen ja vanhemman välistä yhteydenpitoa. Jos yhteydenpito olisi ollut lapsen edun vastaista, olisi tullut tehdä muutoksenhakukelpoinen päätös yhteydenpidon rajoittamisesta. 

Lastensuojelulaki 63 § (Finlex)
Lastensuojelulaki 54 § 2 mom (Finlex)
AOA 12.7.2013, 4511/4/11 (Eduskunnan oikeusasiamies) 

https://www.thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/sijaishuolto/rajoitustoimenpiteet-sijaishuollossa/yhteydenpidon-rajoittaminen

Lue myös:

http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsi-voi-paatya-sijoitukseen-vahingossa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhe-paossa-lastensuojelumielivaltaa-julkisuus-kostettiin-heti
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/jyly-v-akseli-tukitoimia-jylylle
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/jyly-v-akseli-kiireellinen-sijoitus-23102015
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/jyly-v-akseli-kadonneen-oikeusturvan-metsastys
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/jyly-v-akseli-kun-ei-ole-mitaan-rajaa-lastensuojelu-teki-huostaanottopaatoksen-aitia-kuulematta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/jyly-v-akseli-lastensuojelun-lausuntopeli
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-1-fabrikoitu-lastensuojeluilmoitus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
http://www.lokakuunliike.com/henri-auteron-blogi/lastensuojelun-autoritaarisyys

---

Lastensuojelun asiakirjat osa 2- fabrikoitu lastensuojelulausunto

November 17, 2015, 10:38 am

≫ Next: Professori Featherstone: Sosiaalityö on epähumaania

≪ Previous: Lastensuojelua paennut perhe kiinni- äidille ei kerrota lapsen olinpaikkaa

$

0

0

Soittoja naapureille, markkinointikirjeitä ja huono-osaisuuslausuntoja

Lastensuojelun asiakirjat- sarjan ensimmäisessä osassa kerroimme lastensuojeluilmoituksista, joita sosiaalityöntekijät itse tilaavat ja sanoittavat. Kukaan ei tiedä kuinka monet maamme vuosittaisesta sadasta tuhannesta lastensuojeluilmoituksesta ovat lastensuojeluvirkailijoiden itsensä tilaamia ja sanoittamia.

Lastensuojelulain uudistamisen yhteydessä havaittiin, että lastensuojelun kirjaamistavoissa on esiintynyt vakavia puutteita. Virheelliset muistiinpanot ja tarkistamattomien tietojen pohjalta laaditut lausunnot kulkeutuvat hallinto- oikeuteen oikeudenkäyntiaineistoksi ja aiheuttavat lapsille ja vanhemmille vakavia oikeusturvaongelmia.

Varatuomari Leeni Ikonen kertoo kuinka lastensuojelun työntekijä päätyi huostaanoton valmistelussa hankkimaan selvitystä asiakasperheestään soittelemalla perheen kanssa riidoissa oleville naapureille ja pyytämällä näiltä lausuntoja perheestä ja sen elämästä. Näitä lausuntoja käytettiin hallinto- oikeudessa todisteena perheen lasten laiminlyönnistä.

Eräässä toisessa tapauksessa tukiperheenä toiminut pariskunta ihastui hoitamaansa yksinhuoltajan lapseen ja keksi samalla keinon, joka mahdollisti toisen vanhemman kotiin jäämisen. 
Tukiperhe alkoi tehdä lapsesta lastensuojeluilmoituksia ja laati huostaanottoasiaan yksinhuoltajaäitiä panettelevia kirjoituksia mm: "Äidin taidot eivät riitä vanhemmuuteen, vaan lapsi pitäisi sijoittaa olosuhteisiin, joissa hänellä on vakaat olosuhteet ja mahdollisuus kehittyä normaalisti. Meillä lapselle on tukiperheenä kehittynyt turvallinen kiintymyssuhde".  Kirjoituksia käytettiin hallinto- oikeudessa todistelemaan huostaanoton perusteita ja kodin vakavaa vaaraa lapselle (Ikonen, Salassa pidettävä, 2013, 229).

Lastensuojelu tilaa myös mielellään huono-osaisuuslausuntoja ja selvityksiä vanhempien, erityisesti äitien elämänhistoriasta tavoitteenaan todistaa luulottelemansa ongelmien ylisukupolvinen periytyminen. Vanhemman huono-osaisen lapsuuden oletetaan olevan merkityksellinen ja vaikuttavan kohtalonomaisesti vanhemman kykyyn huolehtia lapsestaan.

Ikosen mukaan köyhyys näyttäytyy huostaanottoperusteena 2000-luvun Suomessa. Lastensuojelussa köyhyyteen viittaavia mainintoja esim. nälkää ei kuitenkaan kirjata vanhemman huonon taloudellisen tilanteen vaan  laiminlyönnin tai kyvyttömyyden osoitukseksi antamaan huono kuva vanhemmista ( mt., 231). 

Tosiseikkojen sijaan "mielen sanoja" ja ennakkoluulojen kierrätystä

Tutkija Aino Kääriäinen on ihmetellyt kiireiseksi väitetyn lastensuojelun monikymmensivuisia selostuksia asiakasperheiden kotien järjestyksestä ja kaappien sisällöistä. Hän on myös tutkinut ja arvioinut sosiaalityöntekijöiden kirjoittamistapaa ja toteaa, että kirjoitetut tekstit tai kirjoittamatta jättäminen voivat olla myös työntekijän tietoinen valinta ja mahdollisuus vallankäytölle. Kääriäisen  mukaan sosiaalityössä tekstit tulevat luetuiksi ja ymmärretyiksi sosiaalityöntekijöiden mielen sanoina eli intentioina. Näitä "mielen sanoja" käytetään hallinto- oikeudessa näyttönä perheen elämästä ja useimmiten perhettä vastaan( Ikonen, 2013, 214-215).

Ikonen varoittaa psykiatrisesta roskien kierrätyksestä viitaten ilmiöön, jossa virkavastuutaan keventävä lastensuojelun työntekijä lähettää terveydenhuollolle ennakkokäsityksiään ja mielen sanojaan huostaanoton tarpeellisuudesta ja saa lääkäriltä "asiantuntijalausunnon", johon ei ole kirjattu lääkärin omia havaintoja tai tutkimustuloksia vaan vain kopio lastensuojelun näkemyksistä.  

Eräs aktiivinen lastensuojelun työntekijä vaati, että huoltaja vie lapsen lääkäriin saadakseen lapselle psykiatriset tutkimukset. Kyse oli lapsen koulupoissaoloista, taustalla koulukiusaaminen. Vastaanottokäynnillä huoltaja saikin heti kuulla lääkäriltä, että tämä oli jo lukenut lastensuojelun työntekijän selostuksen, joka  sisälsi virheellistä tietoa ja pyynnön kirjoittaa lähete lastenpsykiatrisiin tutkimuksiin. Vastaanotolla ja sen jälkeisissä tutkimuksissa lastensuojelutyöntekijän kirjoitus sai määräävän aseman eikä työtä enää määritellyt potilaan hoidon tarve.  

Toinen lastenpsykiatrian erikoislääkäri, joka ei itse omakohtaisesti ollut tehnyt havaintoja lapsesta ja hänen isästään, kirjoitti lastensuojelun pyynnöstä lausunnon, jonka mukaan "Isän ja lastensuojelun työntekijöiden välisissä keskusteluissa on tullut esille isän voimakas epäluuloisuus ulkomaailmaa kohtaan ja erityisesti lastensuojelun auttamaan pyrkiviä tahoja kohtaan. Hänen kielenkäyttönsä on epäasiallista.. Tapaamisissa lapsi muuttuu ikäistään huomattavasti pienemmän oloiseksi eikä hänen hauras psyykensä kestä stressiä. Tästä syystä suosittelen toistaiseksi lapsen ja isän tapaamisia valvotusti kerran puolessa vuodessa". (Ikonen, 2013 , 306-307).

​Ikonen kysyy aiheellisesti kuinka moni aikuinen haluaisi omasta elämästään lausunnon, joka on tehty toisen tarkistamattomien tietojen ja oletusten pohjalta ja joka johtaa passitukseen pois omasta kodista? 


Asiakasta puoltava materiaali "katoaa"

Lastensuojelun käsikirjan lausunto-ohjeita noudatetaan lastensuojelussa harvoin. Ohjeiden mukaan " lausuntopyyntöjen on oltava yksilöityjä ja tarkkoja sisältäen kaikki olennaiset tiedot. Asiakirjoista tulee ilmetä, kuka havainnon on tehnyt, missä tilanteessa ja miten havainnot on suoritettu. Lähtökohtana pitää olla asiakkaan suostumukseen perustuva tiedonhankinta. Asiakkaan on aina tiedettävä, mitä tietoja hänestä on hankittu muilta tahoilta. Lausunnot tulisi käydä yhdessä läpi asiakkaan kanssa ja selittää ne hänelle.
Mikäli  lastensuojelun asiantuntijaryhmän antamaa lausuntoa käytetään päätöksenteossa, asiakirjoissa on kuvattava, mitä tietoja asiantuntijaryhmän käyttöön on annettu, kun lausuntoa on pyydetty. Tämä on erityisen tärkeää huostaanottoa koskevassa hakemuksessa."

Ruotsalaisprofessori Bo Edvardsson löysi kaikista tutkimistaan lastensuojeluselvityksistä laajamittaista ja vakavaa tosiasioiden manipulointia ja väärentämistä, jolle hän antoi nimen fabrikointi. Edvardsson huomasi, että lastensuojelun selvitykset oli muotoiltu syyttämisasiakirjoiksi, joissa on sellaisia tyypillisiä piirteitä kuin yksipuolinen valikointi, epäluotettavuus, toistaminen ja tietojen epämääräisyys.

Varatuomari Leeni Ikonen puhuu kirjassaan Salassapidettävä ”lastensuojelun lausuntotehtailusta ”viitaten käytäntöön, jossa sosiaalityöntekijä tilaa asiakkaasta eri tutkimustahoilta tuhansia euroja maksavia lausuntoja toinen toisensa perään, jotta löytäisi oikeutuksen suunnittelemalleen, usein satoja tuhansia maksavalle huostaanotolle (Ikonen, Salassapidettävä,  2013).  

Lausuntotehtailun luonteeseen kuuluu, että  asiakasta puoltava tieto ohitetaan ja  mitätöidään. Positiivisen lausunnon asiakkaasta antaneiden auktoriteetti kyseenalaistetaan tai asiakasta puoltavat lausunnot jätetään yksinkertaisesti toimittamatta hallinto-oikeudelle.  

Tutkija Johanna Hiitolan väitöskirjatutkimuksessa huostaanottojen keskeisiksi arviointikriteereiksi nousi konkreettisten tapahtumien tai lapsen laiminlyönnin sijaan usein vanhempien ”kunnollisuus” esim. koulutus, varallisuus ja etninen tausta (Hiitola, 2015). 

Orwellilainen uusiokieli psykopatologisoinnin välineenä 

Välittömiksi vaaroiksi katsottujen asioiden esim. väkivallan, nälän yms. vähetessä yhteiskunnassa lastensuojelun on täytynyt löytää olemassaololleen ja toiminnoilleen uusia perusteita ja oikeutuksia. 

Ratkaisu on löydetty tyhjästä lapsen edun käsitteestä,  realisoitumattomasta riskistä,  vaaran uhasta, varhaisesta puuttumisesta ja huolidiskurssista.
 
Todellisten, objektiivisten vaarojen kadotessa lastensuojelun toiminnan perusteet siirtyvät retoriikkaan;  työntekijöiden ilmaisemiin kuvitteellisiin subjektiivisiin uhkiin ja pelkoihin, joita yritetään akateemistaa ja tieteellistää vaihtelevalla menestyksellä.

Lastensuojelulausuntojen fabrikointia helpottaa lastensuojelun epämääräinen, ammatillisuuden ja tieteellisyyden auraa antamaan kehitetty orwellilainen uusiokieli, joka vilisee harhaanjohtavia eufemismeja. 

Voimavaralähtöinen vuorovaikutus voikin ollakin urkintaa, arviointi leimaamista, avohuollon tukitoimi huostaanoton pohjustamista, säännöllinen hoitokontakti pakotettua ja tarpeetonta seulausta, lapsen etu sijaishuollon edunvalvontaa, räätälöity opetus lähihoitajaharjoittelijan läksyvalvontaa laitoksessa  ja kohentunut toimintakyky työntekijän käskyjen tottelemista. 

Kirjailija Maria Syvälän mukaan opettajan, lääkärin, tarhantädin, sosiaalityöntekijän tai jonkun muun ammattilaisen ennakkoluulot ja kielteiset asenteet vanhempia kohtaan voidaan määritellä epämääräisillä, merkityssisällöltään vain asiantuntijoille avautuvilla sanapareilla voimavarojen riittämättömyys, äidin jaksamattomuus, keinottomuus lapsen kasvatuksessa, vanhemmuus hukassa.

Pseudotieteellistä panettelua ja leimaamista

Vanhempia, jotka puolustavat lapsensa oikeuksia, kutsutaan lastensuojelun lausunnoissa yhteistyökyvyttömiksi. Entisaikojen ihaillut "leijonaemot" muuttuvat mediassa aktiivivanhemmiksi tai jopa aktivistivanhemmiksi. Virkakoneiston mielestä heidän virkavaltakriittisyytensä on peruste sille, että lapselle haetaan lastensuojelun edunvalvojaa.

Syvälän mukaan lastensuojelun kirjauksissa sovelletaan luovasti psykologisia termejä esimerkiksi silloin, kun on vakuuttavasti eriteltävä perheenjäsenten luonteenpiirteitä. Lapsen todistetaan olevan kenties vaarassa siten, että tuikitavallisesta äidistä loihditaan jotenkin rajaton, vanhemmilla nähdään olevan kasvatuksellisia ristiriitoja ja kotitöissä auttava lapsi ottaa liikaa vastuuta arjessa. 

Kotikuria pitävät vanhemmat ovat liian vaativia – ja toiset taas kotikurinpitoon kykenemättömiä. Sen sijaan kuria pitävät sijaisvanhemmat tai perhekotien johtajat tarjoavat turvalliset, ennakoitavissa olevat kasvuolosuhteet ja selkeät rajat lapselle.

Yhdessä tapauksessa aivan tavallinen, terve poika analysoitiin perhekuntoutuksen vanhemmuudenarvioinnissa tarkemmin perustelematta jollakin tavalla näkymättömäksi lapseksi.

Erään äidin kolmiviikkoisesta vauvasta kirjattiin vanhemmuudenarviointijaksolla näin: ”Hoitajan mielestä vauva liian kiltti.”

Muuan äiti koki, että hänen lapsiaan oli kuulusteltu ja johdateltu tuomaan esiin huolta äidin voinnista. Asiakirjoissa tätä kommentoitiin: "Perhetyötä tehneet sosiaaliohjaajat ovat sanoittaneet lapsille äidin vointia."


Vanhemman kritiikki on niin huostaanoton kuin sen  jatkamisen peruste


Varatuomari Leeni Ikonen kertoo, kuinka  ”eräässä päätöksessä asiallisesti saamaansa sosiaalipalvelua arvioinut vanhempi nimettiin läpitunkevan viranomaisvastaiseksi. 

Vanhemmat, jotka hakevat lapselleen neurologisia tutkimuksia eivätkä hyväksy kunnallisten psykiatrien lausuntoja ja huostaanottosuosituksia, on perinteisesti nimitetty kykenemättömiksi ymmärtämään lapsensa etua. 

Huostaanoton ja sijaishuollon aikana saattaa nuoren elämä suistua täysin raiteiltaan, päihteiden käyttö lisääntyä, mielialalääkkeet otetaan käyttöön. Mikäli vanhempi tällöin arvostelee sijaishuollon laatua ja hakee huostaanoton lopetusta, häntä saatetaan nimittää yhteistyökyvyttömäksi. 

Nykyaikaista lastensuojelulinjausta edustaa se, että huostaanoton jatkamisen perusteeksi kirjataan se, ettei vanhempi kykene hyväksymään huostaanottoa ja sijaishuollon jatkumista.”

Asiakirjamanipulaatiota sosiaalityöntekijän päätösten ja sijaishuollon jatkumisen tueksi

Lainvastaisesti pahamaineiseen lastensuojelulaitokseen huostattu  Krista kertoo lastensuojelussa kohtaamastaan aggressiosta ja leimaamisesta Lokakuun Liikkeen viisiosaisessa juttusarjassa.

Sijoitetun Marian isä puolestaan kertoo kuinka Care Componentin erityislastenkoti Veikkarin tapauksessa    huostaanottoa  jatkettiin tarpeettomasti ja väärentämällä kirjauksia. Lastenkodin henkilöstö oli halunnut Marialle kontakteja psykiatriseen hoitoon, sekä lasten ja nuorten poliklinikalle, mutta lastenkodin kirjaukset eivät kulje tapahtumien kanssa käsi kädessä. Esimerkiksi psykiatrian ylilääkärin mukaan heiltä ei ole annettu sellaisia lausuntoja, kuin lastenkodin kirjauksissa lukee. Valelausunnoilla perusteltiin suurinta osaa rajoituksia ja huostaanoton jatkamista.

Sijoitetun isä kokee, että valheellisen toiminnan taka-ajatuksena on ollut vain tienata tytön kustannuksella. 

Yksi yö lastenkodissa maksaa useita satoja euroja ja yhden lapsen keskimääräisestä huostaanottojaksosta veronmaksajat pulittavat noin miljoonan.

Diagnoosin sijoitetulle voi tehdä sijaishuoltoyrityksen oma tai sopimuslääkäri – jopa lasta tuntematta tai tutkimatta. Usein ennakkotiedot tulevat sosiaalityöntekijöitä, joista moni on epäpätevä ja haluaa kunnallisen lastensuojelun jälkeen sijaishuollon yrittäjäksi.

Sijoitetun saama diagnoosi on usein epämääräinen esim. määrittelemätön lapsuuden tunnehäiriö, psyykkinen pahoinvointi, rajaton käytös tai vuorovaikutushäiriö, mutta vuorokausimaksu on tarkka; pahimmillaan jopa 800e / lapsi.   

Vanhemmat ovat ihmeissään kun tuttu terveyskeskus,  päiväkoti tai koulu, joka ei ole aiemmin tuonut esiin mitään huolta lapsesta suostuu kirjoittamaan sosiaalityöntekijän mielen mukaisen lastensuojeluilmoituksen, lausunnon tai lähetteen. 

Haapasten perheen tapauksessa  lasten monivuotinen turha huostaanotto alkoi, kun päiväkodin johtaja sanaili sosiaalityöntekijän toivoman ilmoituksen, että ”toisella lapsella on ollut vähän vaikeampaa”.
Lausunnon perusteella molemmat sisarukset sijoitettiin ankaria tapaamisrajoituksia käyttäneeseen perhekotiin(HS 20.8.2010).  

Kun laittomasti peräti 102 virhettä sisältävillä asiakaskirjauksilla huostaanotettu lapsi kieltäytyi puhumasta tai oikeammin vastaamasta urkkijoille heidän haluamallaan tavalla, sosiaalityöntekijät  rankaisivat häntä diagnoosilla: valikoiva mutismi. Hallinto- oikeus paheksui vain tapauksen julkistamista.

Huolestuttavaa onkin, että heikoimmillaan hallinto-oikeuden päätöksiin poimitaan sellaisenaan ote lastensuojelun kirjauksista. Ikosen mukaan lastensuojelun työntekijät ovat yleensä vuorenvarmoja siitä, että heidän työhönsä ei puututa hallinto-oikeudessa.” Eräs työntekijä totesi minulle, että tekipä hän mitä tahansa, hallinto-oikeus sen aina hyväksyy".

Säilytä originaali itsellä ja luovuta pois vain kopio

Kun lastensuojelu tilaa ja sanoittaa lausuntoja huostaanottoa varten , asiakkaan on osattava itse tilata lisälausuntoja, jotka kumoavat lastensuojelun väittämät. Alkuperäinen lausunto tai muu todiste kannattaa säilyttää itsellä ja luovuttaa pois vain kopioita.  
  

Huostabisnes edellyttää perheiden leimaamista


Pelastakaa Perheet ry:n Jorma Heikkinen väittää, että ”pitkäaikainen sijoitus edellyttää lapsen ja hänen vanhempiensa leimaamista siten, että tälle pitkäaikaiselle huostaanotolle on perusteet. Vain tälle voi perustua yrityksen pitkäaikainen taloussuunnittelu ja mm. pitkäaikaisten lainojen ottaminen ja muu pääomarahoitus.” 
​
Osakeyhtiölain mukaan hallituksen päätöksien on oltava yrityksen edun mukaisia. Työsopimuslaissa taas velvoitetaan työntekijät toimimaan työnantajan yritystoimintaa edistävällä tavalla.
Lastensuojeluyrityksissä edellä mainitut lait velvoittavat pitämään asiakkaat laitoksissa. Ammattikasvattaja Kari "Käpy" Björkmanin mukaan" kerran sisään tullutta sijoitusta ei mielellään lasketa menemään niin kauan kun kunta maksaa hänestä hoitokorvauksen".

Muutosehdotuksia lausuntofabrikoinnin lopettamiseksi: 

-Tosiseikkaselvittely käyttöön kaikissa lastensuojeluprosesseissa
-Sosiaalityöntekijöiden salaisten lausuntojen tilalle  yhteiskirjaaminen. 
- Sosiaalityön tilaamiin ja sanoittamiin ilmoituksiin ja lausuntoihin liitettävä merkintä tilaajasta ja tekijästä.
- Sosiaalialalla toimiville vastuu- ja korvausvelvoitteet väärinkäytöksistä. 
-Asiakkaille  tulee taata oikeus tarkistaa ja korjata kirjaukset, sillä sosiaaliset leimat ovat pysyviä.  
-Huostaanottojen ehkäisy ja perheiden jälleenyhdistäminen kunnia-asiaksi!
- Lastensuojeluun ja sijaishuoltoon valvonta ja laaduntarkkailu. Asiakastyytyväisyyskyselyt ovat osa selvitystyötä. Lastensuojelutyöntekijöiden toimien valvonta parantaa kaikkien, myös työntekijöiden, oikeusturvaa. 
- Lastensuojelun rakenteissa piilevä väkivalta on yhtä tärkeä tunnistaa kuin mikä tahansa muu väkivalta (lähde). Tämä tulisi huomioida sosiaalityön koulutuksessa aina opiskelijavalinnoista alkaen, sillä yhteiskunnan tehtävä on kouluttaa vastuullisia sosiaalityöntekijöitä, ei a-sosiaalityöntekijöitä.
-Asiakasta ja etenkin lasta kuultava vailla ennakkoasenteita
-Läheisverkoston ottaminen työn keskiöön on suurin muutos nykyiseen virkamieskeskeiseen asiakastyöhön. Ei ole lapsen etu, että erilaiset asiakasohjaustiimit (ASO-ryhmät) tekevät päätöksiä lapsen elämästä lasta ja perhettä tuntematta. Tai että sosiaalityöntekijä saa siunata sijoituksen allekirjoituksellaan, vaikka ei olisi edes tavannut lasta tai tämän vanhempia. 
-Asiakkaiden arviointi- ja tutkimustahot erotettava sijaishuoltopalveluja myyvistä tahoista. Nykyisin esim. vanhemmuudenarviointia järjestävät samat tahot, jotka tarjoavat myös lasten sijoitus- ja hoitopalveluja. 


Lue myös:

http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nalleilua-jo-10-vuotta-laheta-nallekorttikirjauksesi-lokakuun-liikkeelle
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/kansanvalistusta-lastensuojelun-asiakkaalle
http://www.lokakuunliike.com/opasinfo.html
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/pieni-opas-eri-tilanteisiin-lastensuojelun-kanssa
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelun-porttiteoria-avunpyynto-avautuminen-ja-lasu-asiakkuus-portteja-elinkautisiin
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/jyly-v-akseli-kiireellinen-sijoitus-23102015
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointivimma-salaseulontoja-puutteellisilla-menetelmilla
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuottoisa-myytti-riskiperheista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalihuollon-tiedonhallinta-uudistus-rapauttaa-asiakkaiden-oikeusturvaa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
http://www.lokakuunliike.com/raili-miettisen-blogi/avohuollon-tukitoimet-tuottavat-huostaanottoja
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/hallinto-oikeudet-lastensuojelun-sokea-piste

---