Finnish child protection research =Effective lobbying for unnecessary and illegal out of home placements?
Foreign researchers should know that In Finnish social work, there are no evidence-based practices ( Paasio, 2014) or valid research on the effectiveness of child protection, and the results are often fabricated:
https://leeniikonen.fi/2021/04/12/thl-tutkii/
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelututkimukset-sijaishuollon-ja-sosiaalityontekijoiden-edunvalvontana-tunnista-pseudotutkimus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tienviittoja-lastensuojeluun-asiantuntijuus-voi-kukkia-jopa-eugeniikkaan-harhautumisen-jalkeen
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-onnistumisen-tekijat-positiivisia-puheita-ennaltapaatetyista-tutkimustuloksista
For example the The Finnish Hackney model (Finnish Systemic Practice Model for children's social care), lobbied by the foster care advocacy organization Pesäpuu ry, led to an increase in child placements and costs, but this was not mentioned in the Finnish studies conducted on the model or in the dissertation on the subject, which was guided by board members of Pesäpuu ry.
Example of the recent Finnish social work research:
The Finnish Institute for Health and Welfare and the Finnish Ministry of Social Affairs and Health claim in 2023 that the majority of children in foster care in Finland are doing well. They base their claim, which defies research data, on the publication of foster care trustees called Trauma- and violence-informed foster care – a survey of the current state of abuse and material for professionals and students.
In the reference list of the report, there is no mention of the biggest independent research on out- of- home placements from Oxford and the University of Helsinki based on the register data of more than 850,000 children born in Finland. According to this research, the well-being of placed children at the threshold of adulthood and measured by all indicators of well-being was worse than the rest of the population and non-placed siblings (Sariaslan & al, 2022).
The same kind of censorship and biased selection of source material was practiced in Pesäpuu ry's X-chain investigation.
The report of Finnish Ministry of Social Affairs and Health was compiled by Barnahus expert Miia Ståhlberg, Hämeenlinna's former director of mother and baby homes and shelters Maria Svetloff, foster care advocacy organization Pesäpuu ry´s workers Johanna Barkman, Johanna Liukkonen, and Tiia Hipp, who worked on the Pesäpuu X-chain project, and Pia Eriksson who has worked at Pelastakaa Lapset ry/ Save the Children , as developer of the Finnish Hackney , as THL- and ACElife- expert and member of administrative court deciding on placements.
The authors' serious conflicts of interests are not mentioned anywhere.
Vaikuttavaa turhien ja laittomien sijoitusten lobbausta?
Juristeilta kuuluu huolestuttavia uutisia: yhä useamman systeemisen lastensuojelumallin ja Barnahus-mallin moniammatillisen työskentelyn tuloksena on hatarasti perusteltu sijoitusehdotus nepsy-lapselle ( jonka hyvinvointia sijoitus keskimäärin huonontaa) ja jokin epämääräinen ja todistamaton kaltoinkohtelusyytös vanhemmille.
Lastensuojelua tunteville kansalaisille tämä kehitys oli nähtävissä alusta asti.
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastenasiaintalojen-barnahus-sudenkuopat-virheita-ja-petoksia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ala-alistu-eugeniikkaan-systeemisen-lastensuojelun-tutkintamalli-lumo-ja-syty-hankkeisiin
Molemmat mallit tarjoavat rakenteellisen ja rahoituksellisen perustan vanhempiin kohdistuville turhille tutkinnoille , väärille epäilyille ja lasten laittomille kiireellisille sijoituksille ja huostaanotoille pelkän todistamattoman epäilyn perusteella.
Barnahus-hankkeessa ei noudateta edes normaaleja oikeusvaltioperiaatteita esim. syyttömyysolettama tai tiedonsaantioikeus eivät koske vanhempia.
Käytännössä siis seulataan erityislapsiperheitä entistä tiheämmällä seulalla, tutkitaan pääosin tai yksinomaan vanhempiin liittyviä riskejä ja epäilyjä, markkinoidaan oikeusturvaongelmiksi osoittautuneita lastensuojelun edunvalvojia ja moniammatillisia asiantuntijaryhmiä ja hankitaan lisää asiakkaita lastensuojeluun ja sijaishuoltoon Hotuksen villeillä riskiseulauksilla ja psykoanalyysiin perustuvilla ACE- ja traumaterapiaorientaatioilla sekä rikkomalla perheiden tietosuoja viikkokouksissa ( vain 18% asiakkaista aina mukana) tai asenteellisilla LASTA- lomakkeilla, joihin kootaan lastensuojelutoimien tueksi historiatietoja perheistä ilman aika- tai muita rajoituksia.
Lokakuun liike kirjoitti jo vuosia sitten siitä kuinka Hackneyn mallista vesitetty systeeminen lastensuojelun toimintamalli nojaa vahvasti huostaanottojen lisäämiselle otolliseen psykoanalyyttiseen perhe- ja traumaterapiaan.
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kurkistus-lastensuojelun-ja-perheterapian-kaksoissidoksiin-osa1
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/varoitus-traumaterapiasta
Erityisen huolestuttavaa asiakkaiden kannalta on systeemisen lastensuojelun toimintamallin yhdistyminen traumaterapeuttiseen ACE- ideologiaan:
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ace-ja-traumainformoitu-sote-ongelmana-valheelliset-vaittamat-ja-koyhien-demoralisointi
Kuka tutkisi onko huostaanottosuosituksia ja -lausuntoja tuottaviin systeemisiin tiimeihin (joihin vain 18% asiakkaista osallistuu aina) mahdollistettu samat porsaanreiät/ valuviat kuin sosiaalialan osaamiskeskusten lastensuojelun moniammatillisiin asiantuntijaryhmiin eli:
a) sosiaalityöntekijä yksin saa valikoida "tiedot", joiden perusteella työryhmä tekee huostaanottosuosituksensa eikä lausunnosta selviä, mitä tietoja ryhmällä on ollut käytössään suositusta laadittaessa
b) tietojen ja menettelytapojen oikeellisuutta ei tarkisteta missään vaiheessa (edes hallinto- oikeudessa)
c) asiakas ei saa suoraa tietoa ryhmän suosituksista/ lausunnosta vaan ainoastaan sosiaalityöntekijän kertoman/kirjaaman version
d) asiakkaalle ei anneta mahdollisuutta osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon, esittää näkemystään tai lukea ja oikaista usein virheellisiä kirjauksia/valheellisia väittämiä.
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-moniammatillinenasiantuntijaryhma-turhake-kyseenalaisten-huostaanottopaatosten-tueksi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-valehtelun-ja-vaarentamisen-tekniikat-osa-2
Tätä ei luonnollisestikaan koskaan selvitetty.
Vaikuttavuuden sijaan sijaishuollon asiakashankintaa tukevaa vakuuttelua
Suomalaisia lastensuojelun vaikuttavuustutkimuksia häiritsevät jääviys( sijaishuollon edunvalvojat omien palveluidensa tutkijoina), vino/ vilpillinen otantapolitiikka ( isojen satunnaistettujen asiakasotantojen puute /haastatellaan vain sosiaalityöntekijöitä heidän omasta työstään), jäävi kokemusasiantuntijavalikointi ( pääosin negatiivisia kokemuksia omaavan enemmistön sijaan haastatellaan positiivisen kokemuksen omaavia vähemmistöedustajia), tutkijoilta puuttuva osaaminen ja tekninen, praktinen ja emansipatorinen tiedonintressi , tutkijoiden ja työntekijöiden kyvyttömyys erottaa todellista kausaalisuhdetta väliintulevista muuttujista ja kognitiivinen dissonanssi( tutkijat/ työntekijät etsivät todisteita vain kausaalisuhteille, jotka haluavat nähdä).
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelututkimukset-sijaishuollon-ja-sosiaalityontekijoiden-edunvalvontana-tunnista-pseudotutkimus
Tutkimuspolitiikan ja -puutteiden seurauksena Suomessa ei haluta lukea tai hyödyntää riippumattomia/ ulkomailla tehtyjä tutkimuksia, asiakkaiden enemmistön kokemukset sivuutetaan, relevantteja kysymyksiä ei esitetä, kysymykset ovat johdattelevia, tulosten tulkinta on manipulatiivista ja “tutkimusten” validiteetti, reliabiliteetti, ennustetarkkuus ja yleistettävyys on olematonta.
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-onnistumisen-tekijat-positiivisia-puheita-ennaltapaatetyista-tutkimustuloksista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tienviittoja-lastensuojeluun-asiantuntijuus-voi-kukkia-jopa-eugeniikkaan-harhautumisen-jalkeen
https://leeniikonen.fi/2021/04/12/thl-tutkii/
Tällä tavoin toimimalla tieto sosiaalipalveluiden tilasta ja tuloksista vaiennetaan( Tiitinen, 2018) ja rahoitus ohjataan vuodesta toiseen samoille, vahingollisia vaikutuksia tuottaville palveluille ja palveluntuottajille.
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mita-on-onnistuminen-lastensuojelussa
Näin tapahtui myös systeemisen lastensuojelumallin tapauksessa ja lastensuojelun kokemusasiantuntijahankkeissa.
Suomalaisen sosiaalityön tutkimuksen tilaa kuvaa hyvin se, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Suomen sosiaali- ja terveysministeriö väittävät vuonna 2023 että suurin osa Suomen sijaishuollossa olevista lapsista voi hyvin. Tutkimustietoa uhmaavan väittämänsä he perustavat sijaishuollon edunvalvojien julkaisuun Trauma- ja väkivaltatietoinen sijaishuolto – selvitys kaltoinkohtelun nykytilasta sekä materiaali ammattilaisille ja opiskelijoille .
Selvityksen lähdeluettelosta ei löydy lainkaan riippumatonta Oxfordin ja Helsingin yliopiston yli 850 000 Suomessa syntyneen lapsen rekisteritietoihin pohjautuvaa tutkimusta, jonka mukaan suomalaisten sijoitettujen hyvinvointi aikuistumisen kynnyksellä oli kaikilla hyvinvoinnin mittareilla mitattuna huonompi kuin muun väestön ja sijoittamattomien sisarusten ( Sariaslan & al, 2022).
Sen sijaan selvityksen lähdeluettelosta löytyvät lähes kaikki sijaishuollon edunvalvojien jäävit tutkimukset. Selvityksen ovat fabrikoineet kasaan Barnahus- asiantuntija Hämeenlinnan entinen lastenvalvoja Miia Ståhlberg, Hämeenlinnan ensi- ja turvakodin ex-johtaja Maria Svetloff, sijaishuollon edunvalvontajärjestö Pesäpuussa työskentelevät Johanna Barkman, Johanna Liukkonen ja Pesäpuun X- ketju hankkeessa työskennellyt Tiia Hipp ja Pelastakaa Lapset ry:ssä työskennellyt adoptiota lastensuojelukeinona lobannut sosiaalityöntekijöiden ammatilliseen edunvalvontaan keskittynyt systeemisen lastensuojelun toimintamallin kehittäjä ja HO- jäsen, THL- ACElife- asiantuntija Pia Eriksson. Kirjoittajien jääviyksiä ja roolia sijaishuollon edunvalvojina ei ole mainittu missään.
Hackneyn mallista suometettiin sijoituksia lisäävä systeeminen lastensuojelumalli
LAPE- hanke , ITLA, STM, THL ja STEA ovat rahoittaneet/ tukeneet sijaishuollon etujärjestö Pesäpuun Suomeen tuottamaa Hackeyn mallista silvottua ja suometettua systeemistä lastensuojelumallia jo miljoonilla euroilla.
Edullista Imatran mallia ei positiivisista asiakaspalautteista ja todistetuista kustannussäästöistä huolimatta valtakunnallistettu, ei myöskään huostaanottoja todistetusti vähentänyttä New Yorkin mallia.
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/new-yorkin-malli-vahensi-huostaanottoja-yli-80-mallia-ei-sovelleta-suomessa
Sen sijaan asiantuntijalähtöistä ja kallista Hackneyn mallista suometettua versiota, jonka asiakaspalautteita ei ole tutkittu, juurrutetaan kaikkialle Suomeen.
Systeeminen lastensuojelumalli ( RSW, Hackneyn malli) markkinoitiin päättäjille “uutuutena” mainostamalla kuinka se tulisi Hackneyn mallin tapaan vähentämään huostaanottoja ja lastensuojelun kustannuksia. Myös lehdistö osallistui tähän hypetykseen annettuja tietoja tarkastamatta.
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kuinka-arvioida-terveysuutisen-luotettavuus
Jo alusta asti oli nähtävissä, että mallin myötä sekä sijoitukset että lastensuojelun kustannukset lisääntyivät pilottikunnissa. Sen paremmin tutkijat kuin toimittajat eivät kuitenkaan halunneet raportoida asiasta.
Hackneyn mallia ahkerasti lobannut THL:n kehittämispäällikkö Päivi Petrelius myönsi YLEn haastattelussa osan Hackneyn mallia seuranneista ongelmista mutta vähätteli niitä.
– Aluksi voi näyttää siltä, että kustannukset jopa nousevat, Petrelius sanoi.
"Kustannusten nousu aiheutuu paitsi asiakasmäärien pienentämisestä, myös siitä, että joillakin paikkakunnilla intensiivisempi työ perheiden kanssa on aluksi johtanut hieman yllättäen kodin ulkopuolisten sijoitusten kasvuun."( YLE, 14.5.2018)
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/hackneyn-malli-lisasi-lastensuojelun-kustannuksia-sijoituksia-ja-oikeusturvaongelmia
Foreign researchers should know that In Finnish social work, there are no evidence-based practices ( Paasio, 2014) or valid research on the effectiveness of child protection, and the results are often fabricated:
https://leeniikonen.fi/2021/04/12/thl-tutkii/
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelututkimukset-sijaishuollon-ja-sosiaalityontekijoiden-edunvalvontana-tunnista-pseudotutkimus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tienviittoja-lastensuojeluun-asiantuntijuus-voi-kukkia-jopa-eugeniikkaan-harhautumisen-jalkeen
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-onnistumisen-tekijat-positiivisia-puheita-ennaltapaatetyista-tutkimustuloksista
For example the The Finnish Hackney model (Finnish Systemic Practice Model for children's social care), lobbied by the foster care advocacy organization Pesäpuu ry, led to an increase in child placements and costs, but this was not mentioned in the Finnish studies conducted on the model or in the dissertation on the subject, which was guided by board members of Pesäpuu ry.
Example of the recent Finnish social work research:
The Finnish Institute for Health and Welfare and the Finnish Ministry of Social Affairs and Health claim in 2023 that the majority of children in foster care in Finland are doing well. They base their claim, which defies research data, on the publication of foster care trustees called Trauma- and violence-informed foster care – a survey of the current state of abuse and material for professionals and students.
In the reference list of the report, there is no mention of the biggest independent research on out- of- home placements from Oxford and the University of Helsinki based on the register data of more than 850,000 children born in Finland. According to this research, the well-being of placed children at the threshold of adulthood and measured by all indicators of well-being was worse than the rest of the population and non-placed siblings (Sariaslan & al, 2022).
The same kind of censorship and biased selection of source material was practiced in Pesäpuu ry's X-chain investigation.
The report of Finnish Ministry of Social Affairs and Health was compiled by Barnahus expert Miia Ståhlberg, Hämeenlinna's former director of mother and baby homes and shelters Maria Svetloff, foster care advocacy organization Pesäpuu ry´s workers Johanna Barkman, Johanna Liukkonen, and Tiia Hipp, who worked on the Pesäpuu X-chain project, and Pia Eriksson who has worked at Pelastakaa Lapset ry/ Save the Children , as developer of the Finnish Hackney , as THL- and ACElife- expert and member of administrative court deciding on placements.
The authors' serious conflicts of interests are not mentioned anywhere.
Vaikuttavaa turhien ja laittomien sijoitusten lobbausta?
Juristeilta kuuluu huolestuttavia uutisia: yhä useamman systeemisen lastensuojelumallin ja Barnahus-mallin moniammatillisen työskentelyn tuloksena on hatarasti perusteltu sijoitusehdotus nepsy-lapselle ( jonka hyvinvointia sijoitus keskimäärin huonontaa) ja jokin epämääräinen ja todistamaton kaltoinkohtelusyytös vanhemmille.
Lastensuojelua tunteville kansalaisille tämä kehitys oli nähtävissä alusta asti.
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastenasiaintalojen-barnahus-sudenkuopat-virheita-ja-petoksia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ala-alistu-eugeniikkaan-systeemisen-lastensuojelun-tutkintamalli-lumo-ja-syty-hankkeisiin
Molemmat mallit tarjoavat rakenteellisen ja rahoituksellisen perustan vanhempiin kohdistuville turhille tutkinnoille , väärille epäilyille ja lasten laittomille kiireellisille sijoituksille ja huostaanotoille pelkän todistamattoman epäilyn perusteella.
Barnahus-hankkeessa ei noudateta edes normaaleja oikeusvaltioperiaatteita esim. syyttömyysolettama tai tiedonsaantioikeus eivät koske vanhempia.
Käytännössä siis seulataan erityislapsiperheitä entistä tiheämmällä seulalla, tutkitaan pääosin tai yksinomaan vanhempiin liittyviä riskejä ja epäilyjä, markkinoidaan oikeusturvaongelmiksi osoittautuneita lastensuojelun edunvalvojia ja moniammatillisia asiantuntijaryhmiä ja hankitaan lisää asiakkaita lastensuojeluun ja sijaishuoltoon Hotuksen villeillä riskiseulauksilla ja psykoanalyysiin perustuvilla ACE- ja traumaterapiaorientaatioilla sekä rikkomalla perheiden tietosuoja viikkokouksissa ( vain 18% asiakkaista aina mukana) tai asenteellisilla LASTA- lomakkeilla, joihin kootaan lastensuojelutoimien tueksi historiatietoja perheistä ilman aika- tai muita rajoituksia.
Lokakuun liike kirjoitti jo vuosia sitten siitä kuinka Hackneyn mallista vesitetty systeeminen lastensuojelun toimintamalli nojaa vahvasti huostaanottojen lisäämiselle otolliseen psykoanalyyttiseen perhe- ja traumaterapiaan.
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kurkistus-lastensuojelun-ja-perheterapian-kaksoissidoksiin-osa1
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/varoitus-traumaterapiasta
Erityisen huolestuttavaa asiakkaiden kannalta on systeemisen lastensuojelun toimintamallin yhdistyminen traumaterapeuttiseen ACE- ideologiaan:
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ace-ja-traumainformoitu-sote-ongelmana-valheelliset-vaittamat-ja-koyhien-demoralisointi
Kuka tutkisi onko huostaanottosuosituksia ja -lausuntoja tuottaviin systeemisiin tiimeihin (joihin vain 18% asiakkaista osallistuu aina) mahdollistettu samat porsaanreiät/ valuviat kuin sosiaalialan osaamiskeskusten lastensuojelun moniammatillisiin asiantuntijaryhmiin eli:
a) sosiaalityöntekijä yksin saa valikoida "tiedot", joiden perusteella työryhmä tekee huostaanottosuosituksensa eikä lausunnosta selviä, mitä tietoja ryhmällä on ollut käytössään suositusta laadittaessa
b) tietojen ja menettelytapojen oikeellisuutta ei tarkisteta missään vaiheessa (edes hallinto- oikeudessa)
c) asiakas ei saa suoraa tietoa ryhmän suosituksista/ lausunnosta vaan ainoastaan sosiaalityöntekijän kertoman/kirjaaman version
d) asiakkaalle ei anneta mahdollisuutta osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon, esittää näkemystään tai lukea ja oikaista usein virheellisiä kirjauksia/valheellisia väittämiä.
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-moniammatillinenasiantuntijaryhma-turhake-kyseenalaisten-huostaanottopaatosten-tueksi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-valehtelun-ja-vaarentamisen-tekniikat-osa-2
Tätä ei luonnollisestikaan koskaan selvitetty.
Vaikuttavuuden sijaan sijaishuollon asiakashankintaa tukevaa vakuuttelua
Suomalaisia lastensuojelun vaikuttavuustutkimuksia häiritsevät jääviys( sijaishuollon edunvalvojat omien palveluidensa tutkijoina), vino/ vilpillinen otantapolitiikka ( isojen satunnaistettujen asiakasotantojen puute /haastatellaan vain sosiaalityöntekijöitä heidän omasta työstään), jäävi kokemusasiantuntijavalikointi ( pääosin negatiivisia kokemuksia omaavan enemmistön sijaan haastatellaan positiivisen kokemuksen omaavia vähemmistöedustajia), tutkijoilta puuttuva osaaminen ja tekninen, praktinen ja emansipatorinen tiedonintressi , tutkijoiden ja työntekijöiden kyvyttömyys erottaa todellista kausaalisuhdetta väliintulevista muuttujista ja kognitiivinen dissonanssi( tutkijat/ työntekijät etsivät todisteita vain kausaalisuhteille, jotka haluavat nähdä).
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelututkimukset-sijaishuollon-ja-sosiaalityontekijoiden-edunvalvontana-tunnista-pseudotutkimus
Tutkimuspolitiikan ja -puutteiden seurauksena Suomessa ei haluta lukea tai hyödyntää riippumattomia/ ulkomailla tehtyjä tutkimuksia, asiakkaiden enemmistön kokemukset sivuutetaan, relevantteja kysymyksiä ei esitetä, kysymykset ovat johdattelevia, tulosten tulkinta on manipulatiivista ja “tutkimusten” validiteetti, reliabiliteetti, ennustetarkkuus ja yleistettävyys on olematonta.
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-onnistumisen-tekijat-positiivisia-puheita-ennaltapaatetyista-tutkimustuloksista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tienviittoja-lastensuojeluun-asiantuntijuus-voi-kukkia-jopa-eugeniikkaan-harhautumisen-jalkeen
https://leeniikonen.fi/2021/04/12/thl-tutkii/
Tällä tavoin toimimalla tieto sosiaalipalveluiden tilasta ja tuloksista vaiennetaan( Tiitinen, 2018) ja rahoitus ohjataan vuodesta toiseen samoille, vahingollisia vaikutuksia tuottaville palveluille ja palveluntuottajille.
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mita-on-onnistuminen-lastensuojelussa
Näin tapahtui myös systeemisen lastensuojelumallin tapauksessa ja lastensuojelun kokemusasiantuntijahankkeissa.
Suomalaisen sosiaalityön tutkimuksen tilaa kuvaa hyvin se, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Suomen sosiaali- ja terveysministeriö väittävät vuonna 2023 että suurin osa Suomen sijaishuollossa olevista lapsista voi hyvin. Tutkimustietoa uhmaavan väittämänsä he perustavat sijaishuollon edunvalvojien julkaisuun Trauma- ja väkivaltatietoinen sijaishuolto – selvitys kaltoinkohtelun nykytilasta sekä materiaali ammattilaisille ja opiskelijoille .
Selvityksen lähdeluettelosta ei löydy lainkaan riippumatonta Oxfordin ja Helsingin yliopiston yli 850 000 Suomessa syntyneen lapsen rekisteritietoihin pohjautuvaa tutkimusta, jonka mukaan suomalaisten sijoitettujen hyvinvointi aikuistumisen kynnyksellä oli kaikilla hyvinvoinnin mittareilla mitattuna huonompi kuin muun väestön ja sijoittamattomien sisarusten ( Sariaslan & al, 2022).
Sen sijaan selvityksen lähdeluettelosta löytyvät lähes kaikki sijaishuollon edunvalvojien jäävit tutkimukset. Selvityksen ovat fabrikoineet kasaan Barnahus- asiantuntija Hämeenlinnan entinen lastenvalvoja Miia Ståhlberg, Hämeenlinnan ensi- ja turvakodin ex-johtaja Maria Svetloff, sijaishuollon edunvalvontajärjestö Pesäpuussa työskentelevät Johanna Barkman, Johanna Liukkonen ja Pesäpuun X- ketju hankkeessa työskennellyt Tiia Hipp ja Pelastakaa Lapset ry:ssä työskennellyt adoptiota lastensuojelukeinona lobannut sosiaalityöntekijöiden ammatilliseen edunvalvontaan keskittynyt systeemisen lastensuojelun toimintamallin kehittäjä ja HO- jäsen, THL- ACElife- asiantuntija Pia Eriksson. Kirjoittajien jääviyksiä ja roolia sijaishuollon edunvalvojina ei ole mainittu missään.
Hackneyn mallista suometettiin sijoituksia lisäävä systeeminen lastensuojelumalli
LAPE- hanke , ITLA, STM, THL ja STEA ovat rahoittaneet/ tukeneet sijaishuollon etujärjestö Pesäpuun Suomeen tuottamaa Hackeyn mallista silvottua ja suometettua systeemistä lastensuojelumallia jo miljoonilla euroilla.
Edullista Imatran mallia ei positiivisista asiakaspalautteista ja todistetuista kustannussäästöistä huolimatta valtakunnallistettu, ei myöskään huostaanottoja todistetusti vähentänyttä New Yorkin mallia.
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/new-yorkin-malli-vahensi-huostaanottoja-yli-80-mallia-ei-sovelleta-suomessa
Sen sijaan asiantuntijalähtöistä ja kallista Hackneyn mallista suometettua versiota, jonka asiakaspalautteita ei ole tutkittu, juurrutetaan kaikkialle Suomeen.
Systeeminen lastensuojelumalli ( RSW, Hackneyn malli) markkinoitiin päättäjille “uutuutena” mainostamalla kuinka se tulisi Hackneyn mallin tapaan vähentämään huostaanottoja ja lastensuojelun kustannuksia. Myös lehdistö osallistui tähän hypetykseen annettuja tietoja tarkastamatta.
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kuinka-arvioida-terveysuutisen-luotettavuus
Jo alusta asti oli nähtävissä, että mallin myötä sekä sijoitukset että lastensuojelun kustannukset lisääntyivät pilottikunnissa. Sen paremmin tutkijat kuin toimittajat eivät kuitenkaan halunneet raportoida asiasta.
Hackneyn mallia ahkerasti lobannut THL:n kehittämispäällikkö Päivi Petrelius myönsi YLEn haastattelussa osan Hackneyn mallia seuranneista ongelmista mutta vähätteli niitä.
– Aluksi voi näyttää siltä, että kustannukset jopa nousevat, Petrelius sanoi.
"Kustannusten nousu aiheutuu paitsi asiakasmäärien pienentämisestä, myös siitä, että joillakin paikkakunnilla intensiivisempi työ perheiden kanssa on aluksi johtanut hieman yllättäen kodin ulkopuolisten sijoitusten kasvuun."( YLE, 14.5.2018)
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/hackneyn-malli-lisasi-lastensuojelun-kustannuksia-sijoituksia-ja-oikeusturvaongelmia
Suometettu sosiaalityön vaikuttavuustutkimus = tendenssitutkimusta?
Elina Aaltion sosiaalityön vaikuttavuustutkimuksen alle listattu väitöskirja sijaishuollon edunvalvontajärjestö Pesäpuu ry:n Suomeen tuottamasta systeemisestä lastensuojelumallista ”Effectiveness of the Finnish Systemic Practice Model for children’s social care. A realist evaluation” (Talentia, 21.2.2023) löi systeemistä lastensuojelumallia seuranneet ällikällä. Ohjaajina väitöskirjassa toimi Pesäpuu ry:n entisiä ja nykyisiä hallitusjäseniä.
Sen sijaan, että väitöskirjassa olisi tutkittu miksi malli tuotti Suomessa päinvastaisia tuloksia kuin muualla eli lisäsi huostaanottoja ja kustannuksia, huolestuttavia vaikutuksia ei edes tunnistettu tai ainakaan tunnustettu.
Sen sijaan Aaltio totesi, että “ työskentely systeemisellä lastensuojelun toimintamallilla ei ollut sen vaikuttavampaa kuin tavanomainen lastensuojelutyö.”
Tämä orwellilainen uuskielinen lause on manipuloinnin mestarinäyte, joka esittää- ilman mitään todisteita- , että sekä tavanomainen että systeeminen lastensuojelutyö olisi vaikuttavaa.
Vaikuttavaa vakuuttelua?
Manipulatiivinen ja sosiaalityön tutkimuksen laadun ja etiikan kyseenalaistava on myös Elina Aaltion tutkimustuloksistaan tekemä johtopäätös ja suositus.
Hän paheksuu sitä, että viikkokokouksiin on tuotu mukaan asiakkaita ja ehdottaa, että asiakkaita (joista tähän mennessä vain murto-osa on päässyt osallisiksi kokouksiin) ei otettaisi jatkossa mukaan viikkokokouksiin enää lainkaan:
"RSW-mallissa tutkitusti toimivaa on nimenomaan perheterapeutin ja konsultoivan sosiaalityötekijän johdolla käyty työnohjaus. Tätä tulosta ei voi siirtää Suomen kontekstiin, jos tiimien kokoontumisista tehdään asiakastyön foorumi".
"Jatkossa tiimikokousten rakennetta kevennetään siten, että asiakastapauksia käsitellään RSW-mallin tapaan (ilman asiakkaita) lyhyesti ja tehokkaasti, jotta nykyistä useampi työntekijä ja asiakas hyötyy systeemisestä käsittelystä (jonka vaikuttavuus oli siis olematonta hänen omankin tutkimuksensa mukaan)."
Merkillinen on myös Aaltion johtopäätös katastrofaalisista tuloksista. Hänen mukaansa “ mallia ei kannata viskata romukoppaan, vaikka vaikuttavuutta ei löytynyt ja käyttöönotto osoittautui haastavaksi.”
Samoilla linjoilla näyttävät olevan myös mallia rahoittaneet ja markkinoineet STM, THL ja ITLA.
Siis hetkinen.
Miljoonilla euroilla rahoitettu projekti tuotti vuosien ajan päinvastaisia tuloksia kuin suunniteltiin ja vakavia haittavaikutuksia mutta asiaa ei myönnetty eikä tutkittu.
Sen sijaan hankkeen jälkeen - huonojen tulosten paljastuttua- tehtiin ohjelmateoria, jossa vääristeltiin alkuperäiset tavoitteet ( huostaanottojen ja kustannusten väheneminen) vastaamaan paremmin kehnoja tuloksia(huostaanottojen ja kustannusten lisääntyminen).
Tätä ohjelmateoriaa Aaltio mainosti käsitteellä groundbraking- maatamullistava.
Tällainen fabrikointi todella onkin maatamullistavaa ja kaivaa kuoppaa sosiaalityön mandaattille ja legitimiteetille. Se vie- ellei ole jo vienyt- kansalaisten uskon kaikkeen sosiaalityön tutkimus- ja viranomaistoimintaan.
Ohjelmateoriaa pitäisi käyttää organisaation toiminnan perusteina olevien olettamusten paljastamiseen, testaamiseen ja kehittämiseen- ei toiminnan perusteina olevien olettamusten salaamiseen, vääristelyyn tai oikeuttamiseen.
Jos Karl Popperin ajatukset falsifikationismista muunnetaan ohjelmateoriaksi, jokainen julkinen interventio perustuu falsifioitavissa oleviin olettamuksiin. Yksikään julkinen viranomainen ei siksi voi asettua sen yläpuolelle, että olettamukset asetetaan kriittisen keskustelun ja tieteellisen uudelleentarkastelun kohteeksi.
Suomessa vaatimukset muutosideoista ja muutosideoiden implementoinnista lastensuojeluorganisaation kaikille tasoille ovat vesittyneet ja vesittyvät edelleen vain sijaishuollon ja lastensuojelutyöntekijöiden edunvalvontaa tukevien osien poimimiseksi asiakkaiden oikeusturvan kustannuksella.
Median "uutena jättimuutoksena" ja “hyvänä käytäntöjä” hypettämä systeeminen malli on pikemminkin vanha jättipuutos, jota on rahoitettu vuosikaudet negatiivisista tuloksista (lisääntyvät sijoitukset ja oikeusturvaongelmat) huolimatta- tai kenties juuri niiden takia.
Elina Aaltion sosiaalityön vaikuttavuustutkimuksen alle listattu väitöskirja sijaishuollon edunvalvontajärjestö Pesäpuu ry:n Suomeen tuottamasta systeemisestä lastensuojelumallista ”Effectiveness of the Finnish Systemic Practice Model for children’s social care. A realist evaluation” (Talentia, 21.2.2023) löi systeemistä lastensuojelumallia seuranneet ällikällä. Ohjaajina väitöskirjassa toimi Pesäpuu ry:n entisiä ja nykyisiä hallitusjäseniä.
Sen sijaan, että väitöskirjassa olisi tutkittu miksi malli tuotti Suomessa päinvastaisia tuloksia kuin muualla eli lisäsi huostaanottoja ja kustannuksia, huolestuttavia vaikutuksia ei edes tunnistettu tai ainakaan tunnustettu.
Sen sijaan Aaltio totesi, että “ työskentely systeemisellä lastensuojelun toimintamallilla ei ollut sen vaikuttavampaa kuin tavanomainen lastensuojelutyö.”
Tämä orwellilainen uuskielinen lause on manipuloinnin mestarinäyte, joka esittää- ilman mitään todisteita- , että sekä tavanomainen että systeeminen lastensuojelutyö olisi vaikuttavaa.
Vaikuttavaa vakuuttelua?
Manipulatiivinen ja sosiaalityön tutkimuksen laadun ja etiikan kyseenalaistava on myös Elina Aaltion tutkimustuloksistaan tekemä johtopäätös ja suositus.
Hän paheksuu sitä, että viikkokokouksiin on tuotu mukaan asiakkaita ja ehdottaa, että asiakkaita (joista tähän mennessä vain murto-osa on päässyt osallisiksi kokouksiin) ei otettaisi jatkossa mukaan viikkokokouksiin enää lainkaan:
"RSW-mallissa tutkitusti toimivaa on nimenomaan perheterapeutin ja konsultoivan sosiaalityötekijän johdolla käyty työnohjaus. Tätä tulosta ei voi siirtää Suomen kontekstiin, jos tiimien kokoontumisista tehdään asiakastyön foorumi".
"Jatkossa tiimikokousten rakennetta kevennetään siten, että asiakastapauksia käsitellään RSW-mallin tapaan (ilman asiakkaita) lyhyesti ja tehokkaasti, jotta nykyistä useampi työntekijä ja asiakas hyötyy systeemisestä käsittelystä (jonka vaikuttavuus oli siis olematonta hänen omankin tutkimuksensa mukaan)."
Merkillinen on myös Aaltion johtopäätös katastrofaalisista tuloksista. Hänen mukaansa “ mallia ei kannata viskata romukoppaan, vaikka vaikuttavuutta ei löytynyt ja käyttöönotto osoittautui haastavaksi.”
Samoilla linjoilla näyttävät olevan myös mallia rahoittaneet ja markkinoineet STM, THL ja ITLA.
Siis hetkinen.
Miljoonilla euroilla rahoitettu projekti tuotti vuosien ajan päinvastaisia tuloksia kuin suunniteltiin ja vakavia haittavaikutuksia mutta asiaa ei myönnetty eikä tutkittu.
Sen sijaan hankkeen jälkeen - huonojen tulosten paljastuttua- tehtiin ohjelmateoria, jossa vääristeltiin alkuperäiset tavoitteet ( huostaanottojen ja kustannusten väheneminen) vastaamaan paremmin kehnoja tuloksia(huostaanottojen ja kustannusten lisääntyminen).
Tätä ohjelmateoriaa Aaltio mainosti käsitteellä groundbraking- maatamullistava.
Tällainen fabrikointi todella onkin maatamullistavaa ja kaivaa kuoppaa sosiaalityön mandaattille ja legitimiteetille. Se vie- ellei ole jo vienyt- kansalaisten uskon kaikkeen sosiaalityön tutkimus- ja viranomaistoimintaan.
Ohjelmateoriaa pitäisi käyttää organisaation toiminnan perusteina olevien olettamusten paljastamiseen, testaamiseen ja kehittämiseen- ei toiminnan perusteina olevien olettamusten salaamiseen, vääristelyyn tai oikeuttamiseen.
Jos Karl Popperin ajatukset falsifikationismista muunnetaan ohjelmateoriaksi, jokainen julkinen interventio perustuu falsifioitavissa oleviin olettamuksiin. Yksikään julkinen viranomainen ei siksi voi asettua sen yläpuolelle, että olettamukset asetetaan kriittisen keskustelun ja tieteellisen uudelleentarkastelun kohteeksi.
Suomessa vaatimukset muutosideoista ja muutosideoiden implementoinnista lastensuojeluorganisaation kaikille tasoille ovat vesittyneet ja vesittyvät edelleen vain sijaishuollon ja lastensuojelutyöntekijöiden edunvalvontaa tukevien osien poimimiseksi asiakkaiden oikeusturvan kustannuksella.
Median "uutena jättimuutoksena" ja “hyvänä käytäntöjä” hypettämä systeeminen malli on pikemminkin vanha jättipuutos, jota on rahoitettu vuosikaudet negatiivisista tuloksista (lisääntyvät sijoitukset ja oikeusturvaongelmat) huolimatta- tai kenties juuri niiden takia.
Suomalainen näyttöön perustuva käytäntö = hyvä oikeusmurhia tuottava käytänne?
Tutkijat ja hankepäälliköt tietävät, ettei suomalaisessa lastensuojelussa ole lainkaan näyttöön perustuvia käytäntöjä ja yrittävät hämätä lukijaa käyttämällä niiden sijaan löysää käsitettä “hyvä käytänne” kertomatta kenelle, millä perusteella tai kenen mielestä jokin käytänne on "hyvä".
Kuvaava esimerkki tästä on sumuverhopalkinnon saaneen Satu Rantaeskolan ja Marjukka Heikkilän toteuttama Barnahus (LASTA) - hankkeen tilaama suunnitelma lastensuojelun edunvalvonnan kehittämisestä valtakunnallisesti rikosasioissa ja lastensuojeluasioissa- joka tehtiin ilman tutkimustietoa lastensuojelun ongelmista ja lapsia ja perheitä kuulematta.
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastenasiaintalot-barnahus-markkinoivat-ongelmallisia-lastensuojelun-edunvalvojia-huostaanottoja-sujuvoittamaan
Anneli Auerin tapauksen jälkeen kaikkein huolestuttavin asia suunnitelmassa on kirjoittajien "hyväksi käytänteeksi" nimeämä Barnahus- hankkeen edistämä oikeus käyttää todisteena esitutkinnan aikana tehtyä tallennetta usein ammattitaidottomasta ja johdattelevasta lapsen kuulustelusta, johon edes lapsen ei- epäillyt läheiset eivät pääse mukaan erityisesti kun tiedetään, että huomattava osa seksuaalirikosten uhreiksi epäiltyjen lasten haastatteluja tekevistä ammattilaisista ei tukeudu tieteelliseen tietoon ja omaa vääriä uskomuksia, jotka eivät korjaantuneet edes koulutuksen myötä ( Finnilä- Tuohimaa, 2009) sekä poikkeaa NICHD- protokollasta ja käyttää ei- suositeltavaa välineistöä (Magnusson & al (2020).
Muita “hyviä käytänteitä” ovat kirjoittajien mukaan mm. lapsen huoltajan syrjäyttäminen lapsen kuulusteluista edunvalvojan avulla, lasten ja vanhempien tahdon ja tiedon vastaiset nopeat väliaikaismääräykset ja se, että varmistetaan edunvalvojan palkkion määrä ja maksatus jo etukäteen.
Kehittäminen ja koordinointi tarkoittaa suunnitelmassa edunvalvojapankkien ja -koulutusten markkinointia, korruptoituneiden viranomaisverkostojen luomista ja ylläpitoa ja vaikuttamisyrityksiä valvontaviranomaisiin “yhteistyökokousten” verukkeella. THL:n Barnahus- verkkokoulun mukaan myös Barnahus- hankkeessa sidotaan poliisin ja lastensuojelun aika- ja henkilöstöresursseja pitämällä yli kymmenhenkisiä moniammatillisia kokouksia pelkän "yhteistyön sujuvoittamisen" varjolla, vaikka yhtäkään rikostapausta ei olisi vireillä.
Ei ihme, että Katarina Finnilä turhautui suomalaisten asiantuntijoiden kouluttamiseen ja jätti pestinsä ovet paukkuen varoitettuaan ensin, että suomalainen lapsiin kohdistuvien rikosten tutkintajärjestelmä mahdollistaa ja tuottaa oikeusmurhia.
Tutkijat ja hankepäälliköt tietävät, ettei suomalaisessa lastensuojelussa ole lainkaan näyttöön perustuvia käytäntöjä ja yrittävät hämätä lukijaa käyttämällä niiden sijaan löysää käsitettä “hyvä käytänne” kertomatta kenelle, millä perusteella tai kenen mielestä jokin käytänne on "hyvä".
Kuvaava esimerkki tästä on sumuverhopalkinnon saaneen Satu Rantaeskolan ja Marjukka Heikkilän toteuttama Barnahus (LASTA) - hankkeen tilaama suunnitelma lastensuojelun edunvalvonnan kehittämisestä valtakunnallisesti rikosasioissa ja lastensuojeluasioissa- joka tehtiin ilman tutkimustietoa lastensuojelun ongelmista ja lapsia ja perheitä kuulematta.
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastenasiaintalot-barnahus-markkinoivat-ongelmallisia-lastensuojelun-edunvalvojia-huostaanottoja-sujuvoittamaan
Anneli Auerin tapauksen jälkeen kaikkein huolestuttavin asia suunnitelmassa on kirjoittajien "hyväksi käytänteeksi" nimeämä Barnahus- hankkeen edistämä oikeus käyttää todisteena esitutkinnan aikana tehtyä tallennetta usein ammattitaidottomasta ja johdattelevasta lapsen kuulustelusta, johon edes lapsen ei- epäillyt läheiset eivät pääse mukaan erityisesti kun tiedetään, että huomattava osa seksuaalirikosten uhreiksi epäiltyjen lasten haastatteluja tekevistä ammattilaisista ei tukeudu tieteelliseen tietoon ja omaa vääriä uskomuksia, jotka eivät korjaantuneet edes koulutuksen myötä ( Finnilä- Tuohimaa, 2009) sekä poikkeaa NICHD- protokollasta ja käyttää ei- suositeltavaa välineistöä (Magnusson & al (2020).
Muita “hyviä käytänteitä” ovat kirjoittajien mukaan mm. lapsen huoltajan syrjäyttäminen lapsen kuulusteluista edunvalvojan avulla, lasten ja vanhempien tahdon ja tiedon vastaiset nopeat väliaikaismääräykset ja se, että varmistetaan edunvalvojan palkkion määrä ja maksatus jo etukäteen.
Kehittäminen ja koordinointi tarkoittaa suunnitelmassa edunvalvojapankkien ja -koulutusten markkinointia, korruptoituneiden viranomaisverkostojen luomista ja ylläpitoa ja vaikuttamisyrityksiä valvontaviranomaisiin “yhteistyökokousten” verukkeella. THL:n Barnahus- verkkokoulun mukaan myös Barnahus- hankkeessa sidotaan poliisin ja lastensuojelun aika- ja henkilöstöresursseja pitämällä yli kymmenhenkisiä moniammatillisia kokouksia pelkän "yhteistyön sujuvoittamisen" varjolla, vaikka yhtäkään rikostapausta ei olisi vireillä.
Ei ihme, että Katarina Finnilä turhautui suomalaisten asiantuntijoiden kouluttamiseen ja jätti pestinsä ovet paukkuen varoitettuaan ensin, että suomalainen lapsiin kohdistuvien rikosten tutkintajärjestelmä mahdollistaa ja tuottaa oikeusmurhia.
Suomen lupaus lapsille: samat ongelmat jatkuvat myös tulevaisuudessa
Systeemistä lastensuojelumallia tukenut Itla mainostaa uudistavansa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia edistävää osaamista.
Itlan Lapsuuden rakentajat -johtamiskoulutuksen kurssi 3 suuntasi hiljattain opintomatkalle- tällä kertaa Skotlantiin tutustumaan menestyksekkääseen PROMISE- ohjelmaan.
Skotlannin PROMISE- ohjelmaa edelsi yhteiskunnallinen keskustelu siitä, että erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten tilanteen parantamisessa ei ole edistytty toivotulla tavalla.
Uuden ohjelman alustaksi toteutettiin riippumaton arviointi, jossa Skotlannin lastensuojelujärjestelmän onnistumisen arvioitsijoina toimivat ulkopuolisten asiantuntijoiden sijaan 5 500 kokemusasiantuntijaa lastensuojelun asiakkaina olleista lapsista ja nuorista lastensuojelun työntekijöihin.
Skotlannin hallitusta johtavan ministerin (First minister) työn pohjalta parlamentin kaikki puolueet sitoutuivat 10 vuoden muutosohjelmaan, jonka kärkinä ovat:
- riippumattoman arvioinnin tulosten kuuleminen ja toiminnan johdonmukainen parantaminen,
- lapsiperheköyhyyden vähentäminen,
- lasten oikeuksien kunnioittaminen,
- leimaavan kielenkäytön ja leimaavien käytäntöjen lopettaminen sekä
- lasten ja perheiden hyvän näkökulmasta – ei järjestelmän hyvän näkökulmasta – toimiminen.
Miten Itlalaiset sovelsivat Hackney- epäonnistumisesta ja Skotlannin opintomatkalla oppimaansa käytäntöön?
Aloitettiinko esimerkiksi selvitys tai yhteiskunnallinen keskustelu siitä, miksi lasten ja nuorten tilanteen parantamisessa ei ole edistytty toivotulla tavalla? Tehtiinko ehdotuksia leimaavien ja vahingollisten käytäntöjen lopettamisesta?
Ei.
Sen sijaan Itla kertoo, että on alkanut yhteistyöhön pahamaineisen lastensuojelurikoksistaan kuulun Oulun kaupungin kanssa “edistämään yhteisövaikuttavuustyötä, jossa hyödynnetään systeemiajattelua.”
Yhteisövaikuttavuus ei mittaa vaikuttavuutta rehellisesti
Systeemiajattelua hyödyntävä yhteisövaikuttavuus kuulostaa hyvältä paperilla mutta on käytännössä täynnä ongelmia.
Tyyppiongelmia yhteisövaikuttavuudessa ovat selkeän strategian ja osaavan johtajuuden puute, avoimuuden puute ( etuoikeutettujen ryhmien kokoukset/ päätökset ennen julkisia kokouksia/päätöksiä) , vastuullisuuden puute ( ryhmät sitoutuvat enemmän omaan edunvalvontaan, persoonallisuuksiin ja tunteisiin kuin etsimäänsä muutokseen), poliittiset ja taloudelliset kaappaukset ja ajautuminen pois sovitusta yhteistyöstä, jonka seurauksena ydinarvot katoavat, kokouksista tulee nopeita raportteja, klikit korvaavat läpinäkyvyyden, vastuullisuus raukeaa ja kumppanit tekevät tavoitteita uhkaavia muutoksia, koska he eivät pysty tekemään vaikeita valintoja tai haluavat miellyttää/ ajaa oman yrityksen tai organisaation etuja (Paul Schmitz, Stanford Social Innovation Review, 6.12.2021 ).
Psykososiaalisella puoskarointi jatkukoon?
Entä ehdottiko Itla Skotlannin tapaan, että lasten mielenterveyspalvelujen onnistumisen arvioitsijoina toimivat ulkopuolisten asiantuntijoiden sijaan 5 500 kokemusasiantuntijaa?
Ei, sen sijaan se ehdotti perustettavaksi kansallista asiantuntijaryhmää ( johon luonnollisesti valikoitaisiin Itlan omaa henkilöstöä) “psykososiaalisten menetelmien” valintaan.
Käsitteen "psykososiaalinen" takaa löytyy psykoanalyyttinen teoria (Granfelt 1993, 177; Howe 1998, 47; Ruch 2005, 114; Toikko 2009, 274) ja eugeniikan tarpeisiin synnytetty case work leimaavine sosiaalisine diagnooseineen.
Juuri suomalaisten jämähtäminen ( yleensä vielä väärinymmärrettyyn) psykoanalyyttiseen orientaation on yksi keskeisimmistä nykyisen lastensuojelukriisin ja leimaavien ja tuhoavien käytäntöjen aiheuttajista.
Psykososiaalisen tuen käsitteestä onkin tullut sosiaali- ja terveydenhuollossa kätevä poliittinen väline perustelemaan lähes mitä tahansa tutkimatonta ja valvomatonta vallankäyttöä.
Antti Weckroth toteaa, että ” psykososiaalinen on käsitteenä ”Afrikan poika” ja vieläpä monivärinen. Käsitteen käyttö on siinä määrin rajatonta ja sekavaa, että jos kyse olisi päihteestä, se luultavasti kriminalisoitaisiin välittömästi.”
Käsitettä käytetään mentalisaation tapaan yhtaikaa kuvaamaan niin hoidettavia ongelmia, niiden syitä kuin itse hoitoa.
Psykososiaalisen käsite niputtaakin sosiaalityön työtapoja tavalla, joka selkeyttämisen sijaan hämärtää niitä ja alan tutkimusta. Sen käyttö näyttäisi olevan luonteeltaan enemmänkin poliittista kuin analyyttistä, eikä se sellaisena palvele tutkimuksen tarpeita ( Weckroth, 2007, 432-433).
Näitä lähinnä moralistisia virhepäätelmiä, käsitesekaannuksia, oikeusturvapuutteita ja tavoitteiden vastaisia tuloksia tuottavia ja lastensuojelun ongelmia ylläpitäviä “parempaa vaikuttavuutta” ,"parempaa lastensuojelua" ja “parempaa psykososiaalista tukea” - hankkeita syntyy ja ylläpidetään niin ITLAn, STEA:n, STM:n, THL:n, kuntien, järjestöjen kuin yliopistojen tutkimusyksiköiden tuella.
Pääosin siis veronmaksajien rahoilla.
Olisiko kansalaisten viimein aika puuttua ITLA:n, STEA:n, STM:n, THL:n ja lastensuojelun asiantuntijoiden ylisukupolviseen ideologiseen ja taloudelliseen korruptioon, jota voi pitää jo pirullisena ongelmana?
Tue lapsia ja perheitä- älä lapsibisnestä!
Ajattele ennenkuin lahjoitat tai äänestät!
Lastensuojelun tutkimusten valossa on selvää, että lastensuojelun tutkimus- ja kehittämistoiminta kaipaa varhaistettua ja sanktioitua puuttumista.
Sosiaalityön tutkimus tulisi ottaa pysyvästi huostaan ja antaa positivistisemmille, sosiaalityön tiedon kasvun ja kehityksen takaaville tutkijoille.
Sosiaalityön tiedonmuodostuksessa avohuollon tukitoimet ( asiakasosallisuus ja -palaute) ovat selvästikin osoittautuneet riittämättömiksi, toimimattomiksi ja mahdottomiksi toteuttaa.
https://leeniikonen.fi/2021/04/12/thl-tutkii/
https://leeniikonen.fi/2022/02/04/mediako-lasta-suojelee/
https://leeniikonen.fi/2022/02/25/perhehoito-ylisukupolvista-traumaa-aiheuttamassa/
https://leeniikonen.fi/2022/03/16/lastensuojelun-naannyttamat-lapset/
https://leeniikonen.fi/2022/04/01/lastensuojelun-lapsiuhrit/
https://leeniikonen.fi/2021/12/18/ainutlaatuisen-lapsuuden-hairikointia/
https://leeniikonen.fi/2021/12/14/tilinteon-aika-stmn-rappiotilaselvitys-tulossa/
https://leeniikonen.fi/2021/04/01/suomen-laki-vastaus-resurssipulaan/
https://leeniikonen.fi/2021/04/04/stm-lainvalmisteluun-tarvitaan-kunnon-hurtta/
https://leeniikonen.fi/2021/02/28/jotta-kukaan-ei-saisi-tietaa/
https://leeniikonen.fi/2021/02/21/osaava-lastensuojelu/
#lastensuojeluntendenssitutkimus #pseudotutkimus #uuskieli #lastensuojelunavohuollontukitoimet#lastensuojelunideologinenkorruptio #IdeologicalCorruptionofFinnishChildWelfareResearch#lastensuojeluntutkimustarvitseehuostaanottoa #psykoanalyysi #lastensuojelueugeniikka #kiintymyssuhdeteoria #AttachmenttheoryinFinnishChildWelfareResearch #PelastakaaLapset #Perhehoitoliitto #SOS-lapsikylä #NuortenYstävät #FosterCareAssociatesFinland #SavetheChildrenFinland #MunPerheet #FinnishChildWelfareResearch #PerhehoitokumppanitSuomessaOy #Pesäpuu#PRIDE #MLL #MannerheiminLastensuojeluliitto #lastensuojelunkehittäminenkritiikki #lastensuojelututkimuskritiikki#monitoimijaisetperheet #JariSinkkonen #MirjamKalland #Piia-LiisaHeiliö #TarjaPösö #TarjaHeino #EvaBiaudet #STM #STEA #THL #FinnishInsituteforHealthandWelfare #Lapsiuhritutkimus #Lastensuojelunlapsiuhrit#naksahdus #Kysyjakuuntele-tutkimus #PäiviSinko#LapsenparasYhdessäenemmän #Lastensuojelulapsenetuna #Lastensuojelunonnistumisentekijät #Tienviittojalastensuojeluun #Kunapueitunnuavulta #Systeeminenlastensuojelumalli #lastensuojelunkokemusasiantuntija #Sopivasijaiskotilapselle #Varhaiset ihmissuhteet#Lapsiuusissaoloissa #X-ketju #vihapuhesosiaalityössä #HateSpeechinFinnishSocialWork #lastensuojelulaki #TuomasKurttila #JeromeKagan #JudithHarris#TainaMeriluoto #ElinaPekkarinen #Lastensuojelunasiakirjatvanhempiennäkökulmasta #Väkivallatonlapsuus#Toimenpidesuunnitelma lapsiinkohdistuvanväkivallan ehkäisystä2020−2025 #Barnahus #Varpu #Varhainenpuuttuminen #hoidollinenhuostaanotto #huolenvyöhykkeet #FinnishChildWelfareResearch #osaavalastensuojelu #ARVOA #tekoälylastensuojelussa #LapsetSIBkritiikki #SocialImpactBondinFinland #Lapsuudenhyvinvointi #Lastensuojeluakäyttävätperheet#toivososiaalityössä #mitäopettajientulisitietäälastensuojelusta#Hoitotyöntutkimussäätiö #HOTUS #NursingResearchFoundationFinland #Stiftelsenförvårdforskning(Hotus) #ACE #traumainformoitusote #Tine Nordgreen #Monica Martinussen #Martin Webber #Louise Caffrey#DavidWilkins #ACELife #ACELifeFinlandcriticism #MisuseofACEinFinland#Münchausenby proxyinFinnishfostercare #fabricated or induced illness in children #caregiver-fabricated illness in a child #factitious disorder by proxy / on another #FII #medical child abuse #David Finkelhor #Peter Fallesen #Pernilla Leviner #Cath Larkins #Melissa Runyon #monitoimijainenarviointi #ACElifeFinland #Noora Ellonen #TainaLaajasaloBarnahus #VirveMariaToivonen #MikkoAaltonen #Pekka Martikainen #ElinaStenvall #LauraMielityinenMannerheiminLastensuojeluliittoMLL #ElinaAaltio #MarjoAlatalo #SaijaWesterlund- Cook #ACETutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) #Riitta Keiski #Sirpa Thessler #Veikko Ikonen #Simo Kyllönen #Jari Laurikka #Matti Muukkonen #Susanna Näreaho #Riitta Salmelin #Aleksi Tornio # Risto Turunen #Tom Arnkil #Esa Eriksson
