Kuvakaappaus Maaseudun tulevaisuus Hei, leikitään hakattuja!
”Jos olet keskiluokkainen työssäkäyvä, voit saadakin jotain pientä apua mutta jos olet työtön köyhä, lapsesi viedään” yksinhuoltajaäiti ensi- ja turvakotipalveluista vuonna 2015
Miltä tuntuu, kun hyväosainen vallasnainen maalaa kasvoilleen pahoinpitelyn jälkiä mainostaakseen toimimatonta palvelujärjestelmää?
Häpeälliseltä.
Viranomaisuskovaiset vaikuttajanaiset; Marttapomo Marianne Heikkilä, varhaisen puuttumisen äiti Eva Biadet ja ylepomo Reetta Räty ovat lähteneet naistenpäivän kunniaksi kurkistamaan kadun varjoisalle puolen ja vähättelemään väkivallan uhrien kokemuksia perheväkivaltalarpilla.
He ovat menneet töihin pahoinpidellyiksi maskeerattuina "kampanjoidakseen tabun murentamiseksi ja lähisuhdeväkivaltaa vastaan" ja uskovat, että viranomainen ja varhainen puuttuminen auttaa.
Puuttuminen perheväkivaltaan pitäisi Heikkilän mukaan aloittaa jo vanhemman raskauden aikana.
Hänen mukaansa positiivista kehitystä on myös lapsensuojelulakiin tehty muutos, jonka nojalla kuka tahansa voi tehdä lastensuojeluilmoituksen.
Heikkilä tuntuu- vastoin kokemusasiantuntijoiden ja tutkijoiden tietoa- uskovan, että lastensuojeluilmoitus johtaa asiakkaan tarpeidenmukaiseen apuun. Ei siis ihme, että Martatkin on valjastettu korruptoituneen sijaishuoltobisneksen avuksi.
Tempaus liittyy naisten päivään ja Amnestyn sekä Ensi- ja Turvakotien liiton perjantaina käynnistyvään Naistenviikko-kampanjaan, jolla kerätään rahaa lähisuhdeväkivallan vastaiseen työhön. Idea kuulostaa yhtä radikaalilta kuin kokoomuspoliitikko Piia-Noora Kaupin viuhahdus Bottan ympäri oikeustieteen ylioppilaiden tempauksessa.
Kampanjan naivi ja kohteille suorastaan vaarallinen tietämättömyys palvelujärjestelmän puutteista ja riskeistä hämmästyttää kun tiedetään, että sen paremmin väkivaltaa kokeneet naiset ja tytöt kuin naisten pahoinpitelemiksi joutuneet tai seksuaalista väkivaltaa kokeneet miehet eivät useinkaan saa tarvitsemaansa apua ammattitaidottomien wanna be-auttajien kansoittamasta palvelujärjestelmästä.
Avun sijaan palvelujärjestelmä työntekijöineen liian usein uhriuttaa heidät uudestaan.
Tarkoitus ei ole väittää, etteikö apua tai oikein toimivia viranomaisia olisi olemassa. Asiallisia poliiseja ja hyviä sosiaalityöntekijöitä on mutta avun saanti ja asianmukainen kohtelu on liian usein sattumanvaraista ja riippuvaista paikkakunnasta, työntekijästä ja uhrin etnisyydestä, varallisuudesta ja taistelukyvystä.
Väkivaltaa on kaikkialla eikä väkivalta suinkaan lopu palvelujärjestelmään, päinvastoin.
Avuntarpeensa julkisesti tunnustavasta puolison pahoinpitelemästä köyhästa tulee helposti vapaata riistaa kenen hyvänsä palvelujärjestelmässä toimivan viranomaisen tai palveluntuottajan mieli- ja väkivallalle ja lypsylehmä toimimattomille psykososiaalisille palveluille.
Ensi- ja turvakotien toimintakäytännöt selvitettävä välittömästi
Lastensuojelujuristien mukaan vanhempia passitetaan sijaishuollon ( esim. Nuorten Ystävien) ja psykoanalyyttisesti orientoituneen psykiatrian kanssa tiiviisti yhteenkietoutuneen Ensi- ja turvakotien liiton laitoksiin rutiininomaisesti arvioitaviksi - jopa kertomatta arvioinnista etukäteen.
Sosiaalityöntekijä voi ohjata pahoinpidellyn ensi- ja turvakotiin kertomatta, että kalliin ja stressaavan laitosjakson, jonka kestoa voidaan venyttää loputtomiin tarkoitus ei olekaan lepo tai tuki, vaan turvakodin hoitovuorokausimaksujen maksimointi ja vanhemmuudenarviointi.
Hackney- pilotissa toimiva perheterapeutti puolestaan voi pakottaa pahoinpidellyn irtisanoutumaan työstään ja painostaa perhekuntoutukseen, jonka tarkoitus ei ole auttaa vaan löytää irtohavaintoja jo päätetyn huostaanoton oikeuttamiseksi.
Turvakodin lastenhoito- kuten muukaan apu ei useinkaan perustu perheiden vaan työntekijöiden tarpeisiin ja on monien ensi- ja turvakodissa olleiden mukaan täysin riittämätöntä.
Vaikka perustuslaki takaa liikkumisen vapauden, asiakas saa ensikodissa todennäköisesti kiellon liikkua vapaasti lapsensa kanssa. Lastenhoidon määrä voi olla esim. 2 h viikossa ja sekin vain ensi- ja turvakodin määräämiin tilaisuuksiin osallistumisen ajaksi. Uupuneelle tai pahoinpidellylle äidille ei välttämättä tarjota lastenhoitoa edes siksi aikaa, että hän pääsisi toipumaan.
Hoitokäytäntöjä ja -ideologiaa kuvaa hyvin se, että ensi- ja turvakoti teki lastensuojeluilmoituksen vastasynnyttäneestä äidistä, koska tämä oli kuumeessa eikä jaksanut hoitaa vauvaa. Asiakkaan kannattaakin sopia henkilökunnan kanssa etukäteen voiko kutsua läheisen avukseen ensikotiin tai kuinka toimia sairastapauksessa. Varatuomari Leeni Ikonen kehottaa asiakkaita hankkimaan sairastapauksissa myös lääkärinlausunnon, jottei asiakkaan myöhemmin väitetä laiminlyöneen osallistumista yhteisiin tilaisuuksiin ensikodissa (Ikonen, 2016, 68).
Ensikodin työntekijöiden työaika kuluu siihen, että he kirjaavat, arvioivat ja jopa arvostelevat kuinka uupunut äiti selviää lapsenhoidosta yksin ja etsiessä äidin ja lapsen kanssakäymisestä psykoanalyyttisten oppien mukaisesti merkkejä huonosta sosiaaliperimästä, puutteellisesta kiintymyssuhteesta tai vuorovaikutuksen häiriöstä.
Kuosmanen myöntää, että lastensuojelu odottaa ensi- ja turvakodilta vielä toivoa omaavien asiakkaiden nopeaa erottelua "toivottomista", joista ensi- ja turvakodin odotetaan vain etsivän selkeät huostaanoton kriteerit (Kuosmanen, 2017, 41). Ensi- ja turvakotien lastensuojelullinen tehtävä muistuttaakin 1930- luvulta tuttua kansan kahtiajakoa apua ansaitseviin ja ansaitsemattomiin.
Tavallista on, että pahoinpidellystä tulee wanna- be auttajien sylkykuppi ja ristiriitaisten vaatimusten ja uhkailujen kohde. Vanhemmuudenarvioinnissa ja perhekuntoutuksessa yksi auttaja voi syyttää ja uhkailla väkivallan uhria lapsen huostaanotolla esim. siksi, ettei tämä tee totaalieroa väkivaltaiseen ex-puolisoon ja hetken kuluttua toinen työntekijä voi syyttää, vastuuttaa ja uhkailla pahoinpideltyä huostaanotolla siksi, että tämä on tehnyt totaalieron eikä tue tarmokkaammin ex-puolison ja lapsen suhdetta.
Väite, etteikö perheväkivallan uhria voisi tunnistaa on väärä. Äidillä, joka sosiaaliviraston tai poliisilaitoksen ohimennessään tarttuu tiukemmin tyttärensä käteen ja vannottaa "älä koskaan pyydä apua poliisilta tai sosiaaliviranomaiselta ", on todennäköisesti omakohtaista kokemusta perheväkivallasta.
Äidillä, joka sosiaaliviraston tai poliisilaitoksen ohimennessään huikkaa tyttärelleen "poliisi ja sosiaaliviranomainen auttavat hädässä" ei luultavasti ole omakohtaista kokemusta perheväkivallasta.
Köyhyys- ja väkivaltalarpit ovat eriarvoistavan maan huveja
Filosofian puutarha -blogissa kirjoitetaan köyhyyslarpeista otsikolla eriarvoistuvan maan huveja mutta blogistin havainnot pätevät myös väkivaltalarppaukseen.
Köyhyyslarpeista on kirjoittanut erinomaisen tekstin myös fiksu mutta toivottoman viranomaisuskovainen Maria Ohisalo.
LARP eli Live Action Role Playing tarkoittaa suomeksi live-roolipelaamista, larppausta. Viime vuosina mediassa ovat yleistyneet sosiaaliset kokeet ja kokeilut elää lyhyen aikaa ”jonkun toisen saappaissa”.
Kokeiden tarkoitus on hyvä: mitä enemmän ihmisillä oli kokemusta joistain teemoista, sitä enemmän he ymmärsivät ja olivat valmiita auttamaan ihmisiä, jotka kokivat samoja asioita. Mitä vähemmän kokemusta oli, sitä vähemmän oli empatiaa ja auttamishalukkuutta.
Suhteessa kärsiviin lähimmäisiin sosiaalinen läheisyys ja omakohtainen kokemus siis lisäsi empatiaa ja välillisesti luottamusta ja yhteiskuntarauhaa.
Suhteessa viranomaisiin omakohtainen kokemus viranomaistoiminnasta esimerkiksi poliisista puolestaan vähensi luottamusta viranomaistoimintaa kohtaan.
"Köyhyyslarppaukseksi kutsutaan ilmiötä, jossa hyvin toimeentuleva toimittaja kokeilee nuukailla viikon tai kuukauden ja tästä valaistuneena jakelee sitten talousvinkkejä oikeille vähävaraisille. Vinkkien taso vaihtelee itsestäänselvistä "lopeta tupakointi!"-neuvoista hulvattomiin, kuten "muuta mummolaan täysihoidolle puoleksi vuodeksi"(Eriarvoistuvan maan huveja, 10/2017).
Kermaperseet ja richplaining
Rosa Meriläisen havaintoja menestyksestä voi soveltaa myös turvallisuuteen. Hänen mukaansa omaa etuoikeutettua asemaa on erityisen vaikea myöntää Suomessa, jossa moni 1940- ja 1950-luvulla syntynyt pääsi tekemään komean luokkaretken hyvinvointivaltion noustessa.
"Meillä ihmisillä on kova tarve ajatella, että menestyksemme on ollut omaa ansiotamme. Tästä kertoo käsite richsplaining. Se tarkoittaa sitä, kun hyväosaiset lässyttävät köyhille juuresten edullisuudesta tai kertovat, että pitää vain yrittää kovempaa".
Meriläinen siteeraa tutkimusta, jossa ihmiset laitettiin pelaamaan monopolia niin, että pelaajille annettiin jo heti alussa eri määrä rahaa. Ne, joilla oli enemmän rahaa alussa, olivat tietysti voittajia myös lopussa. Voittajat olivat silti sitä mieltä, että he voittivat, koska olivat pelanneet niin fiksusti.
Vain etuoikeutettujen kastiin kuuluva voi kuvitella saavansa tai saaneensa tarpeenmukaista apua vain siksi, että on apua vaatimaan uskaltautunut "badass".
Köyhä, joka lukuisista varoituksista huolimatta haluaa luottaa uushuutolaisuusverkostoksi muuttuneeseen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmään, josta puuttuu tutkimustieto, vastuu- ja korvausvelvoitteet, toimivat valitusreitit ja mahdollisuus puolueettomaan tutkintaan ja oikeudenkäyntiin ei ole badass vaan dumbass.
Vain vauraat ja verkostoituneet voivat näyttää olevansa hajalla ja pyytää apua jooga- ja mindfullness-retriiteissään, itsetuntemuskursseillaan ja yksityisissä psykoterapioissaan. Heillä on myös varaa palkata juristi mikäli auttamisprosessissa ilmenee ongelmia.
Työtön köyhä, joka ”uskaltaa” kunnallisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa näyttää ”olevansa hajalla” joutuu puolestaan pyöritykseen, jossa häneltä viedään viimeisetkin voimavarat, itsetunto, työkyky, terveys ja lapset.
Ongelma ei pelkkä lähisuhdeväkivalta vaan koko elämän kietoutuminen turvattomuuteen
Sen paremmin köyhyys- kuin perheväkivaltalarpeissa ongelma ei ole pelkkä rahan tai turvan puute vaan koko elämän kietoutuminen rahattomuuteen ja turvattomuuteen.
Köyhyys-, samoin kuin väkivaltalarppaus on täsmälleen sitä elämänpiirien täydellistä eriytymistä mistä yhteiskuntatieteilijät ovat varoitelleet.
Larppausjutuista paistaa läpi ettei niiden tekijöillä ole hajuakaan köyhän tai väkivallan alla elävän ihmisten elämän realiteeteista.
Tällöin käsitys väkivallan alla elävien tai toimeentulovaikeuksissa kamppailevien moraalista, elämäntavoista ja mahdollisuuksista vaikuttaa omaan elämäänsä muodostetaan perättömien ennakkoluulojen pohjalta. Päätöksenteossa tästä syntyy rumaa jälkeä.
Köyhyyslarppauksesta on pelkkää haittaa: säästökuuri jolta pääsee pois itse halutessaan, jonka alkajaisiksi ei joudu luopumaan pääsystä säästötilille tai mummon helmoihin jos tulee isompi hätä, ja jossa budjetin ylityskin on pieni epäonnistuminen eikä koko elämän sekoittava katastrofi joka pahimmillaan uhkaa asumista ja luottotietoja, ei ole aitoja toimeentulovaikeuksia nähnytkään.
Myös perheväkivaltalarppauksesta on pelkkää haittaa: pahoinpitelymaskit voi pyyhkiä pois itse halutessaan eikä niistä tule koko elämän sekoittavaa katastrofia ja uhriuttamisen kierrettä, joka johtaa asunnottomuuteen, lapsettomuuteen, työttömyyteen, luottotietojen menetykseen ja elinikäiseen sosiaalirikosrekisteriin, jota voidaan käyttää ja käytetään niin omien lasten kuin vielä lastenlastenkin huostaanottojen perusteena.
Tyttöihin ja naisiin kohdistuvan väkivallan ja syrjäytymisen ehkäisy on tärkeä ja kannatettava tavoite mutta se ei toteudu antamalla valheellisia lupauksia palvelujärjestelmän toiminnasta.
Eikö olisi jo aika alkaa valheellisten mainoskampanjoiden sijaan kehittää lainalaisia ja toimivia palveluja, joissa pahoinpideltyjä oikeasti kuullaan ja palvellaan?
Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ensi-ja-turvakotien-kaytannot-selvitettava-valittomasti
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lahisuhdevakivallan-selvitys-ja-hoito-ei-toimi-lastensuojelussa
https://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/helen-aidin-tarina-lastensuojelu-murensi-itsetuntoni
http://www.knuutilaki.net/kirjoitukset/36-ensi-ja-turvakotien-harharetkihttp://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityossa-ei-osata-hoitaa-seksuaalivakivallan-uhreja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vain-kaikista-kovimmat-selviytyvat-tarjotusta-avusta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-toipua-palvelujarjestelman-vakivallasta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-rankaisee-parisuhdevakivaltaa-kokeneita-huostaanottamalla-lapset
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/traumaterapiakoulutus-syy-ensi-ja-turvakotien-harharetkeen
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/puhejudoa-epakohtien-korjaamisen-sijaan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/salaisten-hairioiden-etsinta-estaa-vakivallan-havaitsemisen
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/100-shades-of-grey-sosiaalityon-seksuaalikasityksia-ohjaavat-arvot-ja-ideologiat
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelussa-eivat-toteudu-yleiset-oikeusperiaatteet
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-iii-vanhemmuudenarviointi-kasvavana-bisneksena
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tarja-hiltusen-vaitoskirja-sijaishuollon-propagandan-valineena
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-1-fabrikoitu-lastensuojeluilmoitus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-2-fabrikoitu-lastensuojelulausunto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-3-fabrikoitu-rikosilmoitus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-4-fabrikoitu-asiakassuunnitelma
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-5-miten-tunnistaa-fabrikointi
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/kansanvalistusta-lastensuojelun-asiakkaalle
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointivimma-salaseulontoja-puutteellisilla-menetelmilla
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
http://www.lokakuunliike.com/raili-miettisen-blogi/avohuollon-tukitoimet-tuottavat-huostaanottoja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tutkimusmenetelmat-osa-1-rorschach
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tutkimusmenetelmat-osa-2-mim
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tutkimusmenetelmat-osa-3-lapsilahtoiset-valineet-vuorovaikutuksen-vahvistamiseksi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tutkimusmenetelmat-osa-4-haastatteluhttp://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityon-tutkimus-tarvitsee-huostaanottoa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuottoisa-myytti-riskiperheista
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ammattiauttajat-hallitsevat-retoriikalla
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-uskoo-yha-psykoanalyysiin-osa-1
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-uskoo-yha-psykoanalyysiin-osa-2
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vihapuhe-sosiaalityossa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pelastakaa-lapset-ryn-ja-viola-ryn-puoskarointia-ja-paatelmiahttp://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arvovalta-ja-huoltoriidat-maksavat-miljoonia
”Jos olet keskiluokkainen työssäkäyvä, voit saadakin jotain pientä apua mutta jos olet työtön köyhä, lapsesi viedään” yksinhuoltajaäiti ensi- ja turvakotipalveluista vuonna 2015
Miltä tuntuu, kun hyväosainen vallasnainen maalaa kasvoilleen pahoinpitelyn jälkiä mainostaakseen toimimatonta palvelujärjestelmää?
Häpeälliseltä.
Viranomaisuskovaiset vaikuttajanaiset; Marttapomo Marianne Heikkilä, varhaisen puuttumisen äiti Eva Biadet ja ylepomo Reetta Räty ovat lähteneet naistenpäivän kunniaksi kurkistamaan kadun varjoisalle puolen ja vähättelemään väkivallan uhrien kokemuksia perheväkivaltalarpilla.
He ovat menneet töihin pahoinpidellyiksi maskeerattuina "kampanjoidakseen tabun murentamiseksi ja lähisuhdeväkivaltaa vastaan" ja uskovat, että viranomainen ja varhainen puuttuminen auttaa.
Puuttuminen perheväkivaltaan pitäisi Heikkilän mukaan aloittaa jo vanhemman raskauden aikana.
Hänen mukaansa positiivista kehitystä on myös lapsensuojelulakiin tehty muutos, jonka nojalla kuka tahansa voi tehdä lastensuojeluilmoituksen.
Heikkilä tuntuu- vastoin kokemusasiantuntijoiden ja tutkijoiden tietoa- uskovan, että lastensuojeluilmoitus johtaa asiakkaan tarpeidenmukaiseen apuun. Ei siis ihme, että Martatkin on valjastettu korruptoituneen sijaishuoltobisneksen avuksi.
Tempaus liittyy naisten päivään ja Amnestyn sekä Ensi- ja Turvakotien liiton perjantaina käynnistyvään Naistenviikko-kampanjaan, jolla kerätään rahaa lähisuhdeväkivallan vastaiseen työhön. Idea kuulostaa yhtä radikaalilta kuin kokoomuspoliitikko Piia-Noora Kaupin viuhahdus Bottan ympäri oikeustieteen ylioppilaiden tempauksessa.
Kampanjan naivi ja kohteille suorastaan vaarallinen tietämättömyys palvelujärjestelmän puutteista ja riskeistä hämmästyttää kun tiedetään, että sen paremmin väkivaltaa kokeneet naiset ja tytöt kuin naisten pahoinpitelemiksi joutuneet tai seksuaalista väkivaltaa kokeneet miehet eivät useinkaan saa tarvitsemaansa apua ammattitaidottomien wanna be-auttajien kansoittamasta palvelujärjestelmästä.
Avun sijaan palvelujärjestelmä työntekijöineen liian usein uhriuttaa heidät uudestaan.
Tarkoitus ei ole väittää, etteikö apua tai oikein toimivia viranomaisia olisi olemassa. Asiallisia poliiseja ja hyviä sosiaalityöntekijöitä on mutta avun saanti ja asianmukainen kohtelu on liian usein sattumanvaraista ja riippuvaista paikkakunnasta, työntekijästä ja uhrin etnisyydestä, varallisuudesta ja taistelukyvystä.
Väkivaltaa on kaikkialla eikä väkivalta suinkaan lopu palvelujärjestelmään, päinvastoin.
Avuntarpeensa julkisesti tunnustavasta puolison pahoinpitelemästä köyhästa tulee helposti vapaata riistaa kenen hyvänsä palvelujärjestelmässä toimivan viranomaisen tai palveluntuottajan mieli- ja väkivallalle ja lypsylehmä toimimattomille psykososiaalisille palveluille.
Ensi- ja turvakotien toimintakäytännöt selvitettävä välittömästi
Lastensuojelujuristien mukaan vanhempia passitetaan sijaishuollon ( esim. Nuorten Ystävien) ja psykoanalyyttisesti orientoituneen psykiatrian kanssa tiiviisti yhteenkietoutuneen Ensi- ja turvakotien liiton laitoksiin rutiininomaisesti arvioitaviksi - jopa kertomatta arvioinnista etukäteen.
Sosiaalityöntekijä voi ohjata pahoinpidellyn ensi- ja turvakotiin kertomatta, että kalliin ja stressaavan laitosjakson, jonka kestoa voidaan venyttää loputtomiin tarkoitus ei olekaan lepo tai tuki, vaan turvakodin hoitovuorokausimaksujen maksimointi ja vanhemmuudenarviointi.
Hackney- pilotissa toimiva perheterapeutti puolestaan voi pakottaa pahoinpidellyn irtisanoutumaan työstään ja painostaa perhekuntoutukseen, jonka tarkoitus ei ole auttaa vaan löytää irtohavaintoja jo päätetyn huostaanoton oikeuttamiseksi.
Turvakodin lastenhoito- kuten muukaan apu ei useinkaan perustu perheiden vaan työntekijöiden tarpeisiin ja on monien ensi- ja turvakodissa olleiden mukaan täysin riittämätöntä.
Vaikka perustuslaki takaa liikkumisen vapauden, asiakas saa ensikodissa todennäköisesti kiellon liikkua vapaasti lapsensa kanssa. Lastenhoidon määrä voi olla esim. 2 h viikossa ja sekin vain ensi- ja turvakodin määräämiin tilaisuuksiin osallistumisen ajaksi. Uupuneelle tai pahoinpidellylle äidille ei välttämättä tarjota lastenhoitoa edes siksi aikaa, että hän pääsisi toipumaan.
Hoitokäytäntöjä ja -ideologiaa kuvaa hyvin se, että ensi- ja turvakoti teki lastensuojeluilmoituksen vastasynnyttäneestä äidistä, koska tämä oli kuumeessa eikä jaksanut hoitaa vauvaa. Asiakkaan kannattaakin sopia henkilökunnan kanssa etukäteen voiko kutsua läheisen avukseen ensikotiin tai kuinka toimia sairastapauksessa. Varatuomari Leeni Ikonen kehottaa asiakkaita hankkimaan sairastapauksissa myös lääkärinlausunnon, jottei asiakkaan myöhemmin väitetä laiminlyöneen osallistumista yhteisiin tilaisuuksiin ensikodissa (Ikonen, 2016, 68).
Ensikodin työntekijöiden työaika kuluu siihen, että he kirjaavat, arvioivat ja jopa arvostelevat kuinka uupunut äiti selviää lapsenhoidosta yksin ja etsiessä äidin ja lapsen kanssakäymisestä psykoanalyyttisten oppien mukaisesti merkkejä huonosta sosiaaliperimästä, puutteellisesta kiintymyssuhteesta tai vuorovaikutuksen häiriöstä.
Kuosmanen myöntää, että lastensuojelu odottaa ensi- ja turvakodilta vielä toivoa omaavien asiakkaiden nopeaa erottelua "toivottomista", joista ensi- ja turvakodin odotetaan vain etsivän selkeät huostaanoton kriteerit (Kuosmanen, 2017, 41). Ensi- ja turvakotien lastensuojelullinen tehtävä muistuttaakin 1930- luvulta tuttua kansan kahtiajakoa apua ansaitseviin ja ansaitsemattomiin.
Tavallista on, että pahoinpidellystä tulee wanna- be auttajien sylkykuppi ja ristiriitaisten vaatimusten ja uhkailujen kohde. Vanhemmuudenarvioinnissa ja perhekuntoutuksessa yksi auttaja voi syyttää ja uhkailla väkivallan uhria lapsen huostaanotolla esim. siksi, ettei tämä tee totaalieroa väkivaltaiseen ex-puolisoon ja hetken kuluttua toinen työntekijä voi syyttää, vastuuttaa ja uhkailla pahoinpideltyä huostaanotolla siksi, että tämä on tehnyt totaalieron eikä tue tarmokkaammin ex-puolison ja lapsen suhdetta.
Väite, etteikö perheväkivallan uhria voisi tunnistaa on väärä. Äidillä, joka sosiaaliviraston tai poliisilaitoksen ohimennessään tarttuu tiukemmin tyttärensä käteen ja vannottaa "älä koskaan pyydä apua poliisilta tai sosiaaliviranomaiselta ", on todennäköisesti omakohtaista kokemusta perheväkivallasta.
Äidillä, joka sosiaaliviraston tai poliisilaitoksen ohimennessään huikkaa tyttärelleen "poliisi ja sosiaaliviranomainen auttavat hädässä" ei luultavasti ole omakohtaista kokemusta perheväkivallasta.
Köyhyys- ja väkivaltalarpit ovat eriarvoistavan maan huveja
Filosofian puutarha -blogissa kirjoitetaan köyhyyslarpeista otsikolla eriarvoistuvan maan huveja mutta blogistin havainnot pätevät myös väkivaltalarppaukseen.
Köyhyyslarpeista on kirjoittanut erinomaisen tekstin myös fiksu mutta toivottoman viranomaisuskovainen Maria Ohisalo.
LARP eli Live Action Role Playing tarkoittaa suomeksi live-roolipelaamista, larppausta. Viime vuosina mediassa ovat yleistyneet sosiaaliset kokeet ja kokeilut elää lyhyen aikaa ”jonkun toisen saappaissa”.
Kokeiden tarkoitus on hyvä: mitä enemmän ihmisillä oli kokemusta joistain teemoista, sitä enemmän he ymmärsivät ja olivat valmiita auttamaan ihmisiä, jotka kokivat samoja asioita. Mitä vähemmän kokemusta oli, sitä vähemmän oli empatiaa ja auttamishalukkuutta.
Suhteessa kärsiviin lähimmäisiin sosiaalinen läheisyys ja omakohtainen kokemus siis lisäsi empatiaa ja välillisesti luottamusta ja yhteiskuntarauhaa.
Suhteessa viranomaisiin omakohtainen kokemus viranomaistoiminnasta esimerkiksi poliisista puolestaan vähensi luottamusta viranomaistoimintaa kohtaan.
"Köyhyyslarppaukseksi kutsutaan ilmiötä, jossa hyvin toimeentuleva toimittaja kokeilee nuukailla viikon tai kuukauden ja tästä valaistuneena jakelee sitten talousvinkkejä oikeille vähävaraisille. Vinkkien taso vaihtelee itsestäänselvistä "lopeta tupakointi!"-neuvoista hulvattomiin, kuten "muuta mummolaan täysihoidolle puoleksi vuodeksi"(Eriarvoistuvan maan huveja, 10/2017).
Kermaperseet ja richplaining
Rosa Meriläisen havaintoja menestyksestä voi soveltaa myös turvallisuuteen. Hänen mukaansa omaa etuoikeutettua asemaa on erityisen vaikea myöntää Suomessa, jossa moni 1940- ja 1950-luvulla syntynyt pääsi tekemään komean luokkaretken hyvinvointivaltion noustessa.
"Meillä ihmisillä on kova tarve ajatella, että menestyksemme on ollut omaa ansiotamme. Tästä kertoo käsite richsplaining. Se tarkoittaa sitä, kun hyväosaiset lässyttävät köyhille juuresten edullisuudesta tai kertovat, että pitää vain yrittää kovempaa".
Meriläinen siteeraa tutkimusta, jossa ihmiset laitettiin pelaamaan monopolia niin, että pelaajille annettiin jo heti alussa eri määrä rahaa. Ne, joilla oli enemmän rahaa alussa, olivat tietysti voittajia myös lopussa. Voittajat olivat silti sitä mieltä, että he voittivat, koska olivat pelanneet niin fiksusti.
Vain etuoikeutettujen kastiin kuuluva voi kuvitella saavansa tai saaneensa tarpeenmukaista apua vain siksi, että on apua vaatimaan uskaltautunut "badass".
Köyhä, joka lukuisista varoituksista huolimatta haluaa luottaa uushuutolaisuusverkostoksi muuttuneeseen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmään, josta puuttuu tutkimustieto, vastuu- ja korvausvelvoitteet, toimivat valitusreitit ja mahdollisuus puolueettomaan tutkintaan ja oikeudenkäyntiin ei ole badass vaan dumbass.
Vain vauraat ja verkostoituneet voivat näyttää olevansa hajalla ja pyytää apua jooga- ja mindfullness-retriiteissään, itsetuntemuskursseillaan ja yksityisissä psykoterapioissaan. Heillä on myös varaa palkata juristi mikäli auttamisprosessissa ilmenee ongelmia.
Työtön köyhä, joka ”uskaltaa” kunnallisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa näyttää ”olevansa hajalla” joutuu puolestaan pyöritykseen, jossa häneltä viedään viimeisetkin voimavarat, itsetunto, työkyky, terveys ja lapset.
Ongelma ei pelkkä lähisuhdeväkivalta vaan koko elämän kietoutuminen turvattomuuteen
Sen paremmin köyhyys- kuin perheväkivaltalarpeissa ongelma ei ole pelkkä rahan tai turvan puute vaan koko elämän kietoutuminen rahattomuuteen ja turvattomuuteen.
Köyhyys-, samoin kuin väkivaltalarppaus on täsmälleen sitä elämänpiirien täydellistä eriytymistä mistä yhteiskuntatieteilijät ovat varoitelleet.
Larppausjutuista paistaa läpi ettei niiden tekijöillä ole hajuakaan köyhän tai väkivallan alla elävän ihmisten elämän realiteeteista.
Tällöin käsitys väkivallan alla elävien tai toimeentulovaikeuksissa kamppailevien moraalista, elämäntavoista ja mahdollisuuksista vaikuttaa omaan elämäänsä muodostetaan perättömien ennakkoluulojen pohjalta. Päätöksenteossa tästä syntyy rumaa jälkeä.
Köyhyyslarppauksesta on pelkkää haittaa: säästökuuri jolta pääsee pois itse halutessaan, jonka alkajaisiksi ei joudu luopumaan pääsystä säästötilille tai mummon helmoihin jos tulee isompi hätä, ja jossa budjetin ylityskin on pieni epäonnistuminen eikä koko elämän sekoittava katastrofi joka pahimmillaan uhkaa asumista ja luottotietoja, ei ole aitoja toimeentulovaikeuksia nähnytkään.
Myös perheväkivaltalarppauksesta on pelkkää haittaa: pahoinpitelymaskit voi pyyhkiä pois itse halutessaan eikä niistä tule koko elämän sekoittavaa katastrofia ja uhriuttamisen kierrettä, joka johtaa asunnottomuuteen, lapsettomuuteen, työttömyyteen, luottotietojen menetykseen ja elinikäiseen sosiaalirikosrekisteriin, jota voidaan käyttää ja käytetään niin omien lasten kuin vielä lastenlastenkin huostaanottojen perusteena.
Tyttöihin ja naisiin kohdistuvan väkivallan ja syrjäytymisen ehkäisy on tärkeä ja kannatettava tavoite mutta se ei toteudu antamalla valheellisia lupauksia palvelujärjestelmän toiminnasta.
Eikö olisi jo aika alkaa valheellisten mainoskampanjoiden sijaan kehittää lainalaisia ja toimivia palveluja, joissa pahoinpideltyjä oikeasti kuullaan ja palvellaan?
Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ensi-ja-turvakotien-kaytannot-selvitettava-valittomasti
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lahisuhdevakivallan-selvitys-ja-hoito-ei-toimi-lastensuojelussa
https://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/helen-aidin-tarina-lastensuojelu-murensi-itsetuntoni
http://www.knuutilaki.net/kirjoitukset/36-ensi-ja-turvakotien-harharetkihttp://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityossa-ei-osata-hoitaa-seksuaalivakivallan-uhreja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vain-kaikista-kovimmat-selviytyvat-tarjotusta-avusta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-toipua-palvelujarjestelman-vakivallasta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-rankaisee-parisuhdevakivaltaa-kokeneita-huostaanottamalla-lapset
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/traumaterapiakoulutus-syy-ensi-ja-turvakotien-harharetkeen
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/puhejudoa-epakohtien-korjaamisen-sijaan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/salaisten-hairioiden-etsinta-estaa-vakivallan-havaitsemisen
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/100-shades-of-grey-sosiaalityon-seksuaalikasityksia-ohjaavat-arvot-ja-ideologiat
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelussa-eivat-toteudu-yleiset-oikeusperiaatteet
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-iii-vanhemmuudenarviointi-kasvavana-bisneksena
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tarja-hiltusen-vaitoskirja-sijaishuollon-propagandan-valineena
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-1-fabrikoitu-lastensuojeluilmoitus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-2-fabrikoitu-lastensuojelulausunto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-3-fabrikoitu-rikosilmoitus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-4-fabrikoitu-asiakassuunnitelma
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-5-miten-tunnistaa-fabrikointi
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/kansanvalistusta-lastensuojelun-asiakkaalle
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointivimma-salaseulontoja-puutteellisilla-menetelmilla
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
http://www.lokakuunliike.com/raili-miettisen-blogi/avohuollon-tukitoimet-tuottavat-huostaanottoja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tutkimusmenetelmat-osa-1-rorschach
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tutkimusmenetelmat-osa-2-mim
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tutkimusmenetelmat-osa-3-lapsilahtoiset-valineet-vuorovaikutuksen-vahvistamiseksi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tutkimusmenetelmat-osa-4-haastatteluhttp://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityon-tutkimus-tarvitsee-huostaanottoa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuottoisa-myytti-riskiperheista
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ammattiauttajat-hallitsevat-retoriikalla
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-uskoo-yha-psykoanalyysiin-osa-1
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-uskoo-yha-psykoanalyysiin-osa-2
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vihapuhe-sosiaalityossa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pelastakaa-lapset-ryn-ja-viola-ryn-puoskarointia-ja-paatelmiahttp://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arvovalta-ja-huoltoriidat-maksavat-miljoonia