Aki käräytti perintätoimiston
Maksuhäiriömerkinnät ovat yhä yleisempiä. YLE kertoo kuinka armeijaikäisenä velkakurimukseen päätynyt Aki Rintakangas käräytti perintäfirma Alektumin, joka menetti toimilupansa.
Rintakangas sopi Alektumin kanssa maksusuunnitelmasta. Mutta kun ensimmäinen lasku toukokuussa 2017 kolahti postiin, alkoi hämmästely: Rintakangas oli Alektumin mukaan velkaa yli 1 400 euroa, josta puolet koostui perintäkuluista.
Rintakangas otti yhteyttä aluehallintovirastoon, joka valvoo luvanvaraista perintätoimintaa Suomessa. Virasto otti omituiset karhukirjeet selvitykseen.
Ilmeni, että Alektum Oy oli rikkonut perintälakia monella tapaa.
Esimerkiksi Rintakankaan omituisen suuret perintäkulut olivat aluehallintoviraston mukaan lainvastaisia. Alektum oli esimerkiksi vaatinut 95 euron suuruisen saatavan ensimmäisestä maksuvaatimuksesta 40 euroa perintäkuluina, kun enimmäismäärä on perintälain mukaan 14 euroa. Velkasummaa oli myös kasvatettu pitkittämällä perintää tarpeettomasti, eli vuodesta 2005.
Alektum ei myöskään antanut Rintakankaalle selvitystä perintäkuluista, kun hän sitä pyysi.
– Eivät vastanneet minulle mitään. Sain erittelyn vasta kuluttajariitalautakunnan toimesta.
Sen sijaan Alektum antoi Rintakankaalle harhaanjohtavaa tietoa.
Elokuussa 2018 Alektumin lakimies otti Rintakankaaseen yhteyttä puhelimitse, ja kysyi Rintakankaalta saatavien perään. Lakimiehen mukaan ilmoitetut perintäkulut tulisi maksaa, vaikka tässä vaiheessa aluehallintovirasto oli jo todennut summat kohtuuttomiksi.
Tässä vaiheessa Rintakangas oli kuitenkin jo kokenut perintälakiviidakon konkari.
Hän otti puhelun nauhalle ja lähetti nauhoitteen aluehallintovirastoon. Aluehallintovirasto piti Alektumin yrittämää harhaanjohtamista "erityisen moitittavana".
Aki Rintakangas uskoo, että lainvastainen perintä on Suomessa yleistä. Yhtenä perusteena Rintakangas käyttää juuri Alektumia, jonka toimilupa peruttiin, mutta vasta useiden varoitusten jälkeen.
– Alektum sai 22 huomautusta ja 12–13 varoitusta ennen kuin menetti luvat. Eihän työelämässäkään anneta tavallisesti kuin kolme varoitusta ja sitten ulos, Rintakangas sanoo.
Laitonta perintää on helppo harjoittaa myös siksi, koska velallinen on helposti voimaton perintäyhtiön lakimiehen edessä, Rintakangas arvelee. Kaikilla ei ole voimaa perehtyä pykäliin, oman perintäprosessinsa tarkasta dokumentoinnista puhumattakaan.
– Me suomalaiset olemme yllättävän kilttejä maksamaan, Rintakangas tuumaa.
Rintakankaalle elintärkeäksi tukiverkoksi muodostui Velallisten tuki ry:n Facebookyhteisö, jossa velalliset jakavat kokemuksia ja auttavat toisiaan. Yhteisön neuvosta Rintakangaskin ymmärsi ilmoittaa asiastaan viranomaiselle.
Tänä päivänä Rintakangas on itse Velallisten tuki ry:n hallituksen varajäsen, ja jakaa muille velallisille omasta kokemuksestaan.
– Tämä on avannut silmiä. Kai tästä on tullut minulle vähän missio, Rintakangas hymähtää.
Aluehallintoviraston Alektumia koskevat päätökset eivät ole vielä lainvoimaisia. Alektum on ilmoittanut, ettei se hyväksy viraston kantaa. Perintäfirma aikoo valittaa päätöksestä.
https://yle.fi/uutiset/3-10593233
https://www.avi.fi/web/avi/-/aluehallintovirasto-on-peruuttanut-perintayhtio-alektum-oy-n-toimiluvan
Lokakuun Liike onnittelee Aki Rintakangasta ja kehottaa kansalaisia taltioimaan kaiken kanssakäymisen, myös puhelinkeskustelut viranomaisten ja perintätoimistojen kanssa.
Köyhyys on hyvä bisnes
Suomessa joutuu maksamattomien laskujen vuoksi ulosottoon myös alaikäisiä lapsia.
– He joutuvat ulosoton piiriin muun muassa vanhempiensa maksamatta jääneiden perintö-, lahja- tai jäännösverojen vuoksi. Alle vuoden ikäisiä sylivauvojakin on ulosotossa, SDP:n kansanedustaja Satu Taavitsainen kertoi reilu vuosi sitten.
– Asunnon, kotivakuutuksen, sähkösopimuksen, puhelimen, auton ja työpaikan saaminen voi merkittävästi vaikeutua tai estyä jopa kokonaan merkintöjen takia. Talousvaikeudet vaikeuttavat ihmissuhteita ja perhe-elämää. Täysi-ikäiseksi tullessaan on ulosotossa olevien nuorten lähtökohta itsenäiseen elämään huomattavasti heikompi kuin ikätovereidensa.
Jera ja Jyri Hännisen Barrikadi-sarjassa julkaistu Kallis köyhyys -pamfletti (WSOY 2008) syntyi vihasta epäoikeudenmukaisuutta kohtaan ja on edelleen mitä ajankohtaisin.
Hyvinvointivaltio on purettu ja köyhyydestä tehty bisnestä, pamfletti julistaa alaotsikossaan.
– Hätkähdyttävintä on se, että Suomessa alkaa olla totaalista köyhyyttä, sanoo Jyri Hänninen.
– Ihmisillä on oikeasti huutava pula perusasioista.
Monet leipäjonoissa seisovat joutuvat arjessaan raadollisiin tilanteisiin, joita eliitin on vaikea käsittää.
– Useimmilla on lääkemenot aika suuret. Vaihtoehtona on ostaa ne lääkkeet ja jättää syömättä, tai ostaa lääkkeet ja tulla ruoan jakeluun, kertoo pamfletissa Myllypuron ruoanjakelusta vastaava vapaaehtoistyöntekijä Sinikka Backman.
Silti köyhyydestä ei puhuta. Se jää köyhän henkilökohtaiseksi häpeäksi.
Mitä kauemmin köyhyys jatkuu, sitä vaikeampi köyhyydestä on nousta. Vaikeampi osallistua ja olla aktiivinen. Elämänpiiri pienenee pienenemistään ja väliin jäävät syntymäpäiväjuhlien lisäksi bussikortin ostaminen, hammaslääkärissä käynti, kahvikupillinen opiskelukavereiden kanssa, äänestäminen.
– Häpeä on köyhiä yhdistävä ja siitä kauhistuttava tunne, että se on hyvin kokonaisvaltaista ja samalla tavoin kuin masennus, estää ihmisiä toimimasta, kuvailee Jera Hänninen.
Häpeän vuoksi harva suostuu puhumaan köyhyydestään omalla nimellään ja kasvoillaan.
Häpeä ajaa ihmisiä myös pikavippeihin, sanoo pamflettiin haastateltu lapsiperheiden köyhyyttä tutkinut Reetta Ruokonen. Hänen mukaansa sosiaalitoimistossa käymiseen on onnistuttu luomaan pitkä häpeän ja leimaamisen historia.
Ruokonen sanoo monien näkevän mieluummin nälkää kuin turvautuvan sosiaalihuoltoon eikä häpeän vuoksi haeta toimeentulotukea, vaikka siihen oltaisiin oikeutettuja. Pikavippejä otetaan pakollisiin menoihin, kuten ruokaan ja lääkkeisiin.
Vippien järkyttävän korkeat korot vain pahentavat tilannetta ja köyhyys syvenee.
Vielä 1980-luvulla yritykset, yhteisöt ja kunnat hoitivat itse perintänsä ja siinä noudatettiin humaaneja periaatteita. Ulkoistamisvimma koski kuitenkin myös perintää ja sen ansiosta perintätoimistot ovat nyt kukoistavia rahantekokoneita.
Perintätoimistot eivät laskuta asiakasyrityksiään. Ne saavat vain tiedot maksamattomista laskuista ja oikeuden periä niitä ihmisiltä. Omat kulut ja yrityksen voiton perintätoimistot keräävät hillittömillä perintäkuluilla, köyhiltä.
Jos laskua ei edelleenkään kykene maksamaan sen kasvaessa hurjaa vauhtia, toimittaa perintätoimisto sen pikavauhtia käräjäoikeuteen. Tästä seuraa maksuhäiriömerkintä, joka on viimeinen naula köyhän arkkuun.
Silloin köyhyys käy todella kalliiksi.
Vain rikkaalla on varaa köyhyyteen
Merkintä luottotiedoissa on tämän päivän keltainen tähti rinnassa.
– Maksuhäiriömerkinnän hinta on liian kova. Se sulkee ihmiseltä liikaa mahdollisuuksia pois. Alkaen asunnosta, sanoo Jyri Hänninen.
Ns. sosiaalista asuntotuotantoa harjoittavat VVO ja Sato eivät hevillä myönnä asuntoa luottohäiriöiselle hakijalle. Yksityisillä vuokramarkkinoilla puolestaan välityspalkkiot ja takuuvuokrat ovat monelle täysin mahdottomia.
Maksuhäiriöt tulevat vastaan kaikkialla. Pankit luokittelevat henkilöasiakkaitaan heidän luottokelpoisuutensa perusteella. Luokittelun avulla pankki hinnoittelee rahansa.
Huonoon B-ryhmään kuuluva asiakas maksaa lainastaan suurempaa korkoa kuin parhaaseen A-luokkaan kuuluva rikas, joka saa rahansa halvemmalla.
Köyhä maksaa kaikesta enemmän.
Perinteisen köyhyyden rinnalle on noussut aivan uusi kuva, kaupunkilainen köyhyys. Siitä kärsivät esim. pätkätyöntekijät, työttömät, se koskettaa myös hyvin koulutettuja akateemisia.
Työvoimatoimistojen turhat kurssitukset tuottavat työtä ja tuloa vain ulkopuolisille kurssittajille — työnantajakaan ei katso työllisyyskurssilta valmistuneita suopeasti.
Lisäksi Suomeen on muodostumassa työtätekevienkin köyhien luokka; on pakko tehdä kahta työtä, jotta pärjäisi edes pakollisista menoista. Yhdellä palkalla kun ei tule toimeen.
Köyhyys on ”keskiluokkaistumassa”, varsinkin pääkaupunkiseudulla, sanovat Hänniset.
– Opiskelijoiden köyhyyttä on pidetty väliaikaisena, elämänvaiheeseen kuuluvana ilmiönä, mutta varsinkin humanistisella alalla työllisyysnäkymät ovat niin huonot, että tulevaisuudessa Suomessa on varmasti maailman koulutetuimmat köyhät, huomauttaa Jera.
– Kun teollisuuden työpaikat vähenevät, katseet käännetään palvelusektorin puoleen, mutta palveluala on vähän muutakin kuin menestyviä konsulttifirmoja. Monet Pamilaiset ovat tilanteessa, jossa palkalla ei tahdo tulla toimeen.
Erityisen hankalaa on yksineläjillä ja yksinhuoltajilla.
– Mantra siitä, että työ on parasta sosiaaliturvaa on varsinkin pääkaupunkiseudulla typerä. Me haastattelimme ihmisiä, jotka tekevät kahta, jopa kolmea työtä ja ovat silti köyhiä.
– Vuokrat ovat yksin asuvalle suorastaan mahdottomia, sanoo Jera, ja ihmettelee onko ihmisarvoista elämää tehdä ympäripyöreää päivää, jotta voi maksaa vuokran 20 neliön asunnosta, jossa käy vain nukkumassa?
Köyhyys alkoi muuttua ihmisten omaksi viaksi Paavo Lipposen kahden hallituksen aikana, joissa Vasemmistoliittokin oli mukana. Vasemmistoliitto, SAK ja demarit saavat pamfletissa täyslaidallisen päin kasvoja, koska ”kaksinaismoralismiin on puututtava kovalla kädellä”.
– Nämä tahot saavat pahinta pöllytystä, koska ne ovat perinteisesti kertoneet ajavansa huono-osaisten asiaa ja ihmiset ovat luottaneet siihen. Kuitenkin harjoitettu politiikka on ollut toista, Jyri selittää.
The Economist raportoi, että ehkä viisain tapa auttaa köyhiä on yksinkertaisesti antaa heille rahaa. Just Give Money to the Poor – kirjan esimerkit ovat voimakas osoitus siitä, että rahan antaminen köyhille voi todella olla yksi tehokkaimmista keinoista taistella köyhyyttä vastaan.
Jani Kaaro pitää yllättävänä millaista vastarintaa herättää sellainen ajatus, että köyhän köyhyys hoidettaisiin pois antamalla hänelle rahaa. Myös sosiaalityö perustuu ajatukselle, että köyhä kuntoutuu rankaisemalla häntä kuntouttavalla työtoiminnalla, työkokeiluilla, huolen puheeksiottamisella, verkostokarttojen piirtämisellä, peleillä ja leikeillä, tietoisuustaitojen opiskelulla, taidelähtöisillä menetelmillä, perhetyöntekijän istuntotyöskentelyllä.. Mitä vain, kunhan ei anneta sitä mitä hän tarvitsee eli rahaa.
Kesäkuun 2018 loppuun mennessä ulosottovirastossa on ollut asioita vireillä yhteensä 462 000 eri velallisella, mikä on vajaat kolme prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Ulosoton rakenneuudistukseen liittyvä hallituksen esitys on edelleen eduskunnan käsiteltävänä. Hallitus antoi esityksen ulosottokaaren muuttamisesta toukokuun 2018 lopussa. Ulosotossa palkan ulosmittauksessa velalliselle jätettävän suojaosuuden määrään ei ole tulossa muutoksia vuoden 2019 alusta.
Ulosottovalituksia käsittelevien käräjäoikeuksien määrä vähenee vuoden 2019 alusta 14:stä 9:ään. Muutos tulee voimaan käräjäoikeusuudistuksen myötä ja koskee toimenpiteitä ja päätöksiä, jotka tehdään 1.1.2019 alkaen.
Lue myös:
http://hilkkamlaikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229016-oikeusministeri-jari-lindstrom-ulosotto-ja-perintalaki-on-jarkeistettava
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kallis-koyhyys-jo-sylivauvojakin-ulosotossa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelussa-riittavan-hyva-vanhempi-varakas-vanhempi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mihin-jai-lapsikoyhyyden-ehkaisy-ja-lapsiin-investointi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kela-kaaos-olisi-ratkaistavissa-mutta-sita-ei-haluta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/jarjestelmallista-vakivaltaa-uskomushoitoja-ja-sosiaalihygieniaa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-sosiaalinen-ongelma-periytetaan-osa-1
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kallista-ja-tuhoisaa-sotaa-ihmisia-vastaan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuottoisa-myytti-riskiperheista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/haluaako-sosiaalityo-rakentaa-vai-purkaa-hakkeja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/valmistautukaa-pakkoadoptioihin-koyhat-aidit
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-katkaisee-niin-sijoitettujen-kuin-vanhempien-koulutuspolut-osa-2
http://www.lokakuunliike.com/tiina-liljebergin-blogi/kyhyys-voi-johtaa-kalliiseen-huostaanottoon
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/et-tu-li-asiantuntijoiden-suojelu-on-vasemmistoliitolle-tarkeampaa-kuin-avunpyytajien-oikeusturva
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/suomalainen-koyhyyskeskustelu-on-luokatonta
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
Maksuhäiriömerkinnät ovat yhä yleisempiä. YLE kertoo kuinka armeijaikäisenä velkakurimukseen päätynyt Aki Rintakangas käräytti perintäfirma Alektumin, joka menetti toimilupansa.
Rintakangas sopi Alektumin kanssa maksusuunnitelmasta. Mutta kun ensimmäinen lasku toukokuussa 2017 kolahti postiin, alkoi hämmästely: Rintakangas oli Alektumin mukaan velkaa yli 1 400 euroa, josta puolet koostui perintäkuluista.
Rintakangas otti yhteyttä aluehallintovirastoon, joka valvoo luvanvaraista perintätoimintaa Suomessa. Virasto otti omituiset karhukirjeet selvitykseen.
Ilmeni, että Alektum Oy oli rikkonut perintälakia monella tapaa.
Esimerkiksi Rintakankaan omituisen suuret perintäkulut olivat aluehallintoviraston mukaan lainvastaisia. Alektum oli esimerkiksi vaatinut 95 euron suuruisen saatavan ensimmäisestä maksuvaatimuksesta 40 euroa perintäkuluina, kun enimmäismäärä on perintälain mukaan 14 euroa. Velkasummaa oli myös kasvatettu pitkittämällä perintää tarpeettomasti, eli vuodesta 2005.
Alektum ei myöskään antanut Rintakankaalle selvitystä perintäkuluista, kun hän sitä pyysi.
– Eivät vastanneet minulle mitään. Sain erittelyn vasta kuluttajariitalautakunnan toimesta.
Sen sijaan Alektum antoi Rintakankaalle harhaanjohtavaa tietoa.
Elokuussa 2018 Alektumin lakimies otti Rintakankaaseen yhteyttä puhelimitse, ja kysyi Rintakankaalta saatavien perään. Lakimiehen mukaan ilmoitetut perintäkulut tulisi maksaa, vaikka tässä vaiheessa aluehallintovirasto oli jo todennut summat kohtuuttomiksi.
Tässä vaiheessa Rintakangas oli kuitenkin jo kokenut perintälakiviidakon konkari.
Hän otti puhelun nauhalle ja lähetti nauhoitteen aluehallintovirastoon. Aluehallintovirasto piti Alektumin yrittämää harhaanjohtamista "erityisen moitittavana".
Aki Rintakangas uskoo, että lainvastainen perintä on Suomessa yleistä. Yhtenä perusteena Rintakangas käyttää juuri Alektumia, jonka toimilupa peruttiin, mutta vasta useiden varoitusten jälkeen.
– Alektum sai 22 huomautusta ja 12–13 varoitusta ennen kuin menetti luvat. Eihän työelämässäkään anneta tavallisesti kuin kolme varoitusta ja sitten ulos, Rintakangas sanoo.
Laitonta perintää on helppo harjoittaa myös siksi, koska velallinen on helposti voimaton perintäyhtiön lakimiehen edessä, Rintakangas arvelee. Kaikilla ei ole voimaa perehtyä pykäliin, oman perintäprosessinsa tarkasta dokumentoinnista puhumattakaan.
– Me suomalaiset olemme yllättävän kilttejä maksamaan, Rintakangas tuumaa.
Rintakankaalle elintärkeäksi tukiverkoksi muodostui Velallisten tuki ry:n Facebookyhteisö, jossa velalliset jakavat kokemuksia ja auttavat toisiaan. Yhteisön neuvosta Rintakangaskin ymmärsi ilmoittaa asiastaan viranomaiselle.
Tänä päivänä Rintakangas on itse Velallisten tuki ry:n hallituksen varajäsen, ja jakaa muille velallisille omasta kokemuksestaan.
– Tämä on avannut silmiä. Kai tästä on tullut minulle vähän missio, Rintakangas hymähtää.
Aluehallintoviraston Alektumia koskevat päätökset eivät ole vielä lainvoimaisia. Alektum on ilmoittanut, ettei se hyväksy viraston kantaa. Perintäfirma aikoo valittaa päätöksestä.
https://yle.fi/uutiset/3-10593233
https://www.avi.fi/web/avi/-/aluehallintovirasto-on-peruuttanut-perintayhtio-alektum-oy-n-toimiluvan
Lokakuun Liike onnittelee Aki Rintakangasta ja kehottaa kansalaisia taltioimaan kaiken kanssakäymisen, myös puhelinkeskustelut viranomaisten ja perintätoimistojen kanssa.
Köyhyys on hyvä bisnes
Suomessa joutuu maksamattomien laskujen vuoksi ulosottoon myös alaikäisiä lapsia.
– He joutuvat ulosoton piiriin muun muassa vanhempiensa maksamatta jääneiden perintö-, lahja- tai jäännösverojen vuoksi. Alle vuoden ikäisiä sylivauvojakin on ulosotossa, SDP:n kansanedustaja Satu Taavitsainen kertoi reilu vuosi sitten.
– Asunnon, kotivakuutuksen, sähkösopimuksen, puhelimen, auton ja työpaikan saaminen voi merkittävästi vaikeutua tai estyä jopa kokonaan merkintöjen takia. Talousvaikeudet vaikeuttavat ihmissuhteita ja perhe-elämää. Täysi-ikäiseksi tullessaan on ulosotossa olevien nuorten lähtökohta itsenäiseen elämään huomattavasti heikompi kuin ikätovereidensa.
Jera ja Jyri Hännisen Barrikadi-sarjassa julkaistu Kallis köyhyys -pamfletti (WSOY 2008) syntyi vihasta epäoikeudenmukaisuutta kohtaan ja on edelleen mitä ajankohtaisin.
Hyvinvointivaltio on purettu ja köyhyydestä tehty bisnestä, pamfletti julistaa alaotsikossaan.
– Hätkähdyttävintä on se, että Suomessa alkaa olla totaalista köyhyyttä, sanoo Jyri Hänninen.
– Ihmisillä on oikeasti huutava pula perusasioista.
Monet leipäjonoissa seisovat joutuvat arjessaan raadollisiin tilanteisiin, joita eliitin on vaikea käsittää.
– Useimmilla on lääkemenot aika suuret. Vaihtoehtona on ostaa ne lääkkeet ja jättää syömättä, tai ostaa lääkkeet ja tulla ruoan jakeluun, kertoo pamfletissa Myllypuron ruoanjakelusta vastaava vapaaehtoistyöntekijä Sinikka Backman.
Silti köyhyydestä ei puhuta. Se jää köyhän henkilökohtaiseksi häpeäksi.
Mitä kauemmin köyhyys jatkuu, sitä vaikeampi köyhyydestä on nousta. Vaikeampi osallistua ja olla aktiivinen. Elämänpiiri pienenee pienenemistään ja väliin jäävät syntymäpäiväjuhlien lisäksi bussikortin ostaminen, hammaslääkärissä käynti, kahvikupillinen opiskelukavereiden kanssa, äänestäminen.
– Häpeä on köyhiä yhdistävä ja siitä kauhistuttava tunne, että se on hyvin kokonaisvaltaista ja samalla tavoin kuin masennus, estää ihmisiä toimimasta, kuvailee Jera Hänninen.
Häpeän vuoksi harva suostuu puhumaan köyhyydestään omalla nimellään ja kasvoillaan.
Häpeä ajaa ihmisiä myös pikavippeihin, sanoo pamflettiin haastateltu lapsiperheiden köyhyyttä tutkinut Reetta Ruokonen. Hänen mukaansa sosiaalitoimistossa käymiseen on onnistuttu luomaan pitkä häpeän ja leimaamisen historia.
Ruokonen sanoo monien näkevän mieluummin nälkää kuin turvautuvan sosiaalihuoltoon eikä häpeän vuoksi haeta toimeentulotukea, vaikka siihen oltaisiin oikeutettuja. Pikavippejä otetaan pakollisiin menoihin, kuten ruokaan ja lääkkeisiin.
Vippien järkyttävän korkeat korot vain pahentavat tilannetta ja köyhyys syvenee.
Vielä 1980-luvulla yritykset, yhteisöt ja kunnat hoitivat itse perintänsä ja siinä noudatettiin humaaneja periaatteita. Ulkoistamisvimma koski kuitenkin myös perintää ja sen ansiosta perintätoimistot ovat nyt kukoistavia rahantekokoneita.
Perintätoimistot eivät laskuta asiakasyrityksiään. Ne saavat vain tiedot maksamattomista laskuista ja oikeuden periä niitä ihmisiltä. Omat kulut ja yrityksen voiton perintätoimistot keräävät hillittömillä perintäkuluilla, köyhiltä.
Jos laskua ei edelleenkään kykene maksamaan sen kasvaessa hurjaa vauhtia, toimittaa perintätoimisto sen pikavauhtia käräjäoikeuteen. Tästä seuraa maksuhäiriömerkintä, joka on viimeinen naula köyhän arkkuun.
Silloin köyhyys käy todella kalliiksi.
Vain rikkaalla on varaa köyhyyteen
Merkintä luottotiedoissa on tämän päivän keltainen tähti rinnassa.
– Maksuhäiriömerkinnän hinta on liian kova. Se sulkee ihmiseltä liikaa mahdollisuuksia pois. Alkaen asunnosta, sanoo Jyri Hänninen.
Ns. sosiaalista asuntotuotantoa harjoittavat VVO ja Sato eivät hevillä myönnä asuntoa luottohäiriöiselle hakijalle. Yksityisillä vuokramarkkinoilla puolestaan välityspalkkiot ja takuuvuokrat ovat monelle täysin mahdottomia.
Maksuhäiriöt tulevat vastaan kaikkialla. Pankit luokittelevat henkilöasiakkaitaan heidän luottokelpoisuutensa perusteella. Luokittelun avulla pankki hinnoittelee rahansa.
Huonoon B-ryhmään kuuluva asiakas maksaa lainastaan suurempaa korkoa kuin parhaaseen A-luokkaan kuuluva rikas, joka saa rahansa halvemmalla.
Köyhä maksaa kaikesta enemmän.
Perinteisen köyhyyden rinnalle on noussut aivan uusi kuva, kaupunkilainen köyhyys. Siitä kärsivät esim. pätkätyöntekijät, työttömät, se koskettaa myös hyvin koulutettuja akateemisia.
Työvoimatoimistojen turhat kurssitukset tuottavat työtä ja tuloa vain ulkopuolisille kurssittajille — työnantajakaan ei katso työllisyyskurssilta valmistuneita suopeasti.
Lisäksi Suomeen on muodostumassa työtätekevienkin köyhien luokka; on pakko tehdä kahta työtä, jotta pärjäisi edes pakollisista menoista. Yhdellä palkalla kun ei tule toimeen.
Köyhyys on ”keskiluokkaistumassa”, varsinkin pääkaupunkiseudulla, sanovat Hänniset.
– Opiskelijoiden köyhyyttä on pidetty väliaikaisena, elämänvaiheeseen kuuluvana ilmiönä, mutta varsinkin humanistisella alalla työllisyysnäkymät ovat niin huonot, että tulevaisuudessa Suomessa on varmasti maailman koulutetuimmat köyhät, huomauttaa Jera.
– Kun teollisuuden työpaikat vähenevät, katseet käännetään palvelusektorin puoleen, mutta palveluala on vähän muutakin kuin menestyviä konsulttifirmoja. Monet Pamilaiset ovat tilanteessa, jossa palkalla ei tahdo tulla toimeen.
Erityisen hankalaa on yksineläjillä ja yksinhuoltajilla.
– Mantra siitä, että työ on parasta sosiaaliturvaa on varsinkin pääkaupunkiseudulla typerä. Me haastattelimme ihmisiä, jotka tekevät kahta, jopa kolmea työtä ja ovat silti köyhiä.
– Vuokrat ovat yksin asuvalle suorastaan mahdottomia, sanoo Jera, ja ihmettelee onko ihmisarvoista elämää tehdä ympäripyöreää päivää, jotta voi maksaa vuokran 20 neliön asunnosta, jossa käy vain nukkumassa?
Köyhyys alkoi muuttua ihmisten omaksi viaksi Paavo Lipposen kahden hallituksen aikana, joissa Vasemmistoliittokin oli mukana. Vasemmistoliitto, SAK ja demarit saavat pamfletissa täyslaidallisen päin kasvoja, koska ”kaksinaismoralismiin on puututtava kovalla kädellä”.
– Nämä tahot saavat pahinta pöllytystä, koska ne ovat perinteisesti kertoneet ajavansa huono-osaisten asiaa ja ihmiset ovat luottaneet siihen. Kuitenkin harjoitettu politiikka on ollut toista, Jyri selittää.
The Economist raportoi, että ehkä viisain tapa auttaa köyhiä on yksinkertaisesti antaa heille rahaa. Just Give Money to the Poor – kirjan esimerkit ovat voimakas osoitus siitä, että rahan antaminen köyhille voi todella olla yksi tehokkaimmista keinoista taistella köyhyyttä vastaan.
Jani Kaaro pitää yllättävänä millaista vastarintaa herättää sellainen ajatus, että köyhän köyhyys hoidettaisiin pois antamalla hänelle rahaa. Myös sosiaalityö perustuu ajatukselle, että köyhä kuntoutuu rankaisemalla häntä kuntouttavalla työtoiminnalla, työkokeiluilla, huolen puheeksiottamisella, verkostokarttojen piirtämisellä, peleillä ja leikeillä, tietoisuustaitojen opiskelulla, taidelähtöisillä menetelmillä, perhetyöntekijän istuntotyöskentelyllä.. Mitä vain, kunhan ei anneta sitä mitä hän tarvitsee eli rahaa.
Kesäkuun 2018 loppuun mennessä ulosottovirastossa on ollut asioita vireillä yhteensä 462 000 eri velallisella, mikä on vajaat kolme prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Ulosoton rakenneuudistukseen liittyvä hallituksen esitys on edelleen eduskunnan käsiteltävänä. Hallitus antoi esityksen ulosottokaaren muuttamisesta toukokuun 2018 lopussa. Ulosotossa palkan ulosmittauksessa velalliselle jätettävän suojaosuuden määrään ei ole tulossa muutoksia vuoden 2019 alusta.
Ulosottovalituksia käsittelevien käräjäoikeuksien määrä vähenee vuoden 2019 alusta 14:stä 9:ään. Muutos tulee voimaan käräjäoikeusuudistuksen myötä ja koskee toimenpiteitä ja päätöksiä, jotka tehdään 1.1.2019 alkaen.
Lue myös:
http://hilkkamlaikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229016-oikeusministeri-jari-lindstrom-ulosotto-ja-perintalaki-on-jarkeistettava
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kallis-koyhyys-jo-sylivauvojakin-ulosotossa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelussa-riittavan-hyva-vanhempi-varakas-vanhempi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mihin-jai-lapsikoyhyyden-ehkaisy-ja-lapsiin-investointi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kela-kaaos-olisi-ratkaistavissa-mutta-sita-ei-haluta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/jarjestelmallista-vakivaltaa-uskomushoitoja-ja-sosiaalihygieniaa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-sosiaalinen-ongelma-periytetaan-osa-1
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kallista-ja-tuhoisaa-sotaa-ihmisia-vastaan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuottoisa-myytti-riskiperheista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/haluaako-sosiaalityo-rakentaa-vai-purkaa-hakkeja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/valmistautukaa-pakkoadoptioihin-koyhat-aidit
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-katkaisee-niin-sijoitettujen-kuin-vanhempien-koulutuspolut-osa-2
http://www.lokakuunliike.com/tiina-liljebergin-blogi/kyhyys-voi-johtaa-kalliiseen-huostaanottoon
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/et-tu-li-asiantuntijoiden-suojelu-on-vasemmistoliitolle-tarkeampaa-kuin-avunpyytajien-oikeusturva
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/suomalainen-koyhyyskeskustelu-on-luokatonta
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan