Sijoitettuina olleet kärsivät aikuisiällä psyykkisistä häiriöistä muita useammin
Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset kärsivät aikuistuttuaan erilaisista psyykkisistä häiriöistä useammin kuin muut lapset, joiden elämänkulku ennen sijoitusta oli samankaltainen.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin sijoitettujen lasten tilannetta vastaavaan vertailuryhmään eli samankaltaisista perheolosuhteista ja taustasta tuleviin lapsiin, jotka asuivat kuitenkin edelleen kotonaan.
Kanadalais-suomalaisena yhteistyönä toteutettu tutkimus perustui Kansallinen syntymäkohortti 1987 -aineistoon, jossa on seurattu 59 476 lasta syntymästä 25-vuotiaaksi. Tutkimukseen valikoitui 388 lasta, jotka olivat sijoitettuna 2–6 vuoden iässä ja heille vertailuryhmäksi 386 kotona asuvaa lasta. Molemmissa ryhmissä oli vallinnut samantyyppiset perhetilanteet, esimerkiksi perherakenteen, vanhempien iän, psykiatristen diagnoosien ja koulutuksen osalta.
”Lapsina sijoitetuilla ilmeni 18-25-vuotiaana todennäköisemmin päihdeongelmia, taipumusta psykoottiseen tai kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön, masennusta tai ahdistusta ja hermostollisia kehityshäiriöitä kuin verrokeillaan. Sijoitetuille oli annettu myös enemmän mielialalääkemääräyksiä ja tuomioita rikosseuraamuksista”, THL:n tutkimuspäällikkö Tiina Ristikari kertoo.
Tutkimuksessa tarkasteltiin psykiatrisia diagnooseja ja rikosseuraamustuomioita 18–25-vuotiailla, jotka olivat olleet sijoitettuna kotinsa ulkopuolelle 2–6 vuoden iässä.
Tutkimus oli Suomen Akatemian rahoittama ja se julkaistiin arvovaltaisessa Lancet -julkaisusarjassa.
Sijaishuollon ongelmien käsittelyä ei tule jättää aikuisuuteen eikä sijaishuollon edunvalvojille
Täysin käsittämätöntä logiikkaa edustaa Pesäpuu ry:n kehittämispäällikkö Pipsa Varion tutkimuksesta tekemä johtopäätös ja lausunto, jolla yritetään tosiasiassa kumota sijaishuollon edunvalvonnalle epämieluisat tutkimustulokset.
Varion mukaan sijaishuollon seurauksena häiriintyneiden lasten tulisi saada jo varhain mahdollisuus käsitellä lapsuudenaikaisia tapahtumia. Tutkimushan nimenomaan osoittaa, että ongelma eivät ole lapsuudenaikaiset vaan sijaishuollon aikaiset tapahtumat, jotka johtavat siihen, että samasta perheestä/ samankaltaisista olosuhteista sijaishuoltoon sijoitetulle koituu enemmän negatiivisia seurauksia kuin kotiin jääneelle.
Nallekorteista tunnetun perhehoidon edunvalvontajärjestö Pesäpuu ry:n kokemusasiantuntijasta kehityspäälliköksi ja sijaishuollon mannekiiniksi nostama Vario on ajanut emojärjestönsä tavoin lainvastaista pysyvää huostaanottoa.
On hyvä, jos Variolla- toisin kuin tuhansilla muilla sijoitetuilla- on myönteinen kokemus sijaishuollosta ja taloudellista etua kokemusasiantuntijuudestaan.
Vaarallista on, että toimimattomaksi ja väkivaltaiseksi osoittautuneen sijaishuollon ongelmia kommentoimaan ja käsittelemään päästetään pääasiassa sijaishuollon edunvalvojia, joiden toimintaa ohjaa salattu tendenssi, eli tarkoitusperä, joka selvästikin auttaa heitä muovailemaan tutkimustuloksia omia poliittisia tarkoitusperiään tyydyttävään muotoon.
Vario ajaa sijaishuollon edunvalvonnan agendaa tulkitessaan sijaishuollon huonot tulokset vain sijaishuollosta puuttuvien pysyvien ihmissuhteiden (= pysyvän huostaanoton) syyksi, vaikka THL:n suurselvitys todisti, että huostaanotot Suomessa kestävät koko lapsuuden ja niitä puretaan ani harvoin.
Lastensuojelun merkillisen logiikan mukaan jokainen huostaanotto pitäisi ilmeisesti saada pysyväksi, jotta jokaiselle huostaanotetulle saadaan diagnoosi, jolla voidaan perustella huostaanoton tarve ja olettama lapsuudenaikaisten olosuhteiden vaurioittavuudesta.
Sijoitetut kohtaavat enemmän väkivaltaa kuin vanhempiensa kanssa asuvat
Kouluterveyskysely vuodelta 2017 antaa samansuuntaisia tuloksia kuin THL:n tutkimus.
Sen mukaan sijoitetut nuoret kohtaavat väkivaltaa tai sen uhkaa vanhempansa kanssa asuvia nuoria enemmän. Sijoitetuilla nuorilla oli viisinkertainen riski seksuaalisen väkivallan kokemukselle verrattaessa vanhempansa luona asuviin. Yleisimmin seksuaalisen väkivallan tekijänä oli ollut ystävä tai muu tuttu nuori tai lapsi (57 %) tai tuntematon henkilö (52 %).
Sijoitetuista lapsista ja nuorista huomattavasti useampi koki syrjivää kiusaamista kuin vanhempansa kanssa asuvat ikätoverinsa. Myös kiusaamiseen osallistuminen oli sijoitettujen joukossa yleisempää verrattaessa vanhemman luona asuviin lapsiin ja nuoriin.
Sijoitetuilla lapsilla oli yli kaksinkertainen riski kokea mielialaan liittyviä ongelmia verrattuna vanhempansa kanssa asuviin ikätovereihin. Lähes joka kolmas sijoitettu nuori koki kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuusoireilua, kun ikätovereista niitä koki vain joka kymmenes.
Sijoitetuilla lapsilla ja nuorilla oli merkittävästi suurempi riski oppimistaitojen vaikeuksiin verrattuna vanhemman kanssa asuviin. Eva Tidemanin ym. (2011) tutkimuksen mukaan sijoitettujen lasten kognitiiviset taidot eivät merkittävästi eroa ikätovereista, mutta aikuisten asenteet ja odotukset lasten oppimisen suhteen liittyvät lasten alisuoriutumiseen koulussa.
Kuka tutkisi lasten kaltoinkohtelun sijaishuollossa?
THL:n tutkimusta kuten muitakin sijaishuollon olosuhteita käsitteleviä tutkimuksia voisi ja pitäisi tulkita muustakin kuin sijaishuollon imagonkiillotuksen ja status quon ylläpidon näkökulmasta- ja muiden kuin sijaishuollon edunvalvojien toimesta:
1. Kuinka montaa sijoitettua kaltoinkohdellaan sijaishuollossa tällä hetkellä ja kuinka monen koulunkäynti, läheissuhteet ja terveydenhuolto laiminlyödään?
2. Kuinka monessa tapauksessa sijaishuollon väkivallasta ja muista epäkohdista kertominen johtaa yhteydenpidon rajoittamispäätökseen, kotilomien peruuttamiseen tai "erityiseen huolenpitoon"?
3. Missä laajuudessa lastensuojelulaitosten työntekijöiden raportoima sijoitettujen koirankoulutusta muistuttava kasvatus ja heihin kohdistettu väkivalta tuottaa sijoitetuille THL:n tutkimuksessa löydettyjä ongelmia esim. päihderiippuvuutta, taipumusta psykoottiseen mielialahäiriöön, masennusta tai ahdistusta, hermostollisia kehityshäiriöitä ja rikollisuutta? Miksi sosiaalialalle ei saada soveltuvuustestejä ja alalla toimii persoonallisuushäiriöisiä ja vallanhimoisia työntekijöitä ja johtajia?
4. Tuottavatko sijaishuollon henkilöstövajaus ja tarve korotettuihin hoitovuorokausimaksuihin tarpeettomia ja virheellisiä diagnooseja ja mielialalääkemääräyksiä ja kuinka paljon? Monissa ulkomaisissa lastensuojelututkimuksissa on kiinnitetty huomiota huostaanotettujen lasten turhaan ja runsaaseen lääkitykseen, jolla korvataan muun hoidon puutteita. Lapsia saatetaan lääkitä koska hoitohenkilökuntaa ei ole tarpeeksi tai terapiaa ei voida/haluta antaa. Päivi Santalahti ja Andre Sourander toteavat lääkehoidon määrän lisääntymisen heijastavan selkeästi hoitokulttuurin eikä psyykkisten oireiden määrän muutosta. Kirjoittajat tuovat esiin myös sen mielenkiintoisen seikan, että Suomessa on kansainvälisesti katsottuna paljon lastenpsykiatreja suhteessa väkilukuun(Onko lasten psykiatrinen sairastavuus lisääntynyt?, Duodecim 13/2008, s. 1499-1506).
5. Kuinka monelle ala-ikäiselle sijoitetulle on sijaishuollossa määrätty masennuslääkitys, jonka on todettu tuottavan kaksisuuntaista mielialahäiriötä ja kuinka moni on saanut kaksisuuntaisen mielialahäiriön juuri masennuslääkityksestä?
Tiedelehti Lancet julkaisi laajan ja tarkasti tehdyn arvioinnin masennuslääkkeiden vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Siinä tutkijat, Cipriani kollegoineen, kokosivat yhteen kaikki lasten masennuslääketutkimukset, joita on tehty ja päätyivät loppupäätelmään: Hyötyjä ja haittoja arvioitaessa lasten ja nuorten masennuksen hoidossa, käytetyt aineet eivät näytä tarjoavan etua. Hyöty on lumetta ja haitat ovat suuria.
Tutkimusten mukaan nimenomaan masennuslääkkeet aikaansaavat monille kaksisuuntaisen mielialahäiriön. Vaikutus on ikään ja käyttömäärään sidottu. Laajimmassa tutkimuksessa 41 viikon käyttöä seurasi joka kymmenennellä 10 – 14 vuotiaalla kaksisuuntainen mielialahäiriö. 15 – 19 vuotiailla joka kolmannellatoista.
Lääkitysaika tutkimuksessa oli siis keskimäärin 9 kuukautta. Pidempi käyttö lisää riskiä.
6. Kuinka moni huostaanotto on tehty laittomin perustein esim. fabrikoitujen asiakirjojen perusteella ja kuinka monessa tapauksessa perheen jälleenyhdistäminen on tietoisesti laiminlyöty?
Pienetkin lapset ovat kyvykkäitä käsittelemään sijaishuollon kokemuksia, ja arkojenkin asioiden läpikäymiselle pitäisi järjestää mahdollisuuksia mm. haastattelemalla sijoitetut aina ilman sijaisvanhempien ja laitoshenkilökunnan läsnäoloa ja takaamalla heille muutakin kuin psykoanalyyttista psykoterapiaa, jossa tosiseikkaselvittelyn ja sijaishuollon ilmeiseen väkivaltaan puuttumisen sijaan keskitytään etsimään perheistä oletettuja salaisia traumoja psykoanalyysin virheellisiin tutkimus -ja työmenetelmiin ja kehäpäätelmiin turvautuen.
Toisin kuin sijaishuollon edunvalvojat, sijoitetut lapset ja nuoret eivät ole yhdenmukainen ryhmä eikä sijoitus aina hyödytä heitä. Jokaisella lapsella on tarve pysyviin ihmissuhteisiin ja yhteiskunnan olisikin pystyttävä tarjoamaan lapsille mahdollisuus hyvinvointiin, turvallisuuteen ja pysyvyyteen tukemalla YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen ja sijaishuollon ohjeiden mukaisesti heidän syntymäperheitään ja lasten ja vanhempien osallisuutta päätöksentekoprosesseissa.
Varatuomari Leeni Ikosen sanoin: Minkäänlainen puuttuminen lapsen perhe-elämään ei pitäisi olla mahdollista, ellei sijaishuolto tuo tullessaan parannusta siihen elämään, joka lapsella oli kotona asuessa. Nyt näyttää siltä, että lastensuojelu pikemminkin keskittyy syrjäyttämään lapsia kuin suojelemaan heitä. Väkivalta synnyttää väkivaltaa. Lastensuojelun naivi luottamus sijaishuollon paremmuuteen suojelee lähinnä lapsibisnestä.
#THL #sijaishuolto #SijaishuoltoVaurioittaa #lastensuojelu #pysyvähuostaanotto #PipsaVario #Pesäpuu #Perhehoitoliitto #PelastakaaLapset #SatuTaiveaho #SOS-lapsikylä #PerhehoitokumppanitSuomessa #NuortenYstävät
Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-lastensuojelun-valvonta-epaonnistuu
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsen-etu-ei-toteudu-lastensuojelussa-eika-hallinto-oikeuksissa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/huostaanotot-kestavat-koko-lapsuuden-ilman-pyrkimysta-perheiden-jalleenyhdistamiseen
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pride-valmennettujen-sijaisperheiden-odotusaikakaytanto-tuottaa-turhia-kiireellisia-sijoituksia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/palvelukseen-halutaan-yksi-kokemusasiantuntija-1-kpl
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/toimittajat-ja-tutkijat-tautimarkkinoijina
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijoitetut-kohtaavat-enemman-vakivaltaa-kuin-vanhempansa-kanssa-asuvat
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nuorten-ystavien-pohjolakodissa-alistamista-ja-laittomuuksia-ohjeistuksista-ei-valiteta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tarkastetuissa-lastenkodeissa-ilmeni-vakavia-puutteita-lasten-koulutuksesta-ei-huolehdita
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kaltoinkohtelu-sijaishuollossa-jatkuu-kuntien-jarjestojen-ja-rayn-tuella
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/asiakirjojen-panttaamisesta-ja-vaarentamisesta-on-tullut-viranomaisten-rutiinia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lskln-vakivaltatyon-opas-eli-kuinka-lyoda-lasta-oikein
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nuorten-ystavat-ry-perheiden-oikeusturvaongelmien-kehittajana
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/hoidolliset-huostaanototmedical-kidnappingskasvava-ongelma
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kemiallinen-vakivalta-lastensuojelussa-tunnistusohjeet
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/useimmat-kodin-ulkopuolelle-sijoitetut-jaavat-vaille-toisen-asteen-tutkintoa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsen-paras-yhdessa-enemman-huostaanottoja
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/osa-lastensuojelulapsista-tiputetaan-tyhjan-paalle-18-vuotissyntymapaivana-huolimatta-sijaishuollon-miljardituesta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/outamon-lastenkodista-ei-paasty-kouluun-laitoksessa-kaytettiin-laittomia-rajoitustoimenpiteita
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-katkaisee-niin-sijoitettujen-kuin-vanhempien-koulutuspolut-osa-1
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-katkaisee-niin-sijoitettujen-kuin-vanhempien-koulutuspolut-osa-2
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/takaa-lapsille-koulutus-lopeta-sijaishuollon-rahoitus
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lasten-ja-perheiden-ongelmat-vahenevat-sijoitukset-lisaantyvat-ilman-tietoa-sijoitussyista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityontekija-ei-puutu-lapsen-kaltoinkohteluun-sijaishuollossa-mita-tehda
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-estaa-kaltoinkohtelua-lastensuojelulaitoksissa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityon-koulutus-tuottaa-ja-yllapitaa-lastensuojelun-ongelmia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-herattaa-suuria-tunteita-puretaan-sosiaalityontekijoiden-myytteja
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityon-tutkimus-tarvitsee-huostaanottoa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakkuus-estaa-avun-saamisen
http://www.lokakuunliike.com/raili-miettisen-blogi/avohuollon-tukitoimet-tuottavat-huostaanottoja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tutkimusmenetelmat-osa-1-rorschach
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-5-miten-tunnistaa-fabrikointi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-2-fabrikoitu-lastensuojelulausunto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-oudot-onnistumiset
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vaiettu-kampanja-laitoshoidon-vaaroista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-ii-lastensuojelujarjestot-bisneksen-syrjassa
Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset kärsivät aikuistuttuaan erilaisista psyykkisistä häiriöistä useammin kuin muut lapset, joiden elämänkulku ennen sijoitusta oli samankaltainen.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin sijoitettujen lasten tilannetta vastaavaan vertailuryhmään eli samankaltaisista perheolosuhteista ja taustasta tuleviin lapsiin, jotka asuivat kuitenkin edelleen kotonaan.
Kanadalais-suomalaisena yhteistyönä toteutettu tutkimus perustui Kansallinen syntymäkohortti 1987 -aineistoon, jossa on seurattu 59 476 lasta syntymästä 25-vuotiaaksi. Tutkimukseen valikoitui 388 lasta, jotka olivat sijoitettuna 2–6 vuoden iässä ja heille vertailuryhmäksi 386 kotona asuvaa lasta. Molemmissa ryhmissä oli vallinnut samantyyppiset perhetilanteet, esimerkiksi perherakenteen, vanhempien iän, psykiatristen diagnoosien ja koulutuksen osalta.
”Lapsina sijoitetuilla ilmeni 18-25-vuotiaana todennäköisemmin päihdeongelmia, taipumusta psykoottiseen tai kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön, masennusta tai ahdistusta ja hermostollisia kehityshäiriöitä kuin verrokeillaan. Sijoitetuille oli annettu myös enemmän mielialalääkemääräyksiä ja tuomioita rikosseuraamuksista”, THL:n tutkimuspäällikkö Tiina Ristikari kertoo.
Tutkimuksessa tarkasteltiin psykiatrisia diagnooseja ja rikosseuraamustuomioita 18–25-vuotiailla, jotka olivat olleet sijoitettuna kotinsa ulkopuolelle 2–6 vuoden iässä.
Tutkimus oli Suomen Akatemian rahoittama ja se julkaistiin arvovaltaisessa Lancet -julkaisusarjassa.
Sijaishuollon ongelmien käsittelyä ei tule jättää aikuisuuteen eikä sijaishuollon edunvalvojille
Täysin käsittämätöntä logiikkaa edustaa Pesäpuu ry:n kehittämispäällikkö Pipsa Varion tutkimuksesta tekemä johtopäätös ja lausunto, jolla yritetään tosiasiassa kumota sijaishuollon edunvalvonnalle epämieluisat tutkimustulokset.
Varion mukaan sijaishuollon seurauksena häiriintyneiden lasten tulisi saada jo varhain mahdollisuus käsitellä lapsuudenaikaisia tapahtumia. Tutkimushan nimenomaan osoittaa, että ongelma eivät ole lapsuudenaikaiset vaan sijaishuollon aikaiset tapahtumat, jotka johtavat siihen, että samasta perheestä/ samankaltaisista olosuhteista sijaishuoltoon sijoitetulle koituu enemmän negatiivisia seurauksia kuin kotiin jääneelle.
Nallekorteista tunnetun perhehoidon edunvalvontajärjestö Pesäpuu ry:n kokemusasiantuntijasta kehityspäälliköksi ja sijaishuollon mannekiiniksi nostama Vario on ajanut emojärjestönsä tavoin lainvastaista pysyvää huostaanottoa.
On hyvä, jos Variolla- toisin kuin tuhansilla muilla sijoitetuilla- on myönteinen kokemus sijaishuollosta ja taloudellista etua kokemusasiantuntijuudestaan.
Vaarallista on, että toimimattomaksi ja väkivaltaiseksi osoittautuneen sijaishuollon ongelmia kommentoimaan ja käsittelemään päästetään pääasiassa sijaishuollon edunvalvojia, joiden toimintaa ohjaa salattu tendenssi, eli tarkoitusperä, joka selvästikin auttaa heitä muovailemaan tutkimustuloksia omia poliittisia tarkoitusperiään tyydyttävään muotoon.
Vario ajaa sijaishuollon edunvalvonnan agendaa tulkitessaan sijaishuollon huonot tulokset vain sijaishuollosta puuttuvien pysyvien ihmissuhteiden (= pysyvän huostaanoton) syyksi, vaikka THL:n suurselvitys todisti, että huostaanotot Suomessa kestävät koko lapsuuden ja niitä puretaan ani harvoin.
Lastensuojelun merkillisen logiikan mukaan jokainen huostaanotto pitäisi ilmeisesti saada pysyväksi, jotta jokaiselle huostaanotetulle saadaan diagnoosi, jolla voidaan perustella huostaanoton tarve ja olettama lapsuudenaikaisten olosuhteiden vaurioittavuudesta.
Sijoitetut kohtaavat enemmän väkivaltaa kuin vanhempiensa kanssa asuvat
Kouluterveyskysely vuodelta 2017 antaa samansuuntaisia tuloksia kuin THL:n tutkimus.
Sen mukaan sijoitetut nuoret kohtaavat väkivaltaa tai sen uhkaa vanhempansa kanssa asuvia nuoria enemmän. Sijoitetuilla nuorilla oli viisinkertainen riski seksuaalisen väkivallan kokemukselle verrattaessa vanhempansa luona asuviin. Yleisimmin seksuaalisen väkivallan tekijänä oli ollut ystävä tai muu tuttu nuori tai lapsi (57 %) tai tuntematon henkilö (52 %).
Sijoitetuista lapsista ja nuorista huomattavasti useampi koki syrjivää kiusaamista kuin vanhempansa kanssa asuvat ikätoverinsa. Myös kiusaamiseen osallistuminen oli sijoitettujen joukossa yleisempää verrattaessa vanhemman luona asuviin lapsiin ja nuoriin.
Sijoitetuilla lapsilla oli yli kaksinkertainen riski kokea mielialaan liittyviä ongelmia verrattuna vanhempansa kanssa asuviin ikätovereihin. Lähes joka kolmas sijoitettu nuori koki kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuusoireilua, kun ikätovereista niitä koki vain joka kymmenes.
Sijoitetuilla lapsilla ja nuorilla oli merkittävästi suurempi riski oppimistaitojen vaikeuksiin verrattuna vanhemman kanssa asuviin. Eva Tidemanin ym. (2011) tutkimuksen mukaan sijoitettujen lasten kognitiiviset taidot eivät merkittävästi eroa ikätovereista, mutta aikuisten asenteet ja odotukset lasten oppimisen suhteen liittyvät lasten alisuoriutumiseen koulussa.
Kuka tutkisi lasten kaltoinkohtelun sijaishuollossa?
THL:n tutkimusta kuten muitakin sijaishuollon olosuhteita käsitteleviä tutkimuksia voisi ja pitäisi tulkita muustakin kuin sijaishuollon imagonkiillotuksen ja status quon ylläpidon näkökulmasta- ja muiden kuin sijaishuollon edunvalvojien toimesta:
1. Kuinka montaa sijoitettua kaltoinkohdellaan sijaishuollossa tällä hetkellä ja kuinka monen koulunkäynti, läheissuhteet ja terveydenhuolto laiminlyödään?
2. Kuinka monessa tapauksessa sijaishuollon väkivallasta ja muista epäkohdista kertominen johtaa yhteydenpidon rajoittamispäätökseen, kotilomien peruuttamiseen tai "erityiseen huolenpitoon"?
3. Missä laajuudessa lastensuojelulaitosten työntekijöiden raportoima sijoitettujen koirankoulutusta muistuttava kasvatus ja heihin kohdistettu väkivalta tuottaa sijoitetuille THL:n tutkimuksessa löydettyjä ongelmia esim. päihderiippuvuutta, taipumusta psykoottiseen mielialahäiriöön, masennusta tai ahdistusta, hermostollisia kehityshäiriöitä ja rikollisuutta? Miksi sosiaalialalle ei saada soveltuvuustestejä ja alalla toimii persoonallisuushäiriöisiä ja vallanhimoisia työntekijöitä ja johtajia?
4. Tuottavatko sijaishuollon henkilöstövajaus ja tarve korotettuihin hoitovuorokausimaksuihin tarpeettomia ja virheellisiä diagnooseja ja mielialalääkemääräyksiä ja kuinka paljon? Monissa ulkomaisissa lastensuojelututkimuksissa on kiinnitetty huomiota huostaanotettujen lasten turhaan ja runsaaseen lääkitykseen, jolla korvataan muun hoidon puutteita. Lapsia saatetaan lääkitä koska hoitohenkilökuntaa ei ole tarpeeksi tai terapiaa ei voida/haluta antaa. Päivi Santalahti ja Andre Sourander toteavat lääkehoidon määrän lisääntymisen heijastavan selkeästi hoitokulttuurin eikä psyykkisten oireiden määrän muutosta. Kirjoittajat tuovat esiin myös sen mielenkiintoisen seikan, että Suomessa on kansainvälisesti katsottuna paljon lastenpsykiatreja suhteessa väkilukuun(Onko lasten psykiatrinen sairastavuus lisääntynyt?, Duodecim 13/2008, s. 1499-1506).
5. Kuinka monelle ala-ikäiselle sijoitetulle on sijaishuollossa määrätty masennuslääkitys, jonka on todettu tuottavan kaksisuuntaista mielialahäiriötä ja kuinka moni on saanut kaksisuuntaisen mielialahäiriön juuri masennuslääkityksestä?
Tiedelehti Lancet julkaisi laajan ja tarkasti tehdyn arvioinnin masennuslääkkeiden vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Siinä tutkijat, Cipriani kollegoineen, kokosivat yhteen kaikki lasten masennuslääketutkimukset, joita on tehty ja päätyivät loppupäätelmään: Hyötyjä ja haittoja arvioitaessa lasten ja nuorten masennuksen hoidossa, käytetyt aineet eivät näytä tarjoavan etua. Hyöty on lumetta ja haitat ovat suuria.
Tutkimusten mukaan nimenomaan masennuslääkkeet aikaansaavat monille kaksisuuntaisen mielialahäiriön. Vaikutus on ikään ja käyttömäärään sidottu. Laajimmassa tutkimuksessa 41 viikon käyttöä seurasi joka kymmenennellä 10 – 14 vuotiaalla kaksisuuntainen mielialahäiriö. 15 – 19 vuotiailla joka kolmannellatoista.
Lääkitysaika tutkimuksessa oli siis keskimäärin 9 kuukautta. Pidempi käyttö lisää riskiä.
6. Kuinka moni huostaanotto on tehty laittomin perustein esim. fabrikoitujen asiakirjojen perusteella ja kuinka monessa tapauksessa perheen jälleenyhdistäminen on tietoisesti laiminlyöty?
Pienetkin lapset ovat kyvykkäitä käsittelemään sijaishuollon kokemuksia, ja arkojenkin asioiden läpikäymiselle pitäisi järjestää mahdollisuuksia mm. haastattelemalla sijoitetut aina ilman sijaisvanhempien ja laitoshenkilökunnan läsnäoloa ja takaamalla heille muutakin kuin psykoanalyyttista psykoterapiaa, jossa tosiseikkaselvittelyn ja sijaishuollon ilmeiseen väkivaltaan puuttumisen sijaan keskitytään etsimään perheistä oletettuja salaisia traumoja psykoanalyysin virheellisiin tutkimus -ja työmenetelmiin ja kehäpäätelmiin turvautuen.
Toisin kuin sijaishuollon edunvalvojat, sijoitetut lapset ja nuoret eivät ole yhdenmukainen ryhmä eikä sijoitus aina hyödytä heitä. Jokaisella lapsella on tarve pysyviin ihmissuhteisiin ja yhteiskunnan olisikin pystyttävä tarjoamaan lapsille mahdollisuus hyvinvointiin, turvallisuuteen ja pysyvyyteen tukemalla YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen ja sijaishuollon ohjeiden mukaisesti heidän syntymäperheitään ja lasten ja vanhempien osallisuutta päätöksentekoprosesseissa.
Varatuomari Leeni Ikosen sanoin: Minkäänlainen puuttuminen lapsen perhe-elämään ei pitäisi olla mahdollista, ellei sijaishuolto tuo tullessaan parannusta siihen elämään, joka lapsella oli kotona asuessa. Nyt näyttää siltä, että lastensuojelu pikemminkin keskittyy syrjäyttämään lapsia kuin suojelemaan heitä. Väkivalta synnyttää väkivaltaa. Lastensuojelun naivi luottamus sijaishuollon paremmuuteen suojelee lähinnä lapsibisnestä.
#THL #sijaishuolto #SijaishuoltoVaurioittaa #lastensuojelu #pysyvähuostaanotto #PipsaVario #Pesäpuu #Perhehoitoliitto #PelastakaaLapset #SatuTaiveaho #SOS-lapsikylä #PerhehoitokumppanitSuomessa #NuortenYstävät
Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-lastensuojelun-valvonta-epaonnistuu
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsen-etu-ei-toteudu-lastensuojelussa-eika-hallinto-oikeuksissa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/huostaanotot-kestavat-koko-lapsuuden-ilman-pyrkimysta-perheiden-jalleenyhdistamiseen
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pride-valmennettujen-sijaisperheiden-odotusaikakaytanto-tuottaa-turhia-kiireellisia-sijoituksia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/palvelukseen-halutaan-yksi-kokemusasiantuntija-1-kpl
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/toimittajat-ja-tutkijat-tautimarkkinoijina
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijoitetut-kohtaavat-enemman-vakivaltaa-kuin-vanhempansa-kanssa-asuvat
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nuorten-ystavien-pohjolakodissa-alistamista-ja-laittomuuksia-ohjeistuksista-ei-valiteta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tarkastetuissa-lastenkodeissa-ilmeni-vakavia-puutteita-lasten-koulutuksesta-ei-huolehdita
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kaltoinkohtelu-sijaishuollossa-jatkuu-kuntien-jarjestojen-ja-rayn-tuella
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/asiakirjojen-panttaamisesta-ja-vaarentamisesta-on-tullut-viranomaisten-rutiinia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lskln-vakivaltatyon-opas-eli-kuinka-lyoda-lasta-oikein
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nuorten-ystavat-ry-perheiden-oikeusturvaongelmien-kehittajana
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/hoidolliset-huostaanototmedical-kidnappingskasvava-ongelma
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kemiallinen-vakivalta-lastensuojelussa-tunnistusohjeet
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/useimmat-kodin-ulkopuolelle-sijoitetut-jaavat-vaille-toisen-asteen-tutkintoa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsen-paras-yhdessa-enemman-huostaanottoja
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/osa-lastensuojelulapsista-tiputetaan-tyhjan-paalle-18-vuotissyntymapaivana-huolimatta-sijaishuollon-miljardituesta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/outamon-lastenkodista-ei-paasty-kouluun-laitoksessa-kaytettiin-laittomia-rajoitustoimenpiteita
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-katkaisee-niin-sijoitettujen-kuin-vanhempien-koulutuspolut-osa-1
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-katkaisee-niin-sijoitettujen-kuin-vanhempien-koulutuspolut-osa-2
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/takaa-lapsille-koulutus-lopeta-sijaishuollon-rahoitus
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lasten-ja-perheiden-ongelmat-vahenevat-sijoitukset-lisaantyvat-ilman-tietoa-sijoitussyista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityontekija-ei-puutu-lapsen-kaltoinkohteluun-sijaishuollossa-mita-tehda
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-estaa-kaltoinkohtelua-lastensuojelulaitoksissa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityon-koulutus-tuottaa-ja-yllapitaa-lastensuojelun-ongelmia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-herattaa-suuria-tunteita-puretaan-sosiaalityontekijoiden-myytteja
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityon-tutkimus-tarvitsee-huostaanottoa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakkuus-estaa-avun-saamisen
http://www.lokakuunliike.com/raili-miettisen-blogi/avohuollon-tukitoimet-tuottavat-huostaanottoja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tutkimusmenetelmat-osa-1-rorschach
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-5-miten-tunnistaa-fabrikointi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-2-fabrikoitu-lastensuojelulausunto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-oudot-onnistumiset
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vaiettu-kampanja-laitoshoidon-vaaroista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-ii-lastensuojelujarjestot-bisneksen-syrjassa