Sijaishuoltoyrittäjät jakavat valheellista tietoa sisarusten erottamisen syistä
Moni sai tänään 10.4, sisarusten päivänä SOS- lapsikylältä seuraavan kyseenalaisen markkinointikirjeen:
"Hei lapsikyläystävä,
Kun lapsi huostaanotetaan, sisarusten yhdessä pysyminen auttaa toipumaan tästä hyvinkin traumaattisesta tilanteesta. Siitä huolimatta huostaanottotilanteissa sisaruksia edelleen erotetaan toisistaan ympäri Eurooppaa. Veljiä ja siskoja erotetaan jatkuvasti iän, sukupuolen tai käytöksen vuoksi. Sijoituspaikan löytäminen suuremmalle sisarussarjalle on usein vaikeaa. Sama tilanne on myös Suomessa. Vaikka halua pitää sisarukset yhdessä löytyisikin, ei sijaisperheillä välttämättä ole riittävän tilavia koteja, jotka mahdollistaisivat sisarussarjojen elämän yhdessä.
Oletko sinä sitä mieltä, että sisaruksia ei pitäisi erottaa toisistaan jo valmiiksi traumaattisessa huostaanottotilanteessa?
Tänään, kansainvälisenä sisarusten päivänä, on sinun mahdollisuutesi auttaa näitä kovia kokeneita lapsia.
Puolusta sisarusten oikeutta kasvaa yhdessä ja tee lahjoitus, joka mahdollistaa sisaruksille yhteisen kodin.
Lahjoittajana autat rakentamaan sijaisperheelle kodin, jossa isotkin sisarussarjat voivat jatkaa elämäänsä yhdessä."
Markkinointiviesti ei voisi olla valheellisempi ja toivoa sopii, ettei siihen lankea kukaan.
Sijaishuoltoyrittäjien tasavertainen liikevoittojen takaaminen on pääsyy sisarusten erottamiseen
Juuri sijoitetuista sijaishuoltoyrittäjille maksettavat tähtitieteelliset summat ovat syy sisarusten erottamiseen.
Lastensuojeluperheitä vuosia auttaneen Esko Leipälän mukaan syy sisarusten erottamisen huostaanotoissa on raha. "Jos lapsia huostaanotetaan enemmän kuin 2 samasta perheestä, niin lapset hajotetaan kahteen eri hoitolaitokseen. Syy tähän on se, että muutamassa vuodessa kukin lapsista tuo jopa puolen miljoonan euron liikevaihdon hoitolaitokselle. Sosiaalitoimen pitää kohdella sijaishuoltoyrittäjiä tasavertaisesti, joten siinä putkessa sellaista kuin ”lapsen ja perheen etu” ei voi edes ajatella. Yrittäjän etu ja tarkemmin yrittäjien keskinäisestä kateudesta johtuvien ristiriitojen välttäminen sosiaalitoimessa määrää sen, minne puolelle lääniä lapset hajotetaan."
Yksi sijoitettu lapsi vastaa yrittäjälle rahallisesti lottovoittoa. Yö lastenkodissa yhtä kallis kuin loistohotellissa. Yksi sijoitettu tuottaa sijaishuoltoyrittäjälle keskimäärin 7 vuotta kestävän huostaanoton aikana yli 200 000 euroa sijaisperheessä ja noin 1000 000 euroa perhekodissa tai lastensuojelulaitoksessa.
Pelastakaa Perheet ry:n Jorma Heikkinen väittää, että ”pitkäaikainen sijoitus edellyttää lapsen ja hänen vanhempiensa leimaamista siten, että tälle pitkäaikaiselle huostaanotolle on perusteet. Vain tälle voi perustua yrityksen pitkäaikainen taloussuunnittelu ja mm. pitkäaikaisten lainojen ottaminen ja muu pääomarahoitus.”
Pöyristyttäviä hintoja selittävät osin puitesopimukset. Sosiaalialan ammattilainen Tarmo Pekola kommentoi sopimuksia näin: ”Ne velvoittavat palveluntuottajia pitämään henkilökuntaa palkkalistoilla, vaikka yksikön paikat eivät olisikaan täynnä. Näin ollen kiinteät kustannukset pyörivät kuukaudesta toiseen, olivat asiakaspaikat täynnä tai ei. Lisäksi puitesopimukset määrittävät, että AMK-tasoisen koulutuksen (käytännössä sosionomeja) pitää olla henkilökunnasta yli 50%.”
Mikäli yritys mielii pysyä markkinoilla, asiakaspaikat on pidettävä täynnä.
Ammattikasvattaja, perhekotiyrittäjä Kari ”Käpy” Björkman kommentoi sijoituspolitiikkaa Amppelilehdessä näin:
"Perhekotien yhteinen ja mielestäni suurin ongelma on budjetti ja laatupisteiden rakenne. Kun laitos tai perhekotiyksikkö on perustettu, sille palkataan henkilökunta ja lasketaan ”tapporaja”.
Jos laatupisteissä hinta edustaa 70 %, se tarkoittaa sitä, että ”pilttuiden” tulee olla täynnä kaiken aikaa.
Se tarkoittaa myös sitä, että kerran sisään tullutta sijoitusta ei mielellään lasketa menemään niin kauan kun kunta maksaa hänestä hoitokorvauksen.
Ja se taas tarkoittaa sitä, että vaikka kuinka vilpittömästi puhutaan perhetyöstä ja sen tärkeydestä, se jää väistämättä lapsipuolen asemaan.
Jos nimittäin sijoitetun lapsen perhe kuntoutuu pysyvästi, nuori palaa kotiinsa ja sijoituspaikan on löydettävä uusi asiakas."
Kari Björkman tietää mistä puhuu. Hänellä on ollut useita perhekoteja, joista yhden johtajana myös Kurhelan poikien tapauksesta tuttu sosiaalityöntekijä.
Ruhtinaallisista palkkioista huolimatta "kukaan Suomessa ei tiedä ovatko lastensuojelutoimien kohteina oikeat lapset, miksi heidät sijoitettiin, missä olosuhteissa he elävät ja miten lastensuojelun toimet ovat heihin vaikuttaneet (STM, Toimiva lastensuojelu).
Psykoanalyysin harhaopit sisarusten yhteydenpidon estäjinä
Sisarusten erottamista on aiheuttanut myös lastensuojelun usko psykoanalyysiin virheellisiin oletuksiin mm. usko ongelmien ylisukupolviseen periytymiseen ja väärä tieto kiintymyssuhteista. Lastensuojelussa uskotaan, että sisaruksen läheisyys estää sijoitetun lapsen kiintymisen sijaisperheeseen ja tuo sinne ylisukupolvisia ongelmia ja "pahaa sosiaaliperimää"; siksi sisarukset pyritään erottamaan toisistaan.
Psykoanalyysin traumaolettama, vuorovaikutushäiriöolettama ja olettama ongelmien ylisukupolvisesta periytyvyydestä löytyvät lähes jokaisen suomalaisen lastensuojelutoimijan hoitofilosofiasta, vaikka psykoanalyysi perustuu virheelliseen biologiseen tietopohjaan, on mahdotonta testata ja kumottu niiltä osin kuin sitä voi testata (Hamilo, 2007, 84).
Mirjam Kalland ja Jari Sinkkonen ovat vuosikausia esittäneet virheellisesti, että lapsia pompoteltaisiin kodin ja sijaishuollon välillä ja kotiutettaisiin kevyin perustein.
Todellisuudessa lasten pompottelu tapahtuu eri sijaishuoltopaikkojen välillä eikä perheen jälleenyhdistämiseen pyritä.
Useimmiten lapsen sijoitusura alkaa laitoksesta, jatkuu toiseen laitokseen ja sieltä perhehoitoon tai kolmanteen laitokseen. (Kivinen 1992; Heino 2009).
THL:n selvityksen mukaan kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret palaavat biologisten vanhempiensa luokse harvoin. Vain hieman yli kymmenen prosenttia huostaanotetuista lapsista palautettiin kotiinsa. LSKL:n kysely paljasti, että lakisääteiseen perheen jälleenyhdistämiseen ei pyritä.
Kalland ja Sinkkonen ovat pysyviä huostaanottoja lobatakseen pyrkineet myös vakuuttamaan, että lapsen toisen (oletetun) kiintymyssuhteen katkeaminen (sijaisvanhempiin) olisi haitallisempi kuin ensimmäinen katkeaminen (sisaruksiin/vanhempiin) ja onnistuneet teorioillaan lähes estämään lakisääteisen perheiden jälleenyhdistämisen.
On tärkeää tunnistaa ja tunnustaa, että kiintymyssuhdeteoriaa on sovellettu väärin viime vuosina lasten sijoitustapauksissa. Väärinkäytökset ovat tulosta virheellisistä oletuksista että 1) kiintymyssuhteen osoittimia voitaisiin käyttää yksilöarvioinnissa lastensuojelussa 2) että organisoitumaton kiintymyssuhde ennustaisi lapsen kaltoinkohtelua 3) että se ennustaisi patologiaa tai 4) edustaisi staattista piirrettä lapsessa ( ts. ei muuttuisi kehityksen tai perheen saaman tuen myötä). Nämä ovat organisoitumatonta kiintymyssuhdetta koskevia myyttejä ja liioitteluja, joita tutkimusnäyttö EI tue.
Väärintulkinnoilla on aiheutettu harmia jo valmiiksi huono- osaisille ja puutteenalaisille perheille ja loukattu sisarusten ja vanhempien ihmisoikeuksia.
Usko psykoanalyysin traumateoriaan ja ongelmien ylisukupolviseen periytyvyyteen on johtanut myös sijoitettujen turhiin ja vääriin diagnooseihin ja psyykelääkityksiin. Sijaishuollon yritys voi laskuttaa lisää, mikäli sijoitettu on diagnosoitu hankalahoitoiseksi. Silloin hänet voidaan siirtää ”erityiseen huolenpitoon”, joka sijoitettujen nuorten mukaan voi olla pelkkää huumaamista ja eristämistä.
Diagnoosin sijoitetulle voi tehdä yrityksen oma tai sopimuslääkäri – jopa lasta tuntematta tai tutkimatta. Usein ennakkotiedot tulevat sosiaalityöntekijöitä, joista moni haluaa kunnallisen lastensuojelun jälkeen sijaishuollon yrittäjäksi. Lastensuojelulle lausuntoja kirjoittavilla lääkäreillä voi myös olla osakkuuksia ja virkasuhteita lastensuojeluyrityksissä.
Sijoitetun saama diagnoosi on usein epämääräinen esim. rajaton käytös tai vuorovaikutushäiriö, mutta vuorokausimaksu on tarkka; pahimmillaan jopa 800e / lapsi.
Laitoksen ulkopuoliset lääkärit voivat olla nuoren diagnoosista ja huostaanoton tarpeesta eri mieltä. Tällaisissa tapauksissa lastensuojelu voi kieltää nuorelta käynnit lastensuojelun toimintatapoja arvostelevan lääkärin luona kuten Kristan tapauksessa.
Lastensuojelujärjestöt elävät huostaanotoista
Hoiva-alan harmaalla alueella liikutaan etenkin, kun voittoa tavoitteleva lastensuojelulaitos tai voittoa jakamaton lastensuojelujärjestö tarjoaa kunnille ostopalveluna sekä vanhemmuudenarviointia että lasten sijoitusta. Keskustelu jääviys- ja esteellisyyskysymyksistä on paikallaan paitsi firmojen myös Pelastakaa Lapset ry:n, SOS-Lapsikylä ry:n ja palvelutuotantonsa yhtiöittäneen Nuorten Ystävät ry:n kohdalla.
Nämä järjestöt nimittäin tuottavat vanhemmuudenarviointia tai perhekuntoutusta, mutta myös lasten sijoitustoimintaa joko omiin sijoitusyksiköihinsä tai sijaisperheisiin, joita ne itse ovat voineet olla mukana kouluttamassa ja rekrytoimassa. Yhden sijoitetun lapsen laitosvuoden hinta voi nousta yli 150 000 euron.
Professori J P Roos onkin kysynyt, onko lastensuojelujärjestöillä laitosten ylläpitäjinä ja palveluntuottajina välitön taloudellinen intressi huostaanottojen lisäämiseksi ja pidentämiseksi.
SOS-lapsikylissä kasvaneiden seurantatutkimuksessa lähes kolmannes entisistä sijoitetuista ilmoitti, ettei pitänyt täysi-ikäistyttyään lainkaan yhteyttä sijaisvanhempiinsa (Jahnukainen & Hyytiäinen, 2009, 21).
Sijaisvanhemmuus onkin usein pikemmin ammatti tai palkkatyö kuin aitoa vanhemmuutta tai lapsia koko elämän kannatteleva ihmissuhde.
Tarja Pösön ja Aila Puustinen-Korhosen tutkimuksessa sijoitettujen keskimääräinen huostaanottoaika oli seitsemän vuotta ja sijaishuoltopaikka vaihtui noin kahden vuoden välein.
Pösön ja Puustinen-Korhosen mukaan ”toistuva kasvuympäristön vaihdos kahden vuoden välein vastaa todennäköisesti heikosti käsitystämme siitä lasten kasvuolosuhteiden turvallisuudesta ja pysyvyydestä, jota lastensuojelussa pyritään saamaan aikaan.”
Tutkimustieto vahvistaa, että perhesijoitusten purun yleisimmät syyt löytyvät sijaisperheistä itsestään ( Janhunen 2007; Lamminen & Rantanen, 2007) .
Myös sosiaalityöntekijät ovat kiinnittäneet huomiota lasten pompotteluun eri sijaishuoltopaikkojen välillä ja siihen, että sijaisvanhemmat tuntuvat tarvitsevan yhä vahvempia lastensuojelun tukitoimia.
Perhehoitoliiton Emilia Säleksen mukaan ”Pitäisi lähteä siitä, että kaikki sijaisperheet tarvitsevat vahvaa tukea. Ei vain osa.”
Miksei voitaisi lähteä siitä, että myös syntymäperheille annettaisiin heidän tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti? HuosTa tutkimuksen mukaan jopa 85% lapsista ei saanut tarvitsemaansa palvelua ennen sijoitusta. Vanhemmille ei anneta tukea ennen, aikana eikä jälkeen huostaanoton. Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan mukaan Suomella ei ole riittävää tahtoa korjata lastensuojelussa tunnistettuja ongelmia.
Psykoanalyysin harhaopit omaksuneet PeLa, SOS- lapsikylä ja monet muut sijaishuoltotoimijat uskovat ja vaativat, että lapsella/nuorella on oltava kiintymyssuhde sijaisperheeseen, ennen kuin hän voi aloittaa koulun tai terapiaprosessin. Vaatimus johtaa usein lasten ja heidän läheistensä laittomiin tapaamisrajoituksiin, lasten koulutuksen ja terapioiden tarpeettomaan viivästymiseen tai laiminlyöntiin, sijoitusten pitkittymiseen ja lasten syrjäytymiseen.
Silti kunnat ja STEA rahoittavat avokätisesti psykoanalyyttisiä arviointeja, työ- ja tutkimusmenetelmiä ja Pelastakaa Lapset ry:n ja Pesäpuu ry:n PRIDE- valmennuksia, jotka hyväksyvät lastensuojelulain vastaisesti lasten ja heidän läheistensä vierannuttamisen toisistaan, laittomat tapaamisrajoitukset ja perheen jälleenyhdistämisen laiminlyönnit.
Raha syynä sijaishuollon haluttomuuteen tukea sisarusten yhteydenpitoa
Sijaisvanhempien haluttomuuteen tukea sijoitettujen yhteydenpitoa läheisiinsä on muukin syy kuin asenteellinen, psykoanalyysin harhaoppeihin perustuva lastensuojelupolitiikka ja PRIDE- valmennus- nimittäin raha.
Sijaisvanhemmat eivät salli lasten kotilomia yksinkertaisesti siitä syystä, että pelkäävät lomapäivän menetystä.
Mikäli lapsi on kaksi perättäistä yötä sisaruksensa/vanhempansa luona, perhehoitaja menettää yhden palkallisen lomapäivän.
Yhden ainokaisen lomapäivän menetys on suurelle osalle sijaisvanhemmista tärkeämpää kuin koti- ikävästä kärsivän lapsen pääsy jouluksi kotiin, lakisääteinen oikeus pitää yhteyttä läheisiinsä tai perhehoitajan lakisääteinen velvollisuus tukea yhteydenpitoa.
Perhehoitoliitossa lomapäivä- ongelma on ollut tiedossa jo vuosia- mutta sille ei ole tehty mitään.
Miksi oltaisiin kun laittomuuksista ja väärinkäytöksistä ei tule sijaisvanhemmille ja sosiaalityöntekijöille palkallista sairaslomaa kummempia seuraamustoimia.
Edes rikostuomio sijoitettujen pahoinpitelystä ei riitä viemään perhekodin toimilupia eikä mikään laiminlyönti asiantuntija- ja ammattilaisstatusta.
Lastensuojelupalkinnoilla tuntuukin olevan joissakin kunnissa vahvempi positiivinen korrelaatio lasten kaltoinkohteluun ja laiminlyöntiin kuin huostaanottopäätöksillä.
Tue lapsia ja perheitä- älä lapsibisnestä!
Erityisen outoja ovat lastensuojelun mainostamat onnistumiset(=pysyvät huostaanotot), jotka voisi tulkita lähes täydellisiksi epäonnistumisiksi mikäli onnistumisen kriteereiksi asetetaan lastensuojelun toiminnan lainalaisuus, vaikuttavuus tai toipumisorientaatio, jonka pitäisi olla mm.Helsingin kaupungin vallitseva hoidollinen viitekehys.
Toipumisorientaatiota tutkinut Esa Nordling on maininnut äärimmäisenä esimerkkinä palvelujärjestelmän väkivallasta ja asiakkaiden toipumisen esteistä asiakkaiden haaveiden ja unelmien tuhoamisen. Terveydenhuollossa tätä väkivaltaa on harjoitettu torjumalla, mitätöimällä ja patologisoimalla asiakkaiden haaveita; tulkitsemalla ne sairauden, vajavaisuuden ja puutteellisuuden oireiksi.
Sijaishuollossa tätä samaa väkivaltaa toteutetaan edelleen luvallisesti valtion, kuntien, STEA:n ja yksityisten kansalaisten rahoittamana.
Sijoitetun haave päästä kotiinsa tulkitaan lastensuojelun kirjauksissa ja käytännöissä osoitukseksi lapsen kyvyttömyydestä muodostaa toimivaa kiintymyssuhdetta sijaisvanhempiin, josta häntä vieläpä rangaistaan laittomilla tapaamisrajoituksilla läheisiinsä ja estämällä ja viivästyttämällä terapioita ja koulunkäyntiä.
Ironista on, että väkivaltaa harjoittavat tahot, jotka mainospuheissaan väittävät toteuttavansa lasten unelmia ja pyytävät kansalaisia lahjoittamaan heille rahaa lasten unelmien mahdollistamiseksi.
Perhehoitajia on tähän asti palkittu sijoitettujen haaveiden ja unelmien torpedoinnista ja yhteydenpidon estämisestä vaikka toiminnasta olisi pitänyt rangaista.
Perhehoitoliitto olisi voinut laatia sopimuskäytännöt niin, että perhehoitajia palkitaan lapsen lähisuhteiden tukemisesta ja Lapsen oikeuksien sopimuksen ja lastensuojelulain velvoitteiden noudattamisesta mutta sitä se ei tehnyt.
Voitaisiinko perhehoitajien sopimukset tehdä sijoitettujen lähisuhteiden, koulunkäynnin ja terveydenhuollon tukemisesta ja kotilomista palkitseviksi nyt kun perhehoitajat saavat yhdestä huostaanotosta keskimäärin noin 200 000 euroa per lapsi sijaisperheessä, miljoonan perhekodissa ja ilmaisen neuvonnan, mentoroinnin, työnohjauksen, puhelinpalvelun, 24 tunnin ympärivuorokautisen tuen, virkistysviikonloppujen, tuettujen lomien, kuntoutuksen ja ilmaisten vapaaehtoisten auttajien lisäksi myös ilmaisen lakipalvelun ja -neuvonnan WinLaw/Järvinen & Co Oy: ltä ja ilmaiset asiamiehet sopimusten tekoon?
Eikö veronmaksajien vuosittainen noin 1000 000 000 euron tulonsiirto sijaishuollon vuorokausimaksuihin, STEA:n Perhehoitoliitolle myöntämä 865 000 euron kokonaisavustus ja 300 000 euron kohdeavustus sijaisperheiden lasten sisarussuhteiden vahvistamiseen kata sijoitettujen joululomaa kotona sisarustensa kanssa?
Paljonko lisää lastensuojelun asiakkaiden, keskimäärin köyhyysrajan alapuolella elävien pitkäaikaissairaiden ja yksinhuoltajien tulisi lahjoittaa Perhehoitoliitolle, jotta perhehoitajille ei tule pahaa mieltä yhdestä menetetystä lomapäivästä ja sijoitettujen joululomat saataisiin järjestymään?
Voisivatko Perhehoitoliiton vauraat yhteisöjäsenet, niinikään veronmaksajien ja STEA:n avokätisesti rahoittamat Nuorten Ystävät ry ja SOS- lapsikylä pudottaa edes jouluna juhlapöytänsä alle muutamia murusia sijoitetuille esimerkiksi kahden vuorokauden pituisen kotiloman muodossa?
YK on jo pitkään varoittanut jäsenmaitaan sijoittamasta lapsia lastensuojelulaitoksiin niissä ilmenneen runsaan väkivallan ja seksuaalisen hyväksikäytön vuoksi.
Kuuluisa kanadalainen tutkimus lasten tapoista ja pahoinpitelyistä on osoittanut että lapset ovat huomattavasti suuremmassa vaarassa muiden kuin biologisten vanhempiensa taholta. Erilaiset sijaishoitajat olivat jopa 70-kertainen riski lapsen omiin biologisiin vanhempiin nähden. Suomalaisen kouluterveys- kyselyn mukaan sijoitetuilla nuorilla on viisinkertainen riski seksuaalisen väkivallan kokemukselle verrattaessa vanhempansa luona asuviin.
Think Child Safe- kampanjassa kerrotaan, että laitoksissa elävistä kahdeksasta miljoonasta lapsesta 80 %:lla on elossa oleva vanhempi tai sukulainen, jonka luona lapsi voisi saada parempaa huolenpitoa ja turvaa kuin laitoksessa -murto- osalla laitoshuollon hinnasta.
Kampanja varoittaa kansalaisia tekemästä lahjoituksia lasten laitoshoitoon koska laitosten liiketoiminnan tukeminen tuottaa hajonneita perheitä ja asettaa lapsia riskiolosuhteisiin.
Muista että lastensuojelun rahoittaminen tuottaa lisää suojelua tarvitsevia lapsia, sijaishuollon rahoittaminen tuottaa lisää sijoitettuja ja sosiaalityöntekijöiden rahoittaminen tuottaa perheille lisää oikeusturvaongelmia ja tuen tarpeita.
Tue lapsia ja perheitä- älä lapsibisnestä!
Ajattele ennen kuin lahjoitat.
Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kunnat-ja-lastensuojelujarjestot-elavat-huostaanotoista
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelujarjestot-viimein-kuriin
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mihin-tarvitaan-julkisrahoitettuja-sijaishuollon-piiloyrityksia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/verisiteet-ovat-tarkeita-lapsille-vaan-ei-lastensuojelulle
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijaisvanhempien-ahneus-ja-perhehoitoliiton-sopimukset-estavat-lasten-kotilomat
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijaishuollon-sadistinen-kiristys
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/dissosiaatiohairio-on-lottovoitto-lastensuojelulaitokselle
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/traumaterapiakoulutus-syy-ensi-ja-turvakotien-harharetkeen
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-sosiaalinen-ongelma-periytetaan-osa-1
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijaishuolto-ei-takaa-kokemusta-pysyvasta-kodista-tai-perheesta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pride-valmennettujen-sijaisperheiden-odotusaikakaytanto-tuottaa-turhia-kiireellisia-sijoituksia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sos-lapsikylan-perhekuntoutus-on-oikeusturvariski
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kuopio-maksaa-lahes-50-000-euroa-perheen-hajottamisesta-ja-noyryyttamisesta-sitran-rahoittamassa-perhekuntoutuksessa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kuopion-mielipuolinen-sijoitusperuste-kotiavun-tarve
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-perhepalvelut-selkokielella
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointi-on-oikeusturvariski
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/monitoimijainen-arviointi-unohtaa-perheiden-oikeusturvan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakkuus-estaa-avun-saamisen
https://www.lokakuunliike.com/raili-miettisen-blogi/avohuollon-tukitoimet-tuottavat-huostaanottoja
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-v-uushuutolaisuusverkostoissa-piiri-suuri-pyorii
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-i-lastensuojelu-tyollistaa-paljon-enemman-kuin-poliisi
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-iii-vanhemmuudenarviointi-kasvavana-bisneksena
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyon-ja-kuntoutuksen-jasentaminen-sisaltoelementtien-avulla
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/banaali-paha-piiloutuu-byrokratiaan
https://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/lapsemme-laitoksissa-osa-1-miten-paadytaan-laitokseen
https://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/lapsemme-laitoksissa-osa-2-mita-laitoksissamme-tapahtuu
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-5-miten-tunnistaa-fabrikointi
http://www.knuutilaki.net/node/24
https://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/hallinto-oikeudet-lastensuojelun-sokea-piste
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-uskoo-yha-psykoanalyysiin-osa-1
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-tarvitsee-reformin
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sos-lapsikyla-tutkii-vaan-ei-havaitse
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sos-lapsikyla-puuhaa-perheille-tyoparia-sosiaalityontekijasta-ja-tyovoimahallinnon-virkailijasta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/takaa-lapsille-koulutus-lopeta-sijaishuollon-rahoitus
https://www.lokakuunliike.com/tiina-liljebergin-blogi/tarvitaanko-huostaanottoja-kysyy-sos-lapsikyla
https://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/helyn-tarina-miun-lastani-ette-vie
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sos-lapsikylan-kehittamistyo-varkaudessa-huostaanotot-ja-lastensuojelun-kustannukset-lisaantyivat
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kaltoinkohtelijat-saavat-diplomaattisen-koskemattomuuden-ryhtymalla-sijaisvanhemmiksi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kaltoinkohtelu-sijaishuollossa-jatkuu-kuntien-jarjestojen-ja-rayn-tuella
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/suomi-100-vuotta-lapset-kotiin
Moni sai tänään 10.4, sisarusten päivänä SOS- lapsikylältä seuraavan kyseenalaisen markkinointikirjeen:
"Hei lapsikyläystävä,
Kun lapsi huostaanotetaan, sisarusten yhdessä pysyminen auttaa toipumaan tästä hyvinkin traumaattisesta tilanteesta. Siitä huolimatta huostaanottotilanteissa sisaruksia edelleen erotetaan toisistaan ympäri Eurooppaa. Veljiä ja siskoja erotetaan jatkuvasti iän, sukupuolen tai käytöksen vuoksi. Sijoituspaikan löytäminen suuremmalle sisarussarjalle on usein vaikeaa. Sama tilanne on myös Suomessa. Vaikka halua pitää sisarukset yhdessä löytyisikin, ei sijaisperheillä välttämättä ole riittävän tilavia koteja, jotka mahdollistaisivat sisarussarjojen elämän yhdessä.
Oletko sinä sitä mieltä, että sisaruksia ei pitäisi erottaa toisistaan jo valmiiksi traumaattisessa huostaanottotilanteessa?
Tänään, kansainvälisenä sisarusten päivänä, on sinun mahdollisuutesi auttaa näitä kovia kokeneita lapsia.
Puolusta sisarusten oikeutta kasvaa yhdessä ja tee lahjoitus, joka mahdollistaa sisaruksille yhteisen kodin.
Lahjoittajana autat rakentamaan sijaisperheelle kodin, jossa isotkin sisarussarjat voivat jatkaa elämäänsä yhdessä."
Markkinointiviesti ei voisi olla valheellisempi ja toivoa sopii, ettei siihen lankea kukaan.
Sijaishuoltoyrittäjien tasavertainen liikevoittojen takaaminen on pääsyy sisarusten erottamiseen
Juuri sijoitetuista sijaishuoltoyrittäjille maksettavat tähtitieteelliset summat ovat syy sisarusten erottamiseen.
Lastensuojeluperheitä vuosia auttaneen Esko Leipälän mukaan syy sisarusten erottamisen huostaanotoissa on raha. "Jos lapsia huostaanotetaan enemmän kuin 2 samasta perheestä, niin lapset hajotetaan kahteen eri hoitolaitokseen. Syy tähän on se, että muutamassa vuodessa kukin lapsista tuo jopa puolen miljoonan euron liikevaihdon hoitolaitokselle. Sosiaalitoimen pitää kohdella sijaishuoltoyrittäjiä tasavertaisesti, joten siinä putkessa sellaista kuin ”lapsen ja perheen etu” ei voi edes ajatella. Yrittäjän etu ja tarkemmin yrittäjien keskinäisestä kateudesta johtuvien ristiriitojen välttäminen sosiaalitoimessa määrää sen, minne puolelle lääniä lapset hajotetaan."
Yksi sijoitettu lapsi vastaa yrittäjälle rahallisesti lottovoittoa. Yö lastenkodissa yhtä kallis kuin loistohotellissa. Yksi sijoitettu tuottaa sijaishuoltoyrittäjälle keskimäärin 7 vuotta kestävän huostaanoton aikana yli 200 000 euroa sijaisperheessä ja noin 1000 000 euroa perhekodissa tai lastensuojelulaitoksessa.
Pelastakaa Perheet ry:n Jorma Heikkinen väittää, että ”pitkäaikainen sijoitus edellyttää lapsen ja hänen vanhempiensa leimaamista siten, että tälle pitkäaikaiselle huostaanotolle on perusteet. Vain tälle voi perustua yrityksen pitkäaikainen taloussuunnittelu ja mm. pitkäaikaisten lainojen ottaminen ja muu pääomarahoitus.”
Pöyristyttäviä hintoja selittävät osin puitesopimukset. Sosiaalialan ammattilainen Tarmo Pekola kommentoi sopimuksia näin: ”Ne velvoittavat palveluntuottajia pitämään henkilökuntaa palkkalistoilla, vaikka yksikön paikat eivät olisikaan täynnä. Näin ollen kiinteät kustannukset pyörivät kuukaudesta toiseen, olivat asiakaspaikat täynnä tai ei. Lisäksi puitesopimukset määrittävät, että AMK-tasoisen koulutuksen (käytännössä sosionomeja) pitää olla henkilökunnasta yli 50%.”
Mikäli yritys mielii pysyä markkinoilla, asiakaspaikat on pidettävä täynnä.
Ammattikasvattaja, perhekotiyrittäjä Kari ”Käpy” Björkman kommentoi sijoituspolitiikkaa Amppelilehdessä näin:
"Perhekotien yhteinen ja mielestäni suurin ongelma on budjetti ja laatupisteiden rakenne. Kun laitos tai perhekotiyksikkö on perustettu, sille palkataan henkilökunta ja lasketaan ”tapporaja”.
Jos laatupisteissä hinta edustaa 70 %, se tarkoittaa sitä, että ”pilttuiden” tulee olla täynnä kaiken aikaa.
Se tarkoittaa myös sitä, että kerran sisään tullutta sijoitusta ei mielellään lasketa menemään niin kauan kun kunta maksaa hänestä hoitokorvauksen.
Ja se taas tarkoittaa sitä, että vaikka kuinka vilpittömästi puhutaan perhetyöstä ja sen tärkeydestä, se jää väistämättä lapsipuolen asemaan.
Jos nimittäin sijoitetun lapsen perhe kuntoutuu pysyvästi, nuori palaa kotiinsa ja sijoituspaikan on löydettävä uusi asiakas."
Kari Björkman tietää mistä puhuu. Hänellä on ollut useita perhekoteja, joista yhden johtajana myös Kurhelan poikien tapauksesta tuttu sosiaalityöntekijä.
Ruhtinaallisista palkkioista huolimatta "kukaan Suomessa ei tiedä ovatko lastensuojelutoimien kohteina oikeat lapset, miksi heidät sijoitettiin, missä olosuhteissa he elävät ja miten lastensuojelun toimet ovat heihin vaikuttaneet (STM, Toimiva lastensuojelu).
Psykoanalyysin harhaopit sisarusten yhteydenpidon estäjinä
Sisarusten erottamista on aiheuttanut myös lastensuojelun usko psykoanalyysiin virheellisiin oletuksiin mm. usko ongelmien ylisukupolviseen periytymiseen ja väärä tieto kiintymyssuhteista. Lastensuojelussa uskotaan, että sisaruksen läheisyys estää sijoitetun lapsen kiintymisen sijaisperheeseen ja tuo sinne ylisukupolvisia ongelmia ja "pahaa sosiaaliperimää"; siksi sisarukset pyritään erottamaan toisistaan.
Psykoanalyysin traumaolettama, vuorovaikutushäiriöolettama ja olettama ongelmien ylisukupolvisesta periytyvyydestä löytyvät lähes jokaisen suomalaisen lastensuojelutoimijan hoitofilosofiasta, vaikka psykoanalyysi perustuu virheelliseen biologiseen tietopohjaan, on mahdotonta testata ja kumottu niiltä osin kuin sitä voi testata (Hamilo, 2007, 84).
Mirjam Kalland ja Jari Sinkkonen ovat vuosikausia esittäneet virheellisesti, että lapsia pompoteltaisiin kodin ja sijaishuollon välillä ja kotiutettaisiin kevyin perustein.
Todellisuudessa lasten pompottelu tapahtuu eri sijaishuoltopaikkojen välillä eikä perheen jälleenyhdistämiseen pyritä.
Useimmiten lapsen sijoitusura alkaa laitoksesta, jatkuu toiseen laitokseen ja sieltä perhehoitoon tai kolmanteen laitokseen. (Kivinen 1992; Heino 2009).
THL:n selvityksen mukaan kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret palaavat biologisten vanhempiensa luokse harvoin. Vain hieman yli kymmenen prosenttia huostaanotetuista lapsista palautettiin kotiinsa. LSKL:n kysely paljasti, että lakisääteiseen perheen jälleenyhdistämiseen ei pyritä.
Kalland ja Sinkkonen ovat pysyviä huostaanottoja lobatakseen pyrkineet myös vakuuttamaan, että lapsen toisen (oletetun) kiintymyssuhteen katkeaminen (sijaisvanhempiin) olisi haitallisempi kuin ensimmäinen katkeaminen (sisaruksiin/vanhempiin) ja onnistuneet teorioillaan lähes estämään lakisääteisen perheiden jälleenyhdistämisen.
On tärkeää tunnistaa ja tunnustaa, että kiintymyssuhdeteoriaa on sovellettu väärin viime vuosina lasten sijoitustapauksissa. Väärinkäytökset ovat tulosta virheellisistä oletuksista että 1) kiintymyssuhteen osoittimia voitaisiin käyttää yksilöarvioinnissa lastensuojelussa 2) että organisoitumaton kiintymyssuhde ennustaisi lapsen kaltoinkohtelua 3) että se ennustaisi patologiaa tai 4) edustaisi staattista piirrettä lapsessa ( ts. ei muuttuisi kehityksen tai perheen saaman tuen myötä). Nämä ovat organisoitumatonta kiintymyssuhdetta koskevia myyttejä ja liioitteluja, joita tutkimusnäyttö EI tue.
Väärintulkinnoilla on aiheutettu harmia jo valmiiksi huono- osaisille ja puutteenalaisille perheille ja loukattu sisarusten ja vanhempien ihmisoikeuksia.
Usko psykoanalyysin traumateoriaan ja ongelmien ylisukupolviseen periytyvyyteen on johtanut myös sijoitettujen turhiin ja vääriin diagnooseihin ja psyykelääkityksiin. Sijaishuollon yritys voi laskuttaa lisää, mikäli sijoitettu on diagnosoitu hankalahoitoiseksi. Silloin hänet voidaan siirtää ”erityiseen huolenpitoon”, joka sijoitettujen nuorten mukaan voi olla pelkkää huumaamista ja eristämistä.
Diagnoosin sijoitetulle voi tehdä yrityksen oma tai sopimuslääkäri – jopa lasta tuntematta tai tutkimatta. Usein ennakkotiedot tulevat sosiaalityöntekijöitä, joista moni haluaa kunnallisen lastensuojelun jälkeen sijaishuollon yrittäjäksi. Lastensuojelulle lausuntoja kirjoittavilla lääkäreillä voi myös olla osakkuuksia ja virkasuhteita lastensuojeluyrityksissä.
Sijoitetun saama diagnoosi on usein epämääräinen esim. rajaton käytös tai vuorovaikutushäiriö, mutta vuorokausimaksu on tarkka; pahimmillaan jopa 800e / lapsi.
Laitoksen ulkopuoliset lääkärit voivat olla nuoren diagnoosista ja huostaanoton tarpeesta eri mieltä. Tällaisissa tapauksissa lastensuojelu voi kieltää nuorelta käynnit lastensuojelun toimintatapoja arvostelevan lääkärin luona kuten Kristan tapauksessa.
Lastensuojelujärjestöt elävät huostaanotoista
Hoiva-alan harmaalla alueella liikutaan etenkin, kun voittoa tavoitteleva lastensuojelulaitos tai voittoa jakamaton lastensuojelujärjestö tarjoaa kunnille ostopalveluna sekä vanhemmuudenarviointia että lasten sijoitusta. Keskustelu jääviys- ja esteellisyyskysymyksistä on paikallaan paitsi firmojen myös Pelastakaa Lapset ry:n, SOS-Lapsikylä ry:n ja palvelutuotantonsa yhtiöittäneen Nuorten Ystävät ry:n kohdalla.
Nämä järjestöt nimittäin tuottavat vanhemmuudenarviointia tai perhekuntoutusta, mutta myös lasten sijoitustoimintaa joko omiin sijoitusyksiköihinsä tai sijaisperheisiin, joita ne itse ovat voineet olla mukana kouluttamassa ja rekrytoimassa. Yhden sijoitetun lapsen laitosvuoden hinta voi nousta yli 150 000 euron.
Professori J P Roos onkin kysynyt, onko lastensuojelujärjestöillä laitosten ylläpitäjinä ja palveluntuottajina välitön taloudellinen intressi huostaanottojen lisäämiseksi ja pidentämiseksi.
SOS-lapsikylissä kasvaneiden seurantatutkimuksessa lähes kolmannes entisistä sijoitetuista ilmoitti, ettei pitänyt täysi-ikäistyttyään lainkaan yhteyttä sijaisvanhempiinsa (Jahnukainen & Hyytiäinen, 2009, 21).
Sijaisvanhemmuus onkin usein pikemmin ammatti tai palkkatyö kuin aitoa vanhemmuutta tai lapsia koko elämän kannatteleva ihmissuhde.
Tarja Pösön ja Aila Puustinen-Korhosen tutkimuksessa sijoitettujen keskimääräinen huostaanottoaika oli seitsemän vuotta ja sijaishuoltopaikka vaihtui noin kahden vuoden välein.
Pösön ja Puustinen-Korhosen mukaan ”toistuva kasvuympäristön vaihdos kahden vuoden välein vastaa todennäköisesti heikosti käsitystämme siitä lasten kasvuolosuhteiden turvallisuudesta ja pysyvyydestä, jota lastensuojelussa pyritään saamaan aikaan.”
Tutkimustieto vahvistaa, että perhesijoitusten purun yleisimmät syyt löytyvät sijaisperheistä itsestään ( Janhunen 2007; Lamminen & Rantanen, 2007) .
Myös sosiaalityöntekijät ovat kiinnittäneet huomiota lasten pompotteluun eri sijaishuoltopaikkojen välillä ja siihen, että sijaisvanhemmat tuntuvat tarvitsevan yhä vahvempia lastensuojelun tukitoimia.
Perhehoitoliiton Emilia Säleksen mukaan ”Pitäisi lähteä siitä, että kaikki sijaisperheet tarvitsevat vahvaa tukea. Ei vain osa.”
Miksei voitaisi lähteä siitä, että myös syntymäperheille annettaisiin heidän tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti? HuosTa tutkimuksen mukaan jopa 85% lapsista ei saanut tarvitsemaansa palvelua ennen sijoitusta. Vanhemmille ei anneta tukea ennen, aikana eikä jälkeen huostaanoton. Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan mukaan Suomella ei ole riittävää tahtoa korjata lastensuojelussa tunnistettuja ongelmia.
Psykoanalyysin harhaopit omaksuneet PeLa, SOS- lapsikylä ja monet muut sijaishuoltotoimijat uskovat ja vaativat, että lapsella/nuorella on oltava kiintymyssuhde sijaisperheeseen, ennen kuin hän voi aloittaa koulun tai terapiaprosessin. Vaatimus johtaa usein lasten ja heidän läheistensä laittomiin tapaamisrajoituksiin, lasten koulutuksen ja terapioiden tarpeettomaan viivästymiseen tai laiminlyöntiin, sijoitusten pitkittymiseen ja lasten syrjäytymiseen.
Silti kunnat ja STEA rahoittavat avokätisesti psykoanalyyttisiä arviointeja, työ- ja tutkimusmenetelmiä ja Pelastakaa Lapset ry:n ja Pesäpuu ry:n PRIDE- valmennuksia, jotka hyväksyvät lastensuojelulain vastaisesti lasten ja heidän läheistensä vierannuttamisen toisistaan, laittomat tapaamisrajoitukset ja perheen jälleenyhdistämisen laiminlyönnit.
Raha syynä sijaishuollon haluttomuuteen tukea sisarusten yhteydenpitoa
Sijaisvanhempien haluttomuuteen tukea sijoitettujen yhteydenpitoa läheisiinsä on muukin syy kuin asenteellinen, psykoanalyysin harhaoppeihin perustuva lastensuojelupolitiikka ja PRIDE- valmennus- nimittäin raha.
Sijaisvanhemmat eivät salli lasten kotilomia yksinkertaisesti siitä syystä, että pelkäävät lomapäivän menetystä.
Mikäli lapsi on kaksi perättäistä yötä sisaruksensa/vanhempansa luona, perhehoitaja menettää yhden palkallisen lomapäivän.
Yhden ainokaisen lomapäivän menetys on suurelle osalle sijaisvanhemmista tärkeämpää kuin koti- ikävästä kärsivän lapsen pääsy jouluksi kotiin, lakisääteinen oikeus pitää yhteyttä läheisiinsä tai perhehoitajan lakisääteinen velvollisuus tukea yhteydenpitoa.
Perhehoitoliitossa lomapäivä- ongelma on ollut tiedossa jo vuosia- mutta sille ei ole tehty mitään.
Miksi oltaisiin kun laittomuuksista ja väärinkäytöksistä ei tule sijaisvanhemmille ja sosiaalityöntekijöille palkallista sairaslomaa kummempia seuraamustoimia.
Edes rikostuomio sijoitettujen pahoinpitelystä ei riitä viemään perhekodin toimilupia eikä mikään laiminlyönti asiantuntija- ja ammattilaisstatusta.
Lastensuojelupalkinnoilla tuntuukin olevan joissakin kunnissa vahvempi positiivinen korrelaatio lasten kaltoinkohteluun ja laiminlyöntiin kuin huostaanottopäätöksillä.
Tue lapsia ja perheitä- älä lapsibisnestä!
Erityisen outoja ovat lastensuojelun mainostamat onnistumiset(=pysyvät huostaanotot), jotka voisi tulkita lähes täydellisiksi epäonnistumisiksi mikäli onnistumisen kriteereiksi asetetaan lastensuojelun toiminnan lainalaisuus, vaikuttavuus tai toipumisorientaatio, jonka pitäisi olla mm.Helsingin kaupungin vallitseva hoidollinen viitekehys.
Toipumisorientaatiota tutkinut Esa Nordling on maininnut äärimmäisenä esimerkkinä palvelujärjestelmän väkivallasta ja asiakkaiden toipumisen esteistä asiakkaiden haaveiden ja unelmien tuhoamisen. Terveydenhuollossa tätä väkivaltaa on harjoitettu torjumalla, mitätöimällä ja patologisoimalla asiakkaiden haaveita; tulkitsemalla ne sairauden, vajavaisuuden ja puutteellisuuden oireiksi.
Sijaishuollossa tätä samaa väkivaltaa toteutetaan edelleen luvallisesti valtion, kuntien, STEA:n ja yksityisten kansalaisten rahoittamana.
Sijoitetun haave päästä kotiinsa tulkitaan lastensuojelun kirjauksissa ja käytännöissä osoitukseksi lapsen kyvyttömyydestä muodostaa toimivaa kiintymyssuhdetta sijaisvanhempiin, josta häntä vieläpä rangaistaan laittomilla tapaamisrajoituksilla läheisiinsä ja estämällä ja viivästyttämällä terapioita ja koulunkäyntiä.
Ironista on, että väkivaltaa harjoittavat tahot, jotka mainospuheissaan väittävät toteuttavansa lasten unelmia ja pyytävät kansalaisia lahjoittamaan heille rahaa lasten unelmien mahdollistamiseksi.
Perhehoitajia on tähän asti palkittu sijoitettujen haaveiden ja unelmien torpedoinnista ja yhteydenpidon estämisestä vaikka toiminnasta olisi pitänyt rangaista.
Perhehoitoliitto olisi voinut laatia sopimuskäytännöt niin, että perhehoitajia palkitaan lapsen lähisuhteiden tukemisesta ja Lapsen oikeuksien sopimuksen ja lastensuojelulain velvoitteiden noudattamisesta mutta sitä se ei tehnyt.
Voitaisiinko perhehoitajien sopimukset tehdä sijoitettujen lähisuhteiden, koulunkäynnin ja terveydenhuollon tukemisesta ja kotilomista palkitseviksi nyt kun perhehoitajat saavat yhdestä huostaanotosta keskimäärin noin 200 000 euroa per lapsi sijaisperheessä, miljoonan perhekodissa ja ilmaisen neuvonnan, mentoroinnin, työnohjauksen, puhelinpalvelun, 24 tunnin ympärivuorokautisen tuen, virkistysviikonloppujen, tuettujen lomien, kuntoutuksen ja ilmaisten vapaaehtoisten auttajien lisäksi myös ilmaisen lakipalvelun ja -neuvonnan WinLaw/Järvinen & Co Oy: ltä ja ilmaiset asiamiehet sopimusten tekoon?
Eikö veronmaksajien vuosittainen noin 1000 000 000 euron tulonsiirto sijaishuollon vuorokausimaksuihin, STEA:n Perhehoitoliitolle myöntämä 865 000 euron kokonaisavustus ja 300 000 euron kohdeavustus sijaisperheiden lasten sisarussuhteiden vahvistamiseen kata sijoitettujen joululomaa kotona sisarustensa kanssa?
Paljonko lisää lastensuojelun asiakkaiden, keskimäärin köyhyysrajan alapuolella elävien pitkäaikaissairaiden ja yksinhuoltajien tulisi lahjoittaa Perhehoitoliitolle, jotta perhehoitajille ei tule pahaa mieltä yhdestä menetetystä lomapäivästä ja sijoitettujen joululomat saataisiin järjestymään?
Voisivatko Perhehoitoliiton vauraat yhteisöjäsenet, niinikään veronmaksajien ja STEA:n avokätisesti rahoittamat Nuorten Ystävät ry ja SOS- lapsikylä pudottaa edes jouluna juhlapöytänsä alle muutamia murusia sijoitetuille esimerkiksi kahden vuorokauden pituisen kotiloman muodossa?
YK on jo pitkään varoittanut jäsenmaitaan sijoittamasta lapsia lastensuojelulaitoksiin niissä ilmenneen runsaan väkivallan ja seksuaalisen hyväksikäytön vuoksi.
Kuuluisa kanadalainen tutkimus lasten tapoista ja pahoinpitelyistä on osoittanut että lapset ovat huomattavasti suuremmassa vaarassa muiden kuin biologisten vanhempiensa taholta. Erilaiset sijaishoitajat olivat jopa 70-kertainen riski lapsen omiin biologisiin vanhempiin nähden. Suomalaisen kouluterveys- kyselyn mukaan sijoitetuilla nuorilla on viisinkertainen riski seksuaalisen väkivallan kokemukselle verrattaessa vanhempansa luona asuviin.
Think Child Safe- kampanjassa kerrotaan, että laitoksissa elävistä kahdeksasta miljoonasta lapsesta 80 %:lla on elossa oleva vanhempi tai sukulainen, jonka luona lapsi voisi saada parempaa huolenpitoa ja turvaa kuin laitoksessa -murto- osalla laitoshuollon hinnasta.
Kampanja varoittaa kansalaisia tekemästä lahjoituksia lasten laitoshoitoon koska laitosten liiketoiminnan tukeminen tuottaa hajonneita perheitä ja asettaa lapsia riskiolosuhteisiin.
Muista että lastensuojelun rahoittaminen tuottaa lisää suojelua tarvitsevia lapsia, sijaishuollon rahoittaminen tuottaa lisää sijoitettuja ja sosiaalityöntekijöiden rahoittaminen tuottaa perheille lisää oikeusturvaongelmia ja tuen tarpeita.
Tue lapsia ja perheitä- älä lapsibisnestä!
Ajattele ennen kuin lahjoitat.
Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kunnat-ja-lastensuojelujarjestot-elavat-huostaanotoista
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelujarjestot-viimein-kuriin
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mihin-tarvitaan-julkisrahoitettuja-sijaishuollon-piiloyrityksia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/verisiteet-ovat-tarkeita-lapsille-vaan-ei-lastensuojelulle
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijaisvanhempien-ahneus-ja-perhehoitoliiton-sopimukset-estavat-lasten-kotilomat
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijaishuollon-sadistinen-kiristys
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/dissosiaatiohairio-on-lottovoitto-lastensuojelulaitokselle
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/traumaterapiakoulutus-syy-ensi-ja-turvakotien-harharetkeen
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-sosiaalinen-ongelma-periytetaan-osa-1
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijaishuolto-ei-takaa-kokemusta-pysyvasta-kodista-tai-perheesta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pride-valmennettujen-sijaisperheiden-odotusaikakaytanto-tuottaa-turhia-kiireellisia-sijoituksia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sos-lapsikylan-perhekuntoutus-on-oikeusturvariski
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kuopio-maksaa-lahes-50-000-euroa-perheen-hajottamisesta-ja-noyryyttamisesta-sitran-rahoittamassa-perhekuntoutuksessa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kuopion-mielipuolinen-sijoitusperuste-kotiavun-tarve
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-perhepalvelut-selkokielella
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointi-on-oikeusturvariski
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/monitoimijainen-arviointi-unohtaa-perheiden-oikeusturvan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakkuus-estaa-avun-saamisen
https://www.lokakuunliike.com/raili-miettisen-blogi/avohuollon-tukitoimet-tuottavat-huostaanottoja
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-v-uushuutolaisuusverkostoissa-piiri-suuri-pyorii
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-i-lastensuojelu-tyollistaa-paljon-enemman-kuin-poliisi
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-iii-vanhemmuudenarviointi-kasvavana-bisneksena
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyon-ja-kuntoutuksen-jasentaminen-sisaltoelementtien-avulla
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/banaali-paha-piiloutuu-byrokratiaan
https://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/lapsemme-laitoksissa-osa-1-miten-paadytaan-laitokseen
https://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/lapsemme-laitoksissa-osa-2-mita-laitoksissamme-tapahtuu
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-5-miten-tunnistaa-fabrikointi
http://www.knuutilaki.net/node/24
https://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/hallinto-oikeudet-lastensuojelun-sokea-piste
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-uskoo-yha-psykoanalyysiin-osa-1
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-tarvitsee-reformin
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sos-lapsikyla-tutkii-vaan-ei-havaitse
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sos-lapsikyla-puuhaa-perheille-tyoparia-sosiaalityontekijasta-ja-tyovoimahallinnon-virkailijasta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/takaa-lapsille-koulutus-lopeta-sijaishuollon-rahoitus
https://www.lokakuunliike.com/tiina-liljebergin-blogi/tarvitaanko-huostaanottoja-kysyy-sos-lapsikyla
https://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/helyn-tarina-miun-lastani-ette-vie
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sos-lapsikylan-kehittamistyo-varkaudessa-huostaanotot-ja-lastensuojelun-kustannukset-lisaantyivat
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kaltoinkohtelijat-saavat-diplomaattisen-koskemattomuuden-ryhtymalla-sijaisvanhemmiksi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kaltoinkohtelu-sijaishuollossa-jatkuu-kuntien-jarjestojen-ja-rayn-tuella
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/suomi-100-vuotta-lapset-kotiin