Suomi sitoutui lapsen oikeuksien sopimuksen valitusmenettelyyn
YK:n lapsen oikeuksia koskevaan yleissopimukseen (lapsen oikeuksien sopimus) tehty valitusmenettelyä koskeva valinnainen pöytäkirja tulee Suomen osalta voimaan 12.2.2016. Suomi talletti valinnaista pöytäkirjaa koskevan ratifioimiskirjan YK:n pääsihteerin huostaan 12.11.2015.
Lapsen oikeuksien sopimus on maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus ja tämä pöytäkirja on merkittävä askel lapsen oikeuksien toteutumisen edistämisessä Suomessa ja kansainvälisesti.
Valitusmenettelyä koskevalla valinnaisella pöytäkirjalla perustetaan yksilövalitusmenettely, jossa lapsen oikeuksien komitealle annetaan toimivalta käsitellä yksityisten henkilöiden tekemiä valituksia lapsen oikeuksien sopimuksen sekä sen kahden asiasisältöisen valinnaisten pöytäkirjan sisältämien oikeuksien väitetyistä loukkauksista. Komitea antaa yksilövalituksen johdosta kannanottonsa ja suosituksena.
Yksilövalitusmenettely vahvistaa valittajana olevien ja myös muiden lasten asemaa sekä lapsen oikeuksien asemaa oikeudellisesti velvoittavina ihmisoikeuksina.
Pöytäkirjassa määrätään myös valtiovalituksista ja komitean aloitteesta tapahtuvasta vakavien tai järjestelmällisten loukkausten tutkintamenettelystä. Se on tehty New Yorkissa joulukuussa 2011 ja tullut kansainvälisesti voimaan huhtikuussa 2014.
YK:n yleiskokouksen vuonna 1989 hyväksymä lapsen oikeuksien sopimus tuli Suomessa voimaan vuonna 1991. Sopimus sisältää sekä kansalais- ja poliittisia oikeuksia että taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevia määräyksiä. Sopimuksen yleiset periaatteet ovat syrjimättömyys, lapsen edun huomioiminen, oikeus elämään ja kehittymiseen sekä lapsen näkemysten kunnioittaminen.
YK:n yleiskokous hyväksyi vuonna 2000 sopimukseen tehdyt kaksi asiasisältöistä valinnaista pöytäkirjaa, valinnaisen pöytäkirjan lasten osallistumisesta aseellisiin selkkauksiin sekä lasten myyntiä, lapsiprostituutiota ja lapsipornografiaa koskevan valinnaisen pöytäkirjan. Pöytäkirjat tulivat Suomessa voimaan vuosina 2002 ja 2012.
Lisätietoja: lainsäädäntösihteeri Satu Sistonen, ihmisoikeustuomioistuin- ja -sopimusasioiden yksikkö,
puh. 0295 351 789.
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=337454&nodeid=15145&contentlan=1&culture=fi-FI
Vaikka lapsen oikeuksien sopimus on ollut Suomessa voimassa jo vuodesta 1991 lähtien, sitä ei kuitenkaan edelleenkään tunneta riittävästi, mikä heikentää sopimuksen toimeenpanoa. Sopimuksen noudattamista valvoo YK:n lapsen oikeuksien komitea, joka antaa sopimusvaltiolle suositukset sopimuksen täytäntöönpanosta.
Lapsen edun ensisijaisuuden lisäksi sopimuksen yleisperiaatteisiin kuuluvat syrjimättömyys, lapsen oikeus kehitykseen ja lapsen näkemysten kunnioittaminen. Lapsen oikeuksien komitea on kehottanut Suomea vahvistamaan syrjinnän ehkäisemistä. Komitea on kehottanut Suomea varmistamaan lapsen edun ensisijaisuuden ja lasten kuulemisen hallintomenettelyissä ja tuomioistuimissa.
http://ihmisoikeusliitto.fi/lapsen-oikeuksien-sopimus-kaytantoon/
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=223348
http://lapsiasia.fi/lapsen-oikeudet/komitean-yleiskommentit/
Muita uusia lokakuun liikkeen julkaisuja
☞ Miten päädytään mielisairaalapotilaaksi
☞ Normaaliuden pandemia
☞ Banaali paha piiloutuu byrokratiaan
☞ Saturnaliasta jouluun ja jumalasta kinkuksi
☞ ILOSANOMA
☞ Joulupukin perseraiskaus
☞ Tue lapsia ja perheitä- älä lapsibisnestä!
☞ Armotonta sopeuttamista
☞ Lastensuojelun moniammatillinen yhteistyö hävittää niin vuorovaikutuksen kuin vastuun
YK:n lapsen oikeuksia koskevaan yleissopimukseen (lapsen oikeuksien sopimus) tehty valitusmenettelyä koskeva valinnainen pöytäkirja tulee Suomen osalta voimaan 12.2.2016. Suomi talletti valinnaista pöytäkirjaa koskevan ratifioimiskirjan YK:n pääsihteerin huostaan 12.11.2015.
Lapsen oikeuksien sopimus on maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus ja tämä pöytäkirja on merkittävä askel lapsen oikeuksien toteutumisen edistämisessä Suomessa ja kansainvälisesti.
Valitusmenettelyä koskevalla valinnaisella pöytäkirjalla perustetaan yksilövalitusmenettely, jossa lapsen oikeuksien komitealle annetaan toimivalta käsitellä yksityisten henkilöiden tekemiä valituksia lapsen oikeuksien sopimuksen sekä sen kahden asiasisältöisen valinnaisten pöytäkirjan sisältämien oikeuksien väitetyistä loukkauksista. Komitea antaa yksilövalituksen johdosta kannanottonsa ja suosituksena.
Yksilövalitusmenettely vahvistaa valittajana olevien ja myös muiden lasten asemaa sekä lapsen oikeuksien asemaa oikeudellisesti velvoittavina ihmisoikeuksina.
Pöytäkirjassa määrätään myös valtiovalituksista ja komitean aloitteesta tapahtuvasta vakavien tai järjestelmällisten loukkausten tutkintamenettelystä. Se on tehty New Yorkissa joulukuussa 2011 ja tullut kansainvälisesti voimaan huhtikuussa 2014.
YK:n yleiskokouksen vuonna 1989 hyväksymä lapsen oikeuksien sopimus tuli Suomessa voimaan vuonna 1991. Sopimus sisältää sekä kansalais- ja poliittisia oikeuksia että taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevia määräyksiä. Sopimuksen yleiset periaatteet ovat syrjimättömyys, lapsen edun huomioiminen, oikeus elämään ja kehittymiseen sekä lapsen näkemysten kunnioittaminen.
YK:n yleiskokous hyväksyi vuonna 2000 sopimukseen tehdyt kaksi asiasisältöistä valinnaista pöytäkirjaa, valinnaisen pöytäkirjan lasten osallistumisesta aseellisiin selkkauksiin sekä lasten myyntiä, lapsiprostituutiota ja lapsipornografiaa koskevan valinnaisen pöytäkirjan. Pöytäkirjat tulivat Suomessa voimaan vuosina 2002 ja 2012.
Lisätietoja: lainsäädäntösihteeri Satu Sistonen, ihmisoikeustuomioistuin- ja -sopimusasioiden yksikkö,
puh. 0295 351 789.
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=337454&nodeid=15145&contentlan=1&culture=fi-FI
Vaikka lapsen oikeuksien sopimus on ollut Suomessa voimassa jo vuodesta 1991 lähtien, sitä ei kuitenkaan edelleenkään tunneta riittävästi, mikä heikentää sopimuksen toimeenpanoa. Sopimuksen noudattamista valvoo YK:n lapsen oikeuksien komitea, joka antaa sopimusvaltiolle suositukset sopimuksen täytäntöönpanosta.
Lapsen edun ensisijaisuuden lisäksi sopimuksen yleisperiaatteisiin kuuluvat syrjimättömyys, lapsen oikeus kehitykseen ja lapsen näkemysten kunnioittaminen. Lapsen oikeuksien komitea on kehottanut Suomea vahvistamaan syrjinnän ehkäisemistä. Komitea on kehottanut Suomea varmistamaan lapsen edun ensisijaisuuden ja lasten kuulemisen hallintomenettelyissä ja tuomioistuimissa.
http://ihmisoikeusliitto.fi/lapsen-oikeuksien-sopimus-kaytantoon/
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=223348
http://lapsiasia.fi/lapsen-oikeudet/komitean-yleiskommentit/
Muita uusia lokakuun liikkeen julkaisuja
☞ Miten päädytään mielisairaalapotilaaksi
☞ Normaaliuden pandemia
☞ Banaali paha piiloutuu byrokratiaan
☞ Saturnaliasta jouluun ja jumalasta kinkuksi
☞ ILOSANOMA
☞ Joulupukin perseraiskaus
☞ Tue lapsia ja perheitä- älä lapsibisnestä!
☞ Armotonta sopeuttamista
☞ Lastensuojelun moniammatillinen yhteistyö hävittää niin vuorovaikutuksen kuin vastuun