Saana Pukkio lupaa edistää perheiden, eikun lasten, eikun pienten lasten, eikun näkymättömien lasten osallisuutta, eikun osallistamista, eikun osuutta...Lastensuojelu herättää suuria tunteita- puretaan sosiaalityöntekijöiden myyttejä!
Lastensuojelun Keskusliiton Lapsen maailma- julkaisu tarjoaa jälleen tilaa sosiaalityöntekijöiden myyteille. Toimittajan ansioksi voi katsoa, että mutun rinnalle nostettiin Vesa Puurosen ja Marjo Laitalan ansiokas teos Yhteiskunnan tahra, josta Lokakuun Liikekin on kirjoittanut. Valitettavasti Puurosen ja Laitalan yhä ajankohtaiset havainnot mitätöitiin otsikolla "Kun kauhutarinat olivat totta".
Johtava sosiaalityöntekijä Saana Pukkio Vantaan lastensuojelusta ja tutkija Elina Pekkarinen listaavat heidän mielestään olennaisimpia julkisuudessa esillä olleita väärinkäsityksiä ja harhaanjohtavia yleistyksiä lastensuojelusta.
Pukkio ja Pekkarinen kutsuvat huhuiksi, myyteiksi, väärinkäsityksiksi ja harhaanjohtaviksi yleistyksiksi THL:n, STM:n, LSKL:n ja monien tutkijoiden ja kokemusasiantuntijoiden vahvistamaa, kansainvälisesti yhdenmukaista tutkimustietoa lastensuojelun ongelmista.
He esittävät väärää tietoa Lokakuun Liikkeesta, ihmisoikeusliikkeestä, joka tekee rakenteellista sosiaalityötä ja tutkivaa journalismia. Luulisi, että lupauksen asiakasosallisuuden edistämisestä tehnyttä Pukkiota kiinnostaisi asiakaspalaute, joka on asiakasosallisuuden kulmakivi. Näin ei ilmeisesti ole.
Kummallakaan ei ole esittää minkäänlaisia perusteita, näyttöä tai tutkimustietoa omien kokemusasiantuntija- ja tutkimustietoa vähättelevien käsitystensä tueksi.
Toki lastensuojelussa tehdään myös hyvää työtä mutta ongelma on, että laatu ja onnistumiset ovat sattumanvaraisia ja riippuvaisia paikkakunnasta, organisaatiosta , työntekijästa ja tilanteesta.
Kukaan Suomessa ei tiedä ovatko lastensuojelutoimien kohteina oikeat lapset, miksi heidät sijoitettiin, missä olosuhteissa he elävät ja miten lastensuojelun toimet ovat heihin vaikuttaneet (STM, Toimiva lastensuojelu).
Lastensuojelun asiakkuus voi alkaa esim. kotikouluun tai toimeentulotuen hakemisen, home-oireilun, päiväkodista myöhästymisen, peruuttamattoman hammaslääkärikäynnin, lapsen leikin tai lauseen, kotiapupyynnön tai sairastumisen seurauksena.
Huostaanotot ja "riskiperheet" lisääntyvät kun lastensuojelun asiakkuuskriteerejä ja asiakirjoja fabrikoidaan, lastensuojelun asiakkuus estää avun saamisen, perhearviointi on oikeusturvariski ja perheiden tarpeita vastaamattomat perhepalvelut ja avohuollon tukitoimet tuottavat huostaanottoja. Pelkästään kuutoskaupunkien sijoitusten kustannukset olivat yli 262 miljoonaa euroa vuonna 2016.
Suomessa huostaanotot ovat usein pysyviä- perheen jälleenyhdistämiseen ei pyritä
"Jo Suomen lainsäädännössä on vahva velvoite perheen yhdistämiseen. Lastensuojelun pitää työskennellä sen eteen, että lapsi voisi palata kotiin. Huostaanottoja myös puretaan vuosittain."
THL:n selvityksen mukaan kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret palaavat biologisten vanhempiensa luokse käytännössä harvoin. Vain hieman yli kymmenen prosenttia huostaanotetuista lapsista palautettiin kotiinsa. Suomessa huostaanotot tehdään usein lainvastaisesti koko lapsuuden ajaksi eli käytännössä huostaanotot ovat pysyviä.
Tutkimustieto vahvistaa myös, että lastensuojelussa ei edes pyritä lakisääteiseen perheen jälleenyhdistämisiin. LSKL:n mukaan sijaishuollossa yleinen käytäntö rajoittaa lasten ja vanhempien yhteydenpitoa viittaa siihen, että perheiden jälleenyhdistämistä ei lain tavoitteista huolimatta tehdä aktiivisesti.
Ammattikasvattaja, perhekotiyrittäjä ja sijaisvanhempi Kari Björkman väittää perhehoitajien omassa Amppeli-lehdessä perheiden jälleenyhdistämisen laiminlyöntien johtuvan rahasta. ”Kerran sisään tullutta sijoitusta ei mielellään lasketa menemään niin kauan kun kunta maksaa hänestä hoitokorvauksen. ”
Yksi suurimmista kotiinpaluun esteistä on puutteet biologisten vanhempien kanssa tehtävässä työssä. Valtaosa LSKL:n kyselyyn vastanneista vanhemmista kertoi, että heille ei ole tarjottu minkäänlaista tukea tai he olivat joutuneet sitä etsimään aktiivisesti itse. Kotiin palaamista estivät vanhempien mukaan myös viranomaismielivalta, työntekijöiden negatiivinen asenne ja suuri vaihtuvuus sekä biologisten vanhempien vanhemmuuden mitätöinti.
VTV on todennut tarkastuksessaan, ettei perheitä tueta kokonaisvaltaisesti missään lastensuojelun vaiheessa. HuosTa- tutkimuksen mukaan 70% lastensuojeluperheistä ei saa tarvitsemaansa palvelua lastensuojelusta.
"Tuemme lapsia ja perheitä avohuollon tukitoimilla, tarjoamme kotiin perhetyötä, meillä on tukiperheitä ja -henkilöitä. Teemme perheen kanssa yhdessä suunnitelman. Huostaanotto on edessä vasta, kun kaikkea muuta on jo kokeiltu. Tahdonvastaisen päätöksen tekee aina hallinto-oikeus", Pukkio selittää.
Pukkio jättää kertomatta, että avohuollon tukitoimet eivät vastaa perheiden tarpeita ja tuottavat mielivaltaisia huostaanottoja, vanhempien asiakassuunnitelmat fabrikoidaan tai jätetään tekemättä ja huostaanotot käsitellään hallinto- oikeudessa, jossa ei toteudu Euroopan ihmisoikeussopimuksen edellyttämä oikeudenmukainen oikeudenkäynti.
Perhetyö on oikeusturvariski mille hyvänsä perheelle
"Tuemme lapsia ja perheitä avohuollon tukitoimilla.Tarjoamme kotiin perhetyötä."
Perhetyötä mainostataan virallisesti ja virheellisesti perheiden ongelmia ennaltaehkäisevänä avohuollon "tukena".
Usein perhetyö on kuitenkin kaikesta käyttökelpoisesta avusta riisuttu huostaanottoon tähtäävä lastensuojelun valvonnan ja mielivallan muoto, jossa heikosti koulutetut työntekijät tulevat pareittain asiakkaan kotiin etsimään ja kirjaamaan perheen ja kodin puutteita.
Perhetyötä tarjotaan usein vasta siinä vaiheessa kun tulevasta huostaanotosta on jo päätetty.
Perhetyö, jonka pitäisi olla perheen voimavarojen ja vuorovaikutuksen vahvistamista on etääntynyt konkreettisesta avusta ja muuttunut perheiden valvonnaksi, virheiden kyttäämiseksi ja kirjaamiseksi ja oletettujen patologioiden selvittämisen amatöörisalapoliisityöksi, jota ei tutki tai valvo mikään instanssi.
Usein perhetyöntekijä lähetetään kotiin pohjustamaan huostaanottoa eli keräämään ja kirjaamaan perheestä sosiaalityöntekijän ennakko- oletukset tai jo tehdyn huostaanottopäätöksen vahvistavia irtohavaintoja.
SOS- lapsikylän sosiaalityöntekijä Sonja Vanhanen kiteyttää perhetyön tarkoituksen: "Meillä Suomessa perhetyö voi ja sen toivotaan olevan osa sijaishuoltoa”.
Asiakkaille ei usein anneta oikeutta lukea eikä korjata perhetyöntekijän kirjauksia, joita sitten käytetään "todisteina" hallinto- oikeudessa.
Huostaanotettujen lasten ja perheiden tukiyhdistys Sukupuu ry on antanut perhetyöstä seuraavan lausunnon: "Sukupuu ry:ssä on lukuisia perheitä, joilla on kokemusta lastensuojelun perhetyöstä. Monet ovat pettyneet perhetyöntekijöihin, joiden tavoitteena ei ollutkaan konkreettisesti auttaa, vaan etsiä vikoja perheestä ja sitten raportoida niistä eteenpäin. Useissa tapauksissa perhetyöntekijä on lisäksi mennyt huostaanotto-oikeudenkäyntiin todistamaan perhettä vastaan. Tällainen toiminta vie pohjan luottamukselta, emmekä voi suositella kenellekään lastensuojelun perhetyötä. Ko. perhetyöntekijän toimenkuvaa tulee muuttaa sellaiseksi, että perheet saavat tarvitsemaansa apua sen sijaan että tulevat lannistetuiksi."
Perhetyön työnsisältö vaatisi täydellistä remonttia jotta nykyinen kontrolli ja leimaaminen saataisiin muuttumaan perheiden tueksi. Ensimmäiseksi ammattiin tulisi liittää aitoa kodinhoidollista apua ja lainsäädäntöosaamista; asiakkaiden hyvän tai edes asiallisen kohtelun ja rehellisen informoinnin ja kirjaamisen velvoite.
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mita-perhetyo-on
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyon-historia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyon-tyovalineopas
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kokemuksia-perhetyosta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyo-miten-valmistautua-kohtaamaan-perhetyontekija
Tukiperheestä voi tulla nopeasti sijaisperhe
"Tuemme lapsia ja perheitä avohuollon tukitoimilla. Meillä on tukiperheitä ja -henkilöitä.."
Vaikka varmasti on myös hyviä, pyyteetöntä apua tarjoavia tukiperheitä, monilla lapsilla ja vanhemmilla on huonoja kokemuksia lastensuojelun välittämistä tukiperheistä, jotka ovatkin tuen sijaan alkaneet tehtailla lastensuojeluilmoituksia tuettavistaan ja röyhkeimmät jopa kaapanneet tukilapsensa omiksi sijaislapsikseen.
Pelastakaa Lapset ry:n lastensuojeluasiakkaille välittämät " tukiperheet" ovat todellisuudessa usein lastensuojelubisneksessä työskentelevien sosiaalityöntekijöiden ja sosionomien perheitä, jotka ovat jo tukiperheeksi ilmoittautumisen hetkellä usein sijaisperheitä tai sellaisiksi haluavia ja pääsevät sijaisperheiksi juuri tukiperheiksi ryhtymisen kautta.
Tukiperhetoiminnassa tuettavista lapsista voikin äkkiä tulla sijoitettuja lapsia ja koko tukiperhehankkeesta on vaarassa muotoutua perheiden tukemisen sijaan uusi sijaislasten ja -perheiden rekrytointihanke.
Tapausesimerkkejä tukiperheiden toiminnasta
Lokakuun Liike on aiemmin julkaissut tapauskertomuksen, jossa köyhän perheen lapset valjastettiin vauraan tukiperheen oman lapsen kannustajiksi, hoviksi:
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/tukiperhe-halusi-ponkittaa-oman-lapsensa-egoa
Toisessa tapauksessa " tukiperheenä toiminut pariskunta ihastui hoitamaansa yksinhuoltajan lapseen ja keksi samalla keinon, joka mahdollisti toisen vanhemman kotiin jäämisen.
Tukiperhe alkoi tehdä lapsesta lastensuojeluilmoituksia ja laati huostaanottoasiaan yksinhuoltajaäitiä panettelevia kirjoituksia mm: "Äidin taidot eivät riitä vanhemmuuteen, vaan lapsi pitäisi sijoittaa olosuhteisiin, joissa hänellä on vakaat olosuhteet ja mahdollisuus kehittyä normaalisti. Meillä lapselle on tukiperheenä kehittynyt turvallinen kiintymyssuhde". Kirjoituksia käytettiinhallinto- oikeudessa todistelemaan huostaanoton perusteita ja kodin vakavaa vaaraa lapselle " (Ikonen, Salassa pidettävä, 2013, 229)
Kolmannessa tapauksessa " äiti sai lastensuojelusta tukiperheen, jonne hänen lapsensa meni käymään. Alle kouluikäinen lapsi oli kuitenkin haluton ensimmäisen kerran jälkeen enää käymään tukiperheessä. Äiti selvitteli asiaa ja kysyi myös tukiperheeltä, oliko viikonlopun aikana sattunut jotakin. Lastensuojelun työntekijät kuitenkin edellyttivät äidin vievän haluttoman lapsen tukiperheeseen ja viranomaisen määrittämästä tuesta tuli koko perheelle, erityisesti lapselle melkoinen rasite.
Äiti kertoo:
-Se tukiperhe kaappasi poikani. Sellaista tukea se oli.
Lastensuojelun asiakaspapereihin on kirjattu, että tukiperheen äiti oli soitellut lastensuojeluun ja kertonut epäilevänsä äidin kykyä hoitaa lapsiaan. Oireiksi oli merkitty mm. että lapsi on hiljainen kotioloistaan.
Ujo ja arka poika joutui perheneuvolan asiakkaaksi. Äiti kertoo, että kun hän oli kyseenalaistanut lapsen psykiatriset tutkimukset, psykiatri oli sanonut häntä narsistiksi.
-Sitten vaihtuivat sosiaalitantat. Sain tekstarin puhelimeen, että poika ei ole haettavissa päiväkodista. Hänet oli viety sijaisperheeseen, joka oli aiemmin toiminut perheen tukiperheenä. Lastenpsykiatri, joka ei ollut koskaan tavannut lasta vaati lapsen siirtämistä sosiaalitoimen odotusten mukaisesti.
Äiti ei saanut tavata lastaan, vaan sijaisperhe kieltäytyi kaikesta yhteistyöstä.
Äiti teki asiassa kantelun ja aluehallintovirasto arvioi kunnan lastensuojelun toimia seuraavasti:
"Lastensuojelu on ollut voimaton vahvatahtoisen sijaishuoltoäidin määritellessä oma-aloitteellisella toiminnallaan lastensuojelun sisältöä. Koulutuksen ja ohjauksen puute näkyy myös tilanteessa, jossa sijaisvanhempi on toiminut epäammatillisesti uhatessaan lapsen hylkäämisellä, mikäli lapsi siirretään äitinsä luokse. Erikoisena kuvastuu myös tilanne, jossa lastensuojelun kirjauksissa todetaan sijaisvanhempien järjestäneen lapselle terapiaa keskustelematta asiasta sosiaalityöntekijän kanssa. Sijaisäidin voimakas mielipide lapsen ja äidin tapaamisten vahingollisuudesta ja tapaamisten vastustaminen on otettu huomioon lastensuojelussa, jopa siten, että lapsen toive äidin tapaamisesta on sivuutettu.
Kunnan tulee voimakkaasti koko sijoituksen ajan ohjata sijaisvanhempia hyväksymään jaettu vanhemmuus sekä ohjata heitä rakentavaan yhteistyöhön vanhempien kanssa riippumatta siitä, minkälaisiin ongelmiin huostaanotto perustuu. Sijaisvanhemmille annettu tuki ja ohjaus ei ole toteutunut asianmukaisella tavalla ja tämä on heikentänyt lapsen edun
toteutumista." (Leeni Ikonen, 2013, Salassapidettävä)
Vanhempien asiakassuunnitelmia manipuloidaan ja jätetään tekemättä
"Teemme perheen kanssa yhdessä suunnitelman, jossa mietimme, mihin asioihin pitäisi saada muutos ja miten sitä muutosta voitaisiin tavoitella."
Huostaanotetun lapsen vanhemmille on laadittava vanhemmuuden tukemiseksi erillinen asiakassuunnitelma, johon kirjataan vanhempien tuen ja avun tarve.
Lastensuojelun ammattilaiset kiinnittivät jo vuosia sitten huomiota siihen, että lakia ei noudateta.
- Suunnitelma jää käytännöllisesti katsoen aina tekemättä.
Kun suunnitelmaa ei ole, huostaanoton purkamiselle ei ole edellytyksiä, sanoo PeLa:n pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta.
Pääsihteeri ei kerro, että suunnitelma jätetään tekemättä juuri sen takia jotta huostaanoton purkamiselle ei olisi edellytyksiä. Huolimattomuus vaikuttaa tahalliselta.
Työntekijän tulisi kirjata tuen tarve siinä muodossa kuin perhe toivoo sen saavansa.
Ikonen väittää, ettää mikäli työ tehdään niinkuin säännös velvoittaa, työntekijälle voi kirkastua, ettei perheen tarve liitykään perhetyöntekijään, eikä edes lastensuojeluun vaan aivan muunlaiseen tukeen.
Asiakassuunnitelmat kuitenkin laaditaan (jos laaditaan) viranomaislähtöisesti ilman, että perhe pääsee vaikuttamaan lapsensa asiaan.
Käytännön pulmana on myös se, ettei perhettä oteta mukaan suunnittelemaan työn tavoitetta vaan sosiaalityöntekijä sanelee niin ongelmat kuin tehtävät toimenpiteet.
Kuntayhtymä Akselin tapauksessa puheterapiaa ja neurologisia tutkimuksia lapselleen pyytäneelle äidille tarjottiin huostaanotolla uhkaamalla avohuollon tukitoimiksi lapsen psykiatrista hoitokontaktia, perhetyötä ja jätelavaa, johon äitiä painostettiin hävittämään omakotitalostaan työntekijöiden turhaksi kokema tavara. Äiti elättää perheensä myymällä keräilytavaraa netissä.
Perhetyöntekijät olivat löytämänsä kolmen muovipullon perusteella kirjanneet talosta löytyneen " jätettä". Äitiä vaadittiin muuttamaan pois omistusasunnostaan kunnan vuokra-asuntoon.
Asiakassuunnitelmaa ei tehty yhdessä äidin kanssa vaan työntekijät vain ilmoittivat ohimennen äidille tekevänsä asiakassuunnitelman:"Tilaisuuden lopulla he mainitsivat kirjoittavansa asiakassuunnitelman, jonka lähettivät kotiin postissa. ”Asiakassuunnitelma” on pitkä syytösluettelo, missä äidin sanomaksi on sepitetty kaikenlaista".
Ikonen kertoo, että suunnitelman laatimista hankaloittaa yleensä se, ettei lastensuojelun työntekijä tiedä tai kykene yksilöimään huostaanoton jatkamisen perusteita ja niitä seikkoja, joiden tulee muuttua lapsen kotiuttamiseksi.
Puuttuva ja puutteellinen asiakassuunnitelma mahdollistaa mielivallan. Ikosen mukaan se, ettei työntekijä osaa yksilöidä perheen tuen tarpeita osoittaa, ettei niitä kenties ole alunperin ollutkaan ja ettei työntekijä ole onnistunut olemaan perheelle hyödyksi millään tavalla ( Ikonen, 2014, 136-138).
Laitokset altistavat lapsia laiminlyönneille ja väkivallalle
" Vääriä mielikuvia liittyy myös lastensuojelulaitoksiin. Lasten- ja nuorisokodit eivät ole enää samanlaisia kuin 1950-luvulla. Ne eivät ole vankiloita, vaan niissä asuvien lasten ja nuorten koteja " Saana Pukkio lisää.
YK on jo pitkään varoittanut jäsenmaitaan sijoittamasta lapsia lastensuojelulaitoksiin niissä ilmenneen runsaan väkivallan ja seksuaalisen hyväksikäytön vuoksi.
Lasten olosuhteiden turvaamiseksi on käynnistetty globaali kampanja Think Child Safe. Sen tarkoitus on voimaannuttaa ihmisiä suojelemaan lapsia yhdessä. Ohjelman merkittävimpinä yhteistyökumppaneina ja rahoittajina toimivat EU, Save the Children –järjestö sekä Unicef. (Friends International 2007d.)
Kampanjassa kerrotaan, että laitoksissa elävistä kahdeksasta miljoonasta lapsesta 80 %:lla on elossa oleva vanhempi tai sukulainen, jonka luona lapsi voisi saada parempaa huolenpitoa ja turvaa kuin laitoksessa -murto- osalla laitoshuollon hinnasta. Kampanja varoittaa kansalaisia tekemästä lahjoituksia lasten laitoshoitoon koska laitosten liiketoiminnan tukeminen tuottaa hajonneita perheitä ja asettaa lapsia riskiolosuhteisiin.
Save the Children ilmoittaa Institutional care- the last resort esitteessään, että laitokset ovat usein turvattomia lapsille ja altistavat heitä laiminlyönneille, väkivallalle ja seksuaaliselle hyväksikäytölle, joka jää usein raportoimatta ja vaille seuraamustoimia. Pitkäaikaisen laitoshoidon seurauksena nuorilla ilmenee usein sopeutumisvaikeuksia, kodittomuutta, työttömyyttä, masennusta, rikollisuutta ja korkeita itsemurhalukuja.
Järjestö huomauttaa , että kaikilla lapsilla on YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti oikeus perheeseen ja perhe-elämään ja että suurin osa laitoksissa elävistä lapsista voisi asua omien vanhempiensa kanssa jos vanhempia tuettaisiin riittävästi.
Hallinto - oikeus on lastensuojelun sokea piste
"Tahdonvastaisen päätöksen tekee aina hallinto- oikeus."
Tällä lauseella Pukkio yrittää ilmeisesti vakuuttaa Suomen oikeusjärjestelmää tuntemattomia siitä, että huostaanottopäätökset olisivat ammattituomareiden oikeudenmukaisten oikeudenkäyntien tulos.
Todellisuudessa hallinto-oikeuksissa ei ole käytössä tosiseikkaselvittelyä tai näytönarviointia ja asiantuntijajäseninä ja tuomareina toimivat sosiaalityöntekijät ja ex- hallintovirkailijat, jotka vahvistavat sosiaalityöntekijöiden näkemykset noin 94% varmuudella paikkakunnasta (=työn laadusta) riippumatta.
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen eräässä tutkimuksessa ilmeni, että ratkaisuista puuttuu usein eri suuntaan puhuvien todisteiden arvioiminen, eikä niissä analysoida mahdollisia epäjohdonmukaisuuksia tai vertailla esimerkiksi todistajanlausuntojen luotettavuutta suhteessa asiakirjojen teksteihin, saati oteta kantaa siihen, millä perusteella tietty todistelu on luotettavin, kertoo Leeni Ikonen.
Heikoimmillaan hallinto-oikeuden päätöksiin poimitaan sellaisenaan ote lastensuojelun kirjauksista. Yksikään tutkimuksen kohteena oleva päätös ei sisältänyt viittauksia korkeimman hallinto-oikeuden tai Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuihin, lakien esitöihin tai oikeuskirjallisuuteen.
Lastensuojelun oppirakennelmat ja sokea piste – objektiivisuuden kadottaneet työkäytännöt – saattavat siirtyä puolueettomaan tuomioistuimeen. Tutkimuksen mukaan lastensuojelun taustalla vaikuttavista lastensuojelun arvoja, normeja ja käytäntöjä muovaavista ideologioista ja politiikasta ei ole riittävästi tutkimustietoa.
Hallinto- oikeuksien asiantuntijat toimivat kukin omalla tahollaan työelämässään ja heidän näkökulmansa muovautuu luonnollisesti oman työn kautta, esimerkiksi lastensuojelutyössä ja lastenpsykiatriassa vallalla oleva psykoanalyyttinen tarkastelutapa merkitsee sitä, että lapsen vanhemmat nähdään jollakin tavoin sairaina. Tällainen ajattelutapa vaikeuttaa tosiseikkojen selvittämistä, joka puolestaan on oleellista puolueettomassa tuomaritoiminnassa. Päätoimi, johon liittyy yhteistyö sijaishuoltoa tarjoavien tahojen kanssa, muokkaa tarkastelutapaa. Näistä työtehtävistä tuomarin roolin asettuminen edellyttäisi ehdottoman ennakkoasenteetonta ja kaikista sidoksista vapaata ajattelua.
Lastensuojelun työntekijät ovat yleensä vuorenvarmoja siitä, että heidän työhönsä ei puututa hallinto-oikeudessa. Eräs työntekijä totesi minulle, että tekipä hän mitä tahansa, hallinto-oikeus sen aina hyväksyy. Toinen työntekijä totesi suullisen käsittelyn jälkeen, ettei sillä ole mitään merkitystä, mitä hallinto-oikeus asiassa päättää. Lastensuojelun työntekijät tekevät sen, mitä parhaaksi näkevät eli eivät palauta lasta kotiinsa.
Sosiaalityöntekijät kertovat soittavansa hallinto-oikeuteen milloin mistäkin asiasta. Tällainen ei sovi puolueettoman tuomioistuimen rooliin. Näyttää siltä, että myös lastensuojelun työntekijät, avoimesti asiasta kertoessaan, ovat mieltäneet tuomioistuimen yhteistyökumppanikseen ja tuomioistuimen rooli on hämärtynyt.
Luottavaista avunhakijaa rangaistaan
Saana Pukkion mukaan "kaikkein pahin seuraus myyteistä on se, että vaikeuksien keskellä painiva perhe, lapsi tai nuori jättää hakematta apua. Äiti ei uskalla kertoa neuvolassa lasta kohtaan tuntemistaan aggressioista, kun pelkää, että lapsi viedään."
Ikonen kertoo kirjassaan Salassapidettävä kuinka" eräs äiti oli itse oma-aloitteisesti mennyt pyytämään apua ja kertonut avoimesti olleensa huolissaan omasta käytöksestään, hän oli taloudellisen ahdingon aiheuttamassa paineessa hermostuksissaan tarttunut lapseen kiinni ja töninyt tämän huoneeseensa. Lastensuojelu teki asiasta esitutkintapyynnön poliisille ja äiti tuomittiin myöhemmin pahoinpitelystä. Lastensuojelu teki hakemuksen lapsen huostaanotosta ja perusteli hakemustaan lapsen perushoivan puutteella ja äidin väkivallan käytöllä.
Hallinto- oikeus arvioi, että aikuisen kuormittava elämäntilanne ei oikeuta lapseen kohdistuvaan väkivaltaan ja totesi , ettei sellaista avohuollon tukitointa olekaan, jolla pystyttäisiin takaamaan lapsen fyysinen koskemattomuus. Avohuollon tukitoimien arviointia ei tehty muutoin kuin toteamalla, etteivät tukitoimet ole mahdollisia. Äiti ei saanut mitään tukea kasvatustyöhön tai jaksamiseensa".
Ikosen mukaan täysin kohtuuton ja elämälle vieras on toteamus, ettei äiti voisi ottaa opikseen ja ettei sellaista tukitointa ole, jolla voitaisiin taata lapsen fyysinen koskemattomuus. "Tämä johtopäätös tarkoittaa käytännössä sitä, ettei vanhempia kannata ohjata lainkaan kasvatuskysymyksissä. Tutkimusten mukaan kasvatusväkivallasta kannattaa kuitenkin keskustella, koska vanhemmat muuttavat tapojaan ohjausta saatuaan. Tämä kyseinen äiti oli itse tietoinen vaikean taloudellisen tilanteen vaikutuksesta omaan käytökseensä , ja pyrki korjaamaan tilannetta hakemalla apua. Taloudellisen avun ja henkisen tuen sijaan hän sai kovimman mahdollisen rangaistuksen " ( Ikonen, 2013, 337).
Laittomat sijoitukset ja huostaanotot ovat lastensuojelun rutiinia
"Lastensuojelu pääsee puuttumaan vasta kun on hätä." " Huostaanotto on edessä vasta, kun kaikkea muuta on jo kokeiltu", Pukkio selittää.
Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan mukaan Suomella ei ole riittävää tahtoa korjata lastensuojelussa tunnistettuja ongelmia.
Kurttilan kertoo, että "sijaishuoltoon ohjataan väärin perustein lapsia, joilla on psykiatrista hoitoa vaativa ongelma, mutta ei lastensuojelun tarvetta. Muun muassa Valtiontalouden tarkastusvirasto on kiinnittänyt asiaan huomiota tarkastuskertomuksessaan lastensuojelusta vuodelta 2012. Puuttumattomuus vuosikausia jatkuneeseen ilmiöön on vakava laiminlyönti Suomen valtiolta".
Kurttilan mukaan "lastensuojelussa on havaittu toimintatapa, jossa huostaanotetun lapsen sijoituspaikaksi on toivottu psykiatrista sairaalaa, vaikka lapsella ei ole psykiatrista sairaalahoitoa edellyttävää mielenterveyden häiriötä.
Hoidollisella huostaanotolla tarkoitetaan huostaanottoa, jossa lasta tai nuorta vaaditaan huostaanotettavaksi hoidon tai hoidontarpeen arvioimiseksi vaikka lastensuojelulakiin kirjatut huostaanoton perusteet eivät täyty ts. vaikka vanhemmissa tai kodin olosuhteissa ei olisi huostaanottoa vaativia tai ylipäätään minkäänlaisia puutteita. Esimerkiksi Helsingin Diakonissalaitos on vaatinut satoja tuhansia maksavan intensiivihoitonsa ehtona kahden vuoden huostaanottoa, vaikka kodin olosuhteet olisivat moitteettomat. Hoidollinen huostaanotto on lainvastainen ja lapsia ja perheitä syvästi traumatisoiva käytäntö, jolle eduskunta ei ole halunnut tehdä mitään vaikka on ollut asiasta tietoinen jo vuosikymmeniä.
Vuonna 2009 kolmen lapsen äiti Sini haki apua Ylöjärven lastensuojelusta. Hänen arjessaan oli kuormaa yli omien voimien, koska kahden vanhimman lapsen käytös oli poikkeuksellisen haastavaa. Sini olisi toivonut konkreettista apua arkeensa.
Sini kertoo työntekijän ehdottaneen ensimmäisessä puhelussa tukimuodoksi huostaanottoa äidin jaksamiseen vedoten – tapaamatta perhettä kertaakaan.
Sosiaalityöntekijämielivallan kohteeksi joutunut Tiina kertoo: "Luulin vielä vuonna 2011, että vain meidän kaupungissamme on halukkuutta tehdä hyvin heppoisin perustein huostaanotto. Minulle ehdoteltiin sijoitusta tyyliin: ”Ottaisitko maitoa kahviisi?” Koin, että minua painostettiin antamaan lapseni huostaan lopettamalla avohuollon tukitoimet useiksi kuukausiksi ja kertomalla usein, että kukaan ei sitoudu muutamaa kuukautta pidemmäksi aikaa tukemaan meitä paitsi sijaisperhe. Jolle siis oltaisiin valmiit maksamaan huomattavasti enemmän kuin mitä niihin tukitoimiin olisi mennyt rahaa, joilla olisin pärjännyt hyvin ja olisin pystynyt käymään töissäkin".
Eettisyys sosiaalityössä merkitsee kykyä pohtia ja kyseenalaistaa jatkuvasti omaa ammatillista toimintaa ja päätöksentekoa ja kykyä arvioida kriittisesti myös toimintaorganisaatiotaan ja sen toiminnan tavoitteita ja perusteita (Talentia, 2012, 6).
Lastensuojelun vakavat ja vuosikausia jatkuneet laillisuusongelmat eivät häviä mitätöimällä asiakkaiden kokemukset ja raportointi huhuiksi ja myyteiksi. Rakenteellisen ja eettisesti laadukkaan sosiaalityön, sosiaalityön julkisuuden tai hyvän julkisuuskuvan haasteita eivät ole asiakkaiden some-viestintä tai ongelmista uutisointi vaan sosiaalityön asenteet ja rakenteet. Klassisen sosiaalityön ja sen eetoksen vastaisia anti-social work -piirteitä onkin löydettävissä yhä enemmän sosiaalityön sisältä.
Professori Mikko Mäntysaaren mukaan juuri ammatillisuus velvoittaa tietämään, mitä seurauksia asiakkaille on tehdystä työstä (Mäntysaari, 2005, 2). Asiakaslähtöisyys ja selontekovelvollisuus asiakkaille ovat siis sosiaalityön ammattietiikan mukaan kaiken sosiaalityön lähtökohta (Juhila, 2009, 302).
Eettisesti kestävä ja oikeudenmukainen sosiaalityö on mahdotonta, ellei tiedetä mikä sosiaalityössä toimii ja mikä ei ja minkälaisia positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia ja seurauksia sosiaalityöllä on (Pekkarinen, 2011).
Palveluiden käyttäjien autenttinen kokemustieto on kuitenkin ollut pitkään hyödyntämättä päätöksenteossa, vaikka se parantaisi rakenteellisen sosiaalityön laatua ja lisäisi sen uskottavuutta sekä lujittaisi demokratiaa (Tiitinen & Lähteinen, 2014, 202).
Avoin viestintä , epäkohtiin tarttuminen ja menettelytapojen eettisyys ja lakisidonnaisuus loisivat edellytyksiä rakenteelliselle sosiaalityölle ja vahvistaisivat sosiaalityön osaamista, hyvää julkisuuskuvaa, mandaattia ja legitimiteettiä, herättäisivät aitoa turvallisuudentunnetta asiakkaissa, sitouttaisivat työntekijöitä, parantaisivat työilmapiiriä ja säästäisivät inhimillisiä ja taloudellisia resursseja.
Miksi lastensuojelun päättäjiä ja tutkijoita ahdistaa lastensuojelun epäkohtien sijaan epäkohtien paljastuminen?
Hatarin perustein tehdyistä sijoituksista:
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kauhutarina-tosielamasta-vantaalaisvauva-sijoitettiin-kiireellisesti-poliisien-ja-sosiaalityontekijoiden-voimin
http://www.lokakuunliike.com/kauhutarina-blogi/kristan-tarina-i-hyvaksikaytetty-tytto-huostaan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-kaappasi-vauvan-aidin-sairauskohtauksen-takia
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/helyn-tarina-miun-lastani-ette-vie
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vihdoin-loytynyt-reitti-saada-oikeutta-lastensuojelun-rikoksiin-lapsiamme-kohtaan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/dissosiaatiohairio-on-lottovoitto-lastensuojelulaitokselle
http://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/lapsemme-laitoksissa-osa-1-miten-paadytaan-laitokseen
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/ulkopuolisen-nakemys-akuutista-sijoitustilanteesta-uskomatonta-viranomaispuuhastelua
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsi-voi-paatya-sijoitukseen-vahingossa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/oulussa-on-jalleen-haettu-kirkkoturvaa-lastensuojelun-mielivallan-vuoksi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/varastettu-lapsi-korkeimman-oikeuden-ulosmittaamana
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/sinivalkoinen-painajainen-osa-ii-ihme-ja-kumma
http://www.lokakuunliike.com/maria-syvaumllaumln-blogi/laakarin-kaksoisrooli-ja-maasta-paennut-potilas
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pihakoivu-lapsibisnesryppaan-tehokas-asiakashankinta-ja-rahastus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kuopion-mielipuolinen-sijoitusperuste-kotiavun-tarve
http://www.lokakuunliike.com/tiina-liljebergin-blogi/kyhyys-voi-johtaa-kalliiseen-huostaanottoon
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kaarinan-sosiaalitoimiston-sattuva-haalahja
http://www.lokakuunliike.com/maria-syvaumllaumln-blogi/lastensuojelutyontekija-mukhtar-abib-valtaosa-huostaanotoista-turhia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pysyvan-huostaanoton-sijaan-kotiutus
Lue myös:
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vihapuhe-sosiaalityossa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vihapuhe-sosiaalityossa-ennen-ja-nyt
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/salassapitovelvoite-ei-esta-sosiaalityontekijan-nakokulmaa
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/hukassa-huostassa/
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/lastensuojelun-myytit-lastensuojelutoimet-perustuvat-lakiin/
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/lastensuojelun-myytit-sosiaalityontekijoita-vaan-on-niin-vahan/
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/lastensuojelun-myytit-sijaishuolto-auttaa-turvallista-aikuisjohtoista-kasvua/
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pride-valmennettujen-sijaisperheiden-odotusaikakaytanto-tuottaa-turhia-kiireellisia-sijoituksia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-valeasiakkaat
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-5-miten-tunnistaa-fabrikointi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/hiljainen-tieto-ei-kuulu-sosiaalityohon
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/paattajat-eivat-halua-tutkimustietoa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityon-tutkimus-tarvitsee-huostaanottoa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityo-karsii-munchhausenin-oireyhtymasta
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelun-puhtauskultti
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-oudot-onnistumiset
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/dialogisuus-lastensuojelun-laatusuositusprosessissa
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/onko-kriittinen-havainnointi-ja-asiakastieto-tarttumatautia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakkuus-estaa-avun-saamisen
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-johdon-vaarinkaytoksia-ei-ratkaista-titteli-vaan-henkilovaihdoksilla
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/valta-turmelee
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijaishuollon-sadistinen-kiristys
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ekososiaalityo-lastensuojelun-sijaishuollossa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tutkimusmenetelmat-osa-4-haastattelu
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijaishuollon-ihmesadun-rakenne
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-uskoo-yha-psykoanalyysiin-osa-1
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/psykoanalyysiin-uskoville-adhd-on-hukassa-olevaa-vanhemmuutta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-perhepalvelut-selkokielella
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kemiallinen-vakivalta-lastensuojelussa-tunnistusohjeet
Lastensuojelun Keskusliiton Lapsen maailma- julkaisu tarjoaa jälleen tilaa sosiaalityöntekijöiden myyteille. Toimittajan ansioksi voi katsoa, että mutun rinnalle nostettiin Vesa Puurosen ja Marjo Laitalan ansiokas teos Yhteiskunnan tahra, josta Lokakuun Liikekin on kirjoittanut. Valitettavasti Puurosen ja Laitalan yhä ajankohtaiset havainnot mitätöitiin otsikolla "Kun kauhutarinat olivat totta".
Johtava sosiaalityöntekijä Saana Pukkio Vantaan lastensuojelusta ja tutkija Elina Pekkarinen listaavat heidän mielestään olennaisimpia julkisuudessa esillä olleita väärinkäsityksiä ja harhaanjohtavia yleistyksiä lastensuojelusta.
Pukkio ja Pekkarinen kutsuvat huhuiksi, myyteiksi, väärinkäsityksiksi ja harhaanjohtaviksi yleistyksiksi THL:n, STM:n, LSKL:n ja monien tutkijoiden ja kokemusasiantuntijoiden vahvistamaa, kansainvälisesti yhdenmukaista tutkimustietoa lastensuojelun ongelmista.
He esittävät väärää tietoa Lokakuun Liikkeesta, ihmisoikeusliikkeestä, joka tekee rakenteellista sosiaalityötä ja tutkivaa journalismia. Luulisi, että lupauksen asiakasosallisuuden edistämisestä tehnyttä Pukkiota kiinnostaisi asiakaspalaute, joka on asiakasosallisuuden kulmakivi. Näin ei ilmeisesti ole.
Kummallakaan ei ole esittää minkäänlaisia perusteita, näyttöä tai tutkimustietoa omien kokemusasiantuntija- ja tutkimustietoa vähättelevien käsitystensä tueksi.
Toki lastensuojelussa tehdään myös hyvää työtä mutta ongelma on, että laatu ja onnistumiset ovat sattumanvaraisia ja riippuvaisia paikkakunnasta, organisaatiosta , työntekijästa ja tilanteesta.
Kukaan Suomessa ei tiedä ovatko lastensuojelutoimien kohteina oikeat lapset, miksi heidät sijoitettiin, missä olosuhteissa he elävät ja miten lastensuojelun toimet ovat heihin vaikuttaneet (STM, Toimiva lastensuojelu).
Lastensuojelun asiakkuus voi alkaa esim. kotikouluun tai toimeentulotuen hakemisen, home-oireilun, päiväkodista myöhästymisen, peruuttamattoman hammaslääkärikäynnin, lapsen leikin tai lauseen, kotiapupyynnön tai sairastumisen seurauksena.
Huostaanotot ja "riskiperheet" lisääntyvät kun lastensuojelun asiakkuuskriteerejä ja asiakirjoja fabrikoidaan, lastensuojelun asiakkuus estää avun saamisen, perhearviointi on oikeusturvariski ja perheiden tarpeita vastaamattomat perhepalvelut ja avohuollon tukitoimet tuottavat huostaanottoja. Pelkästään kuutoskaupunkien sijoitusten kustannukset olivat yli 262 miljoonaa euroa vuonna 2016.
Suomessa huostaanotot ovat usein pysyviä- perheen jälleenyhdistämiseen ei pyritä
"Jo Suomen lainsäädännössä on vahva velvoite perheen yhdistämiseen. Lastensuojelun pitää työskennellä sen eteen, että lapsi voisi palata kotiin. Huostaanottoja myös puretaan vuosittain."
THL:n selvityksen mukaan kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret palaavat biologisten vanhempiensa luokse käytännössä harvoin. Vain hieman yli kymmenen prosenttia huostaanotetuista lapsista palautettiin kotiinsa. Suomessa huostaanotot tehdään usein lainvastaisesti koko lapsuuden ajaksi eli käytännössä huostaanotot ovat pysyviä.
Tutkimustieto vahvistaa myös, että lastensuojelussa ei edes pyritä lakisääteiseen perheen jälleenyhdistämisiin. LSKL:n mukaan sijaishuollossa yleinen käytäntö rajoittaa lasten ja vanhempien yhteydenpitoa viittaa siihen, että perheiden jälleenyhdistämistä ei lain tavoitteista huolimatta tehdä aktiivisesti.
Ammattikasvattaja, perhekotiyrittäjä ja sijaisvanhempi Kari Björkman väittää perhehoitajien omassa Amppeli-lehdessä perheiden jälleenyhdistämisen laiminlyöntien johtuvan rahasta. ”Kerran sisään tullutta sijoitusta ei mielellään lasketa menemään niin kauan kun kunta maksaa hänestä hoitokorvauksen. ”
Yksi suurimmista kotiinpaluun esteistä on puutteet biologisten vanhempien kanssa tehtävässä työssä. Valtaosa LSKL:n kyselyyn vastanneista vanhemmista kertoi, että heille ei ole tarjottu minkäänlaista tukea tai he olivat joutuneet sitä etsimään aktiivisesti itse. Kotiin palaamista estivät vanhempien mukaan myös viranomaismielivalta, työntekijöiden negatiivinen asenne ja suuri vaihtuvuus sekä biologisten vanhempien vanhemmuuden mitätöinti.
VTV on todennut tarkastuksessaan, ettei perheitä tueta kokonaisvaltaisesti missään lastensuojelun vaiheessa. HuosTa- tutkimuksen mukaan 70% lastensuojeluperheistä ei saa tarvitsemaansa palvelua lastensuojelusta.
"Tuemme lapsia ja perheitä avohuollon tukitoimilla, tarjoamme kotiin perhetyötä, meillä on tukiperheitä ja -henkilöitä. Teemme perheen kanssa yhdessä suunnitelman. Huostaanotto on edessä vasta, kun kaikkea muuta on jo kokeiltu. Tahdonvastaisen päätöksen tekee aina hallinto-oikeus", Pukkio selittää.
Pukkio jättää kertomatta, että avohuollon tukitoimet eivät vastaa perheiden tarpeita ja tuottavat mielivaltaisia huostaanottoja, vanhempien asiakassuunnitelmat fabrikoidaan tai jätetään tekemättä ja huostaanotot käsitellään hallinto- oikeudessa, jossa ei toteudu Euroopan ihmisoikeussopimuksen edellyttämä oikeudenmukainen oikeudenkäynti.
Perhetyö on oikeusturvariski mille hyvänsä perheelle
"Tuemme lapsia ja perheitä avohuollon tukitoimilla.Tarjoamme kotiin perhetyötä."
Perhetyötä mainostataan virallisesti ja virheellisesti perheiden ongelmia ennaltaehkäisevänä avohuollon "tukena".
Usein perhetyö on kuitenkin kaikesta käyttökelpoisesta avusta riisuttu huostaanottoon tähtäävä lastensuojelun valvonnan ja mielivallan muoto, jossa heikosti koulutetut työntekijät tulevat pareittain asiakkaan kotiin etsimään ja kirjaamaan perheen ja kodin puutteita.
Perhetyötä tarjotaan usein vasta siinä vaiheessa kun tulevasta huostaanotosta on jo päätetty.
Perhetyö, jonka pitäisi olla perheen voimavarojen ja vuorovaikutuksen vahvistamista on etääntynyt konkreettisesta avusta ja muuttunut perheiden valvonnaksi, virheiden kyttäämiseksi ja kirjaamiseksi ja oletettujen patologioiden selvittämisen amatöörisalapoliisityöksi, jota ei tutki tai valvo mikään instanssi.
Usein perhetyöntekijä lähetetään kotiin pohjustamaan huostaanottoa eli keräämään ja kirjaamaan perheestä sosiaalityöntekijän ennakko- oletukset tai jo tehdyn huostaanottopäätöksen vahvistavia irtohavaintoja.
SOS- lapsikylän sosiaalityöntekijä Sonja Vanhanen kiteyttää perhetyön tarkoituksen: "Meillä Suomessa perhetyö voi ja sen toivotaan olevan osa sijaishuoltoa”.
Asiakkaille ei usein anneta oikeutta lukea eikä korjata perhetyöntekijän kirjauksia, joita sitten käytetään "todisteina" hallinto- oikeudessa.
Huostaanotettujen lasten ja perheiden tukiyhdistys Sukupuu ry on antanut perhetyöstä seuraavan lausunnon: "Sukupuu ry:ssä on lukuisia perheitä, joilla on kokemusta lastensuojelun perhetyöstä. Monet ovat pettyneet perhetyöntekijöihin, joiden tavoitteena ei ollutkaan konkreettisesti auttaa, vaan etsiä vikoja perheestä ja sitten raportoida niistä eteenpäin. Useissa tapauksissa perhetyöntekijä on lisäksi mennyt huostaanotto-oikeudenkäyntiin todistamaan perhettä vastaan. Tällainen toiminta vie pohjan luottamukselta, emmekä voi suositella kenellekään lastensuojelun perhetyötä. Ko. perhetyöntekijän toimenkuvaa tulee muuttaa sellaiseksi, että perheet saavat tarvitsemaansa apua sen sijaan että tulevat lannistetuiksi."
Perhetyön työnsisältö vaatisi täydellistä remonttia jotta nykyinen kontrolli ja leimaaminen saataisiin muuttumaan perheiden tueksi. Ensimmäiseksi ammattiin tulisi liittää aitoa kodinhoidollista apua ja lainsäädäntöosaamista; asiakkaiden hyvän tai edes asiallisen kohtelun ja rehellisen informoinnin ja kirjaamisen velvoite.
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mita-perhetyo-on
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyon-historia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyon-tyovalineopas
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kokemuksia-perhetyosta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyo-miten-valmistautua-kohtaamaan-perhetyontekija
Tukiperheestä voi tulla nopeasti sijaisperhe
"Tuemme lapsia ja perheitä avohuollon tukitoimilla. Meillä on tukiperheitä ja -henkilöitä.."
Vaikka varmasti on myös hyviä, pyyteetöntä apua tarjoavia tukiperheitä, monilla lapsilla ja vanhemmilla on huonoja kokemuksia lastensuojelun välittämistä tukiperheistä, jotka ovatkin tuen sijaan alkaneet tehtailla lastensuojeluilmoituksia tuettavistaan ja röyhkeimmät jopa kaapanneet tukilapsensa omiksi sijaislapsikseen.
Pelastakaa Lapset ry:n lastensuojeluasiakkaille välittämät " tukiperheet" ovat todellisuudessa usein lastensuojelubisneksessä työskentelevien sosiaalityöntekijöiden ja sosionomien perheitä, jotka ovat jo tukiperheeksi ilmoittautumisen hetkellä usein sijaisperheitä tai sellaisiksi haluavia ja pääsevät sijaisperheiksi juuri tukiperheiksi ryhtymisen kautta.
Tukiperhetoiminnassa tuettavista lapsista voikin äkkiä tulla sijoitettuja lapsia ja koko tukiperhehankkeesta on vaarassa muotoutua perheiden tukemisen sijaan uusi sijaislasten ja -perheiden rekrytointihanke.
Tapausesimerkkejä tukiperheiden toiminnasta
Lokakuun Liike on aiemmin julkaissut tapauskertomuksen, jossa köyhän perheen lapset valjastettiin vauraan tukiperheen oman lapsen kannustajiksi, hoviksi:
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/tukiperhe-halusi-ponkittaa-oman-lapsensa-egoa
Toisessa tapauksessa " tukiperheenä toiminut pariskunta ihastui hoitamaansa yksinhuoltajan lapseen ja keksi samalla keinon, joka mahdollisti toisen vanhemman kotiin jäämisen.
Tukiperhe alkoi tehdä lapsesta lastensuojeluilmoituksia ja laati huostaanottoasiaan yksinhuoltajaäitiä panettelevia kirjoituksia mm: "Äidin taidot eivät riitä vanhemmuuteen, vaan lapsi pitäisi sijoittaa olosuhteisiin, joissa hänellä on vakaat olosuhteet ja mahdollisuus kehittyä normaalisti. Meillä lapselle on tukiperheenä kehittynyt turvallinen kiintymyssuhde". Kirjoituksia käytettiinhallinto- oikeudessa todistelemaan huostaanoton perusteita ja kodin vakavaa vaaraa lapselle " (Ikonen, Salassa pidettävä, 2013, 229)
Kolmannessa tapauksessa " äiti sai lastensuojelusta tukiperheen, jonne hänen lapsensa meni käymään. Alle kouluikäinen lapsi oli kuitenkin haluton ensimmäisen kerran jälkeen enää käymään tukiperheessä. Äiti selvitteli asiaa ja kysyi myös tukiperheeltä, oliko viikonlopun aikana sattunut jotakin. Lastensuojelun työntekijät kuitenkin edellyttivät äidin vievän haluttoman lapsen tukiperheeseen ja viranomaisen määrittämästä tuesta tuli koko perheelle, erityisesti lapselle melkoinen rasite.
Äiti kertoo:
-Se tukiperhe kaappasi poikani. Sellaista tukea se oli.
Lastensuojelun asiakaspapereihin on kirjattu, että tukiperheen äiti oli soitellut lastensuojeluun ja kertonut epäilevänsä äidin kykyä hoitaa lapsiaan. Oireiksi oli merkitty mm. että lapsi on hiljainen kotioloistaan.
Ujo ja arka poika joutui perheneuvolan asiakkaaksi. Äiti kertoo, että kun hän oli kyseenalaistanut lapsen psykiatriset tutkimukset, psykiatri oli sanonut häntä narsistiksi.
-Sitten vaihtuivat sosiaalitantat. Sain tekstarin puhelimeen, että poika ei ole haettavissa päiväkodista. Hänet oli viety sijaisperheeseen, joka oli aiemmin toiminut perheen tukiperheenä. Lastenpsykiatri, joka ei ollut koskaan tavannut lasta vaati lapsen siirtämistä sosiaalitoimen odotusten mukaisesti.
Äiti ei saanut tavata lastaan, vaan sijaisperhe kieltäytyi kaikesta yhteistyöstä.
Äiti teki asiassa kantelun ja aluehallintovirasto arvioi kunnan lastensuojelun toimia seuraavasti:
"Lastensuojelu on ollut voimaton vahvatahtoisen sijaishuoltoäidin määritellessä oma-aloitteellisella toiminnallaan lastensuojelun sisältöä. Koulutuksen ja ohjauksen puute näkyy myös tilanteessa, jossa sijaisvanhempi on toiminut epäammatillisesti uhatessaan lapsen hylkäämisellä, mikäli lapsi siirretään äitinsä luokse. Erikoisena kuvastuu myös tilanne, jossa lastensuojelun kirjauksissa todetaan sijaisvanhempien järjestäneen lapselle terapiaa keskustelematta asiasta sosiaalityöntekijän kanssa. Sijaisäidin voimakas mielipide lapsen ja äidin tapaamisten vahingollisuudesta ja tapaamisten vastustaminen on otettu huomioon lastensuojelussa, jopa siten, että lapsen toive äidin tapaamisesta on sivuutettu.
Kunnan tulee voimakkaasti koko sijoituksen ajan ohjata sijaisvanhempia hyväksymään jaettu vanhemmuus sekä ohjata heitä rakentavaan yhteistyöhön vanhempien kanssa riippumatta siitä, minkälaisiin ongelmiin huostaanotto perustuu. Sijaisvanhemmille annettu tuki ja ohjaus ei ole toteutunut asianmukaisella tavalla ja tämä on heikentänyt lapsen edun
toteutumista." (Leeni Ikonen, 2013, Salassapidettävä)
Vanhempien asiakassuunnitelmia manipuloidaan ja jätetään tekemättä
"Teemme perheen kanssa yhdessä suunnitelman, jossa mietimme, mihin asioihin pitäisi saada muutos ja miten sitä muutosta voitaisiin tavoitella."
Huostaanotetun lapsen vanhemmille on laadittava vanhemmuuden tukemiseksi erillinen asiakassuunnitelma, johon kirjataan vanhempien tuen ja avun tarve.
Lastensuojelun ammattilaiset kiinnittivät jo vuosia sitten huomiota siihen, että lakia ei noudateta.
- Suunnitelma jää käytännöllisesti katsoen aina tekemättä.
Kun suunnitelmaa ei ole, huostaanoton purkamiselle ei ole edellytyksiä, sanoo PeLa:n pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta.
Pääsihteeri ei kerro, että suunnitelma jätetään tekemättä juuri sen takia jotta huostaanoton purkamiselle ei olisi edellytyksiä. Huolimattomuus vaikuttaa tahalliselta.
Työntekijän tulisi kirjata tuen tarve siinä muodossa kuin perhe toivoo sen saavansa.
Ikonen väittää, ettää mikäli työ tehdään niinkuin säännös velvoittaa, työntekijälle voi kirkastua, ettei perheen tarve liitykään perhetyöntekijään, eikä edes lastensuojeluun vaan aivan muunlaiseen tukeen.
Asiakassuunnitelmat kuitenkin laaditaan (jos laaditaan) viranomaislähtöisesti ilman, että perhe pääsee vaikuttamaan lapsensa asiaan.
Käytännön pulmana on myös se, ettei perhettä oteta mukaan suunnittelemaan työn tavoitetta vaan sosiaalityöntekijä sanelee niin ongelmat kuin tehtävät toimenpiteet.
Kuntayhtymä Akselin tapauksessa puheterapiaa ja neurologisia tutkimuksia lapselleen pyytäneelle äidille tarjottiin huostaanotolla uhkaamalla avohuollon tukitoimiksi lapsen psykiatrista hoitokontaktia, perhetyötä ja jätelavaa, johon äitiä painostettiin hävittämään omakotitalostaan työntekijöiden turhaksi kokema tavara. Äiti elättää perheensä myymällä keräilytavaraa netissä.
Perhetyöntekijät olivat löytämänsä kolmen muovipullon perusteella kirjanneet talosta löytyneen " jätettä". Äitiä vaadittiin muuttamaan pois omistusasunnostaan kunnan vuokra-asuntoon.
Asiakassuunnitelmaa ei tehty yhdessä äidin kanssa vaan työntekijät vain ilmoittivat ohimennen äidille tekevänsä asiakassuunnitelman:"Tilaisuuden lopulla he mainitsivat kirjoittavansa asiakassuunnitelman, jonka lähettivät kotiin postissa. ”Asiakassuunnitelma” on pitkä syytösluettelo, missä äidin sanomaksi on sepitetty kaikenlaista".
Ikonen kertoo, että suunnitelman laatimista hankaloittaa yleensä se, ettei lastensuojelun työntekijä tiedä tai kykene yksilöimään huostaanoton jatkamisen perusteita ja niitä seikkoja, joiden tulee muuttua lapsen kotiuttamiseksi.
Puuttuva ja puutteellinen asiakassuunnitelma mahdollistaa mielivallan. Ikosen mukaan se, ettei työntekijä osaa yksilöidä perheen tuen tarpeita osoittaa, ettei niitä kenties ole alunperin ollutkaan ja ettei työntekijä ole onnistunut olemaan perheelle hyödyksi millään tavalla ( Ikonen, 2014, 136-138).
Laitokset altistavat lapsia laiminlyönneille ja väkivallalle
" Vääriä mielikuvia liittyy myös lastensuojelulaitoksiin. Lasten- ja nuorisokodit eivät ole enää samanlaisia kuin 1950-luvulla. Ne eivät ole vankiloita, vaan niissä asuvien lasten ja nuorten koteja " Saana Pukkio lisää.
YK on jo pitkään varoittanut jäsenmaitaan sijoittamasta lapsia lastensuojelulaitoksiin niissä ilmenneen runsaan väkivallan ja seksuaalisen hyväksikäytön vuoksi.
Lasten olosuhteiden turvaamiseksi on käynnistetty globaali kampanja Think Child Safe. Sen tarkoitus on voimaannuttaa ihmisiä suojelemaan lapsia yhdessä. Ohjelman merkittävimpinä yhteistyökumppaneina ja rahoittajina toimivat EU, Save the Children –järjestö sekä Unicef. (Friends International 2007d.)
Kampanjassa kerrotaan, että laitoksissa elävistä kahdeksasta miljoonasta lapsesta 80 %:lla on elossa oleva vanhempi tai sukulainen, jonka luona lapsi voisi saada parempaa huolenpitoa ja turvaa kuin laitoksessa -murto- osalla laitoshuollon hinnasta. Kampanja varoittaa kansalaisia tekemästä lahjoituksia lasten laitoshoitoon koska laitosten liiketoiminnan tukeminen tuottaa hajonneita perheitä ja asettaa lapsia riskiolosuhteisiin.
Save the Children ilmoittaa Institutional care- the last resort esitteessään, että laitokset ovat usein turvattomia lapsille ja altistavat heitä laiminlyönneille, väkivallalle ja seksuaaliselle hyväksikäytölle, joka jää usein raportoimatta ja vaille seuraamustoimia. Pitkäaikaisen laitoshoidon seurauksena nuorilla ilmenee usein sopeutumisvaikeuksia, kodittomuutta, työttömyyttä, masennusta, rikollisuutta ja korkeita itsemurhalukuja.
Järjestö huomauttaa , että kaikilla lapsilla on YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti oikeus perheeseen ja perhe-elämään ja että suurin osa laitoksissa elävistä lapsista voisi asua omien vanhempiensa kanssa jos vanhempia tuettaisiin riittävästi.
Hallinto - oikeus on lastensuojelun sokea piste
"Tahdonvastaisen päätöksen tekee aina hallinto- oikeus."
Tällä lauseella Pukkio yrittää ilmeisesti vakuuttaa Suomen oikeusjärjestelmää tuntemattomia siitä, että huostaanottopäätökset olisivat ammattituomareiden oikeudenmukaisten oikeudenkäyntien tulos.
Todellisuudessa hallinto-oikeuksissa ei ole käytössä tosiseikkaselvittelyä tai näytönarviointia ja asiantuntijajäseninä ja tuomareina toimivat sosiaalityöntekijät ja ex- hallintovirkailijat, jotka vahvistavat sosiaalityöntekijöiden näkemykset noin 94% varmuudella paikkakunnasta (=työn laadusta) riippumatta.
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen eräässä tutkimuksessa ilmeni, että ratkaisuista puuttuu usein eri suuntaan puhuvien todisteiden arvioiminen, eikä niissä analysoida mahdollisia epäjohdonmukaisuuksia tai vertailla esimerkiksi todistajanlausuntojen luotettavuutta suhteessa asiakirjojen teksteihin, saati oteta kantaa siihen, millä perusteella tietty todistelu on luotettavin, kertoo Leeni Ikonen.
Heikoimmillaan hallinto-oikeuden päätöksiin poimitaan sellaisenaan ote lastensuojelun kirjauksista. Yksikään tutkimuksen kohteena oleva päätös ei sisältänyt viittauksia korkeimman hallinto-oikeuden tai Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuihin, lakien esitöihin tai oikeuskirjallisuuteen.
Lastensuojelun oppirakennelmat ja sokea piste – objektiivisuuden kadottaneet työkäytännöt – saattavat siirtyä puolueettomaan tuomioistuimeen. Tutkimuksen mukaan lastensuojelun taustalla vaikuttavista lastensuojelun arvoja, normeja ja käytäntöjä muovaavista ideologioista ja politiikasta ei ole riittävästi tutkimustietoa.
Hallinto- oikeuksien asiantuntijat toimivat kukin omalla tahollaan työelämässään ja heidän näkökulmansa muovautuu luonnollisesti oman työn kautta, esimerkiksi lastensuojelutyössä ja lastenpsykiatriassa vallalla oleva psykoanalyyttinen tarkastelutapa merkitsee sitä, että lapsen vanhemmat nähdään jollakin tavoin sairaina. Tällainen ajattelutapa vaikeuttaa tosiseikkojen selvittämistä, joka puolestaan on oleellista puolueettomassa tuomaritoiminnassa. Päätoimi, johon liittyy yhteistyö sijaishuoltoa tarjoavien tahojen kanssa, muokkaa tarkastelutapaa. Näistä työtehtävistä tuomarin roolin asettuminen edellyttäisi ehdottoman ennakkoasenteetonta ja kaikista sidoksista vapaata ajattelua.
Lastensuojelun työntekijät ovat yleensä vuorenvarmoja siitä, että heidän työhönsä ei puututa hallinto-oikeudessa. Eräs työntekijä totesi minulle, että tekipä hän mitä tahansa, hallinto-oikeus sen aina hyväksyy. Toinen työntekijä totesi suullisen käsittelyn jälkeen, ettei sillä ole mitään merkitystä, mitä hallinto-oikeus asiassa päättää. Lastensuojelun työntekijät tekevät sen, mitä parhaaksi näkevät eli eivät palauta lasta kotiinsa.
Sosiaalityöntekijät kertovat soittavansa hallinto-oikeuteen milloin mistäkin asiasta. Tällainen ei sovi puolueettoman tuomioistuimen rooliin. Näyttää siltä, että myös lastensuojelun työntekijät, avoimesti asiasta kertoessaan, ovat mieltäneet tuomioistuimen yhteistyökumppanikseen ja tuomioistuimen rooli on hämärtynyt.
Luottavaista avunhakijaa rangaistaan
Saana Pukkion mukaan "kaikkein pahin seuraus myyteistä on se, että vaikeuksien keskellä painiva perhe, lapsi tai nuori jättää hakematta apua. Äiti ei uskalla kertoa neuvolassa lasta kohtaan tuntemistaan aggressioista, kun pelkää, että lapsi viedään."
Ikonen kertoo kirjassaan Salassapidettävä kuinka" eräs äiti oli itse oma-aloitteisesti mennyt pyytämään apua ja kertonut avoimesti olleensa huolissaan omasta käytöksestään, hän oli taloudellisen ahdingon aiheuttamassa paineessa hermostuksissaan tarttunut lapseen kiinni ja töninyt tämän huoneeseensa. Lastensuojelu teki asiasta esitutkintapyynnön poliisille ja äiti tuomittiin myöhemmin pahoinpitelystä. Lastensuojelu teki hakemuksen lapsen huostaanotosta ja perusteli hakemustaan lapsen perushoivan puutteella ja äidin väkivallan käytöllä.
Hallinto- oikeus arvioi, että aikuisen kuormittava elämäntilanne ei oikeuta lapseen kohdistuvaan väkivaltaan ja totesi , ettei sellaista avohuollon tukitointa olekaan, jolla pystyttäisiin takaamaan lapsen fyysinen koskemattomuus. Avohuollon tukitoimien arviointia ei tehty muutoin kuin toteamalla, etteivät tukitoimet ole mahdollisia. Äiti ei saanut mitään tukea kasvatustyöhön tai jaksamiseensa".
Ikosen mukaan täysin kohtuuton ja elämälle vieras on toteamus, ettei äiti voisi ottaa opikseen ja ettei sellaista tukitointa ole, jolla voitaisiin taata lapsen fyysinen koskemattomuus. "Tämä johtopäätös tarkoittaa käytännössä sitä, ettei vanhempia kannata ohjata lainkaan kasvatuskysymyksissä. Tutkimusten mukaan kasvatusväkivallasta kannattaa kuitenkin keskustella, koska vanhemmat muuttavat tapojaan ohjausta saatuaan. Tämä kyseinen äiti oli itse tietoinen vaikean taloudellisen tilanteen vaikutuksesta omaan käytökseensä , ja pyrki korjaamaan tilannetta hakemalla apua. Taloudellisen avun ja henkisen tuen sijaan hän sai kovimman mahdollisen rangaistuksen " ( Ikonen, 2013, 337).
Laittomat sijoitukset ja huostaanotot ovat lastensuojelun rutiinia
"Lastensuojelu pääsee puuttumaan vasta kun on hätä." " Huostaanotto on edessä vasta, kun kaikkea muuta on jo kokeiltu", Pukkio selittää.
Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan mukaan Suomella ei ole riittävää tahtoa korjata lastensuojelussa tunnistettuja ongelmia.
Kurttilan kertoo, että "sijaishuoltoon ohjataan väärin perustein lapsia, joilla on psykiatrista hoitoa vaativa ongelma, mutta ei lastensuojelun tarvetta. Muun muassa Valtiontalouden tarkastusvirasto on kiinnittänyt asiaan huomiota tarkastuskertomuksessaan lastensuojelusta vuodelta 2012. Puuttumattomuus vuosikausia jatkuneeseen ilmiöön on vakava laiminlyönti Suomen valtiolta".
Kurttilan mukaan "lastensuojelussa on havaittu toimintatapa, jossa huostaanotetun lapsen sijoituspaikaksi on toivottu psykiatrista sairaalaa, vaikka lapsella ei ole psykiatrista sairaalahoitoa edellyttävää mielenterveyden häiriötä.
Hoidollisella huostaanotolla tarkoitetaan huostaanottoa, jossa lasta tai nuorta vaaditaan huostaanotettavaksi hoidon tai hoidontarpeen arvioimiseksi vaikka lastensuojelulakiin kirjatut huostaanoton perusteet eivät täyty ts. vaikka vanhemmissa tai kodin olosuhteissa ei olisi huostaanottoa vaativia tai ylipäätään minkäänlaisia puutteita. Esimerkiksi Helsingin Diakonissalaitos on vaatinut satoja tuhansia maksavan intensiivihoitonsa ehtona kahden vuoden huostaanottoa, vaikka kodin olosuhteet olisivat moitteettomat. Hoidollinen huostaanotto on lainvastainen ja lapsia ja perheitä syvästi traumatisoiva käytäntö, jolle eduskunta ei ole halunnut tehdä mitään vaikka on ollut asiasta tietoinen jo vuosikymmeniä.
Vuonna 2009 kolmen lapsen äiti Sini haki apua Ylöjärven lastensuojelusta. Hänen arjessaan oli kuormaa yli omien voimien, koska kahden vanhimman lapsen käytös oli poikkeuksellisen haastavaa. Sini olisi toivonut konkreettista apua arkeensa.
Sini kertoo työntekijän ehdottaneen ensimmäisessä puhelussa tukimuodoksi huostaanottoa äidin jaksamiseen vedoten – tapaamatta perhettä kertaakaan.
Sosiaalityöntekijämielivallan kohteeksi joutunut Tiina kertoo: "Luulin vielä vuonna 2011, että vain meidän kaupungissamme on halukkuutta tehdä hyvin heppoisin perustein huostaanotto. Minulle ehdoteltiin sijoitusta tyyliin: ”Ottaisitko maitoa kahviisi?” Koin, että minua painostettiin antamaan lapseni huostaan lopettamalla avohuollon tukitoimet useiksi kuukausiksi ja kertomalla usein, että kukaan ei sitoudu muutamaa kuukautta pidemmäksi aikaa tukemaan meitä paitsi sijaisperhe. Jolle siis oltaisiin valmiit maksamaan huomattavasti enemmän kuin mitä niihin tukitoimiin olisi mennyt rahaa, joilla olisin pärjännyt hyvin ja olisin pystynyt käymään töissäkin".
Eettisyys sosiaalityössä merkitsee kykyä pohtia ja kyseenalaistaa jatkuvasti omaa ammatillista toimintaa ja päätöksentekoa ja kykyä arvioida kriittisesti myös toimintaorganisaatiotaan ja sen toiminnan tavoitteita ja perusteita (Talentia, 2012, 6).
Lastensuojelun vakavat ja vuosikausia jatkuneet laillisuusongelmat eivät häviä mitätöimällä asiakkaiden kokemukset ja raportointi huhuiksi ja myyteiksi. Rakenteellisen ja eettisesti laadukkaan sosiaalityön, sosiaalityön julkisuuden tai hyvän julkisuuskuvan haasteita eivät ole asiakkaiden some-viestintä tai ongelmista uutisointi vaan sosiaalityön asenteet ja rakenteet. Klassisen sosiaalityön ja sen eetoksen vastaisia anti-social work -piirteitä onkin löydettävissä yhä enemmän sosiaalityön sisältä.
Professori Mikko Mäntysaaren mukaan juuri ammatillisuus velvoittaa tietämään, mitä seurauksia asiakkaille on tehdystä työstä (Mäntysaari, 2005, 2). Asiakaslähtöisyys ja selontekovelvollisuus asiakkaille ovat siis sosiaalityön ammattietiikan mukaan kaiken sosiaalityön lähtökohta (Juhila, 2009, 302).
Eettisesti kestävä ja oikeudenmukainen sosiaalityö on mahdotonta, ellei tiedetä mikä sosiaalityössä toimii ja mikä ei ja minkälaisia positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia ja seurauksia sosiaalityöllä on (Pekkarinen, 2011).
Palveluiden käyttäjien autenttinen kokemustieto on kuitenkin ollut pitkään hyödyntämättä päätöksenteossa, vaikka se parantaisi rakenteellisen sosiaalityön laatua ja lisäisi sen uskottavuutta sekä lujittaisi demokratiaa (Tiitinen & Lähteinen, 2014, 202).
Avoin viestintä , epäkohtiin tarttuminen ja menettelytapojen eettisyys ja lakisidonnaisuus loisivat edellytyksiä rakenteelliselle sosiaalityölle ja vahvistaisivat sosiaalityön osaamista, hyvää julkisuuskuvaa, mandaattia ja legitimiteettiä, herättäisivät aitoa turvallisuudentunnetta asiakkaissa, sitouttaisivat työntekijöitä, parantaisivat työilmapiiriä ja säästäisivät inhimillisiä ja taloudellisia resursseja.
Miksi lastensuojelun päättäjiä ja tutkijoita ahdistaa lastensuojelun epäkohtien sijaan epäkohtien paljastuminen?
Hatarin perustein tehdyistä sijoituksista:
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kauhutarina-tosielamasta-vantaalaisvauva-sijoitettiin-kiireellisesti-poliisien-ja-sosiaalityontekijoiden-voimin
http://www.lokakuunliike.com/kauhutarina-blogi/kristan-tarina-i-hyvaksikaytetty-tytto-huostaan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-kaappasi-vauvan-aidin-sairauskohtauksen-takia
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/helyn-tarina-miun-lastani-ette-vie
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vihdoin-loytynyt-reitti-saada-oikeutta-lastensuojelun-rikoksiin-lapsiamme-kohtaan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/dissosiaatiohairio-on-lottovoitto-lastensuojelulaitokselle
http://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/lapsemme-laitoksissa-osa-1-miten-paadytaan-laitokseen
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/ulkopuolisen-nakemys-akuutista-sijoitustilanteesta-uskomatonta-viranomaispuuhastelua
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsi-voi-paatya-sijoitukseen-vahingossa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/oulussa-on-jalleen-haettu-kirkkoturvaa-lastensuojelun-mielivallan-vuoksi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/varastettu-lapsi-korkeimman-oikeuden-ulosmittaamana
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/sinivalkoinen-painajainen-osa-ii-ihme-ja-kumma
http://www.lokakuunliike.com/maria-syvaumllaumln-blogi/laakarin-kaksoisrooli-ja-maasta-paennut-potilas
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pihakoivu-lapsibisnesryppaan-tehokas-asiakashankinta-ja-rahastus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kuopion-mielipuolinen-sijoitusperuste-kotiavun-tarve
http://www.lokakuunliike.com/tiina-liljebergin-blogi/kyhyys-voi-johtaa-kalliiseen-huostaanottoon
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kaarinan-sosiaalitoimiston-sattuva-haalahja
http://www.lokakuunliike.com/maria-syvaumllaumln-blogi/lastensuojelutyontekija-mukhtar-abib-valtaosa-huostaanotoista-turhia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pysyvan-huostaanoton-sijaan-kotiutus
Lue myös:
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vihapuhe-sosiaalityossa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vihapuhe-sosiaalityossa-ennen-ja-nyt
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/salassapitovelvoite-ei-esta-sosiaalityontekijan-nakokulmaa
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/hukassa-huostassa/
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/lastensuojelun-myytit-lastensuojelutoimet-perustuvat-lakiin/
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/lastensuojelun-myytit-sosiaalityontekijoita-vaan-on-niin-vahan/
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/lastensuojelun-myytit-sijaishuolto-auttaa-turvallista-aikuisjohtoista-kasvua/
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pride-valmennettujen-sijaisperheiden-odotusaikakaytanto-tuottaa-turhia-kiireellisia-sijoituksia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-valeasiakkaat
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-5-miten-tunnistaa-fabrikointi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/hiljainen-tieto-ei-kuulu-sosiaalityohon
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/paattajat-eivat-halua-tutkimustietoa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityon-tutkimus-tarvitsee-huostaanottoa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityo-karsii-munchhausenin-oireyhtymasta
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelun-puhtauskultti
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-oudot-onnistumiset
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/dialogisuus-lastensuojelun-laatusuositusprosessissa
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/onko-kriittinen-havainnointi-ja-asiakastieto-tarttumatautia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakkuus-estaa-avun-saamisen
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-johdon-vaarinkaytoksia-ei-ratkaista-titteli-vaan-henkilovaihdoksilla
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/valta-turmelee
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijaishuollon-sadistinen-kiristys
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ekososiaalityo-lastensuojelun-sijaishuollossa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tutkimusmenetelmat-osa-4-haastattelu
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijaishuollon-ihmesadun-rakenne
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-uskoo-yha-psykoanalyysiin-osa-1
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/psykoanalyysiin-uskoville-adhd-on-hukassa-olevaa-vanhemmuutta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-perhepalvelut-selkokielella
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kemiallinen-vakivalta-lastensuojelussa-tunnistusohjeet