Sosiaalityöntekijä ja sosiaaliasiamies auttoi laittomasta huostaanotosta valheellisen insestisyytöksen perusteella pulaan joutunutta kollegaa kehittämällä epäillyille vanhemmille uuden perättömän epäilyn joukkoitsemurhasta. Asiakaslain mukaan jokaisessa kunnassa tulee olla sosiaaliasiamies.
Kuntalaiset voivat kysyä sosiaaliasiamieheltä neuvoja ja apua, jos ovat tyytymättömiä oman kunnan sosiaalihuollon palveluihin.
Asiakaslain 24 §:ssä on määritelty sosiaaliasiamiehen tehtävät:
Sosiaaliasiamiehen tulisi olla puolueeton henkilö, joka toimii asiakkaiden edun turvaajana.
Toiminta tulee järjestää niin, että se on aidosti riippumatonta, puolueetonta ja tasalaatuista sosiaalityön asiakkaan oikeuksien edistämistä. Myös raporttien yhtenäisyyttä tulee ohjeistaa sillä raporttien epätasaisuus vaikeuttaa johtopäätösten tekemistä lapsinäkökulmasta.
Mainosesitteet kertovat, että sosiaaliasiamiehet antavat asiakkaalle tietoa, varmistavat asiakkaan oikeuksia ja ovat mukana rakentamassa luottamusta asiakkaan ja palvelujärjestelmän välille.
Valtaosa sosiaaliasiamiehistä on virka- tai työsuhteessa kuntaan. Sosiaaliasiamies ei ole asiakkaan asianajaja, asioidenhoitaja, edustaja tai sanansaattaja vaan pikemminkin yleinen neuvoja ja tiedottaja, jolla ei ole oikeudellista päätösvaltaa eli hän ei voi tehdä asiakasta koskevia sosiaalihuollon viranhaltijapäätöksiä.
Suurin osa asiamiehistä hoitaa tehtäväänsä sivutoimisesti tai osa-aikaisesti.
Lastensuojelupalveluiden laatuun liittyvät ongelmat ovat ylivoimaisesti useimmin sosiaaliasiamiesten työssä esillä oleva lapsiasia. Valtaosa sosiaaliasiamiesten raporttien lapsia koskevista huomioista liittyi lastensuojeluun. Erityisesti esillä ovat olleet lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden toimintaan liittyvä kritiikki, sijaishuollon laatu ja yhteydenpidon rajoitukset sekä avohuollon palvelut (Hänninen, 2008: Koski, 2015).
Kuntalaiset voivat kysyä sosiaaliasiamieheltä neuvoja ja apua, jos ovat tyytymättömiä oman kunnan sosiaalihuollon palveluihin.
Asiakaslain 24 §:ssä on määritelty sosiaaliasiamiehen tehtävät:
- Neuvoa asiakkaita tämän lain soveltamiseen liittyvissä asioissa.
- Avustaa asiakasta muistutuksen tekemisessä.
- Tiedottaa asiakkaan oikeuksista.
- Toimia muutenkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi.
- Seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa ja antaa siitä selvitys vuosittain kunnanhallitukselle.
Sosiaaliasiamiehen tulisi olla puolueeton henkilö, joka toimii asiakkaiden edun turvaajana.
Toiminta tulee järjestää niin, että se on aidosti riippumatonta, puolueetonta ja tasalaatuista sosiaalityön asiakkaan oikeuksien edistämistä. Myös raporttien yhtenäisyyttä tulee ohjeistaa sillä raporttien epätasaisuus vaikeuttaa johtopäätösten tekemistä lapsinäkökulmasta.
Mainosesitteet kertovat, että sosiaaliasiamiehet antavat asiakkaalle tietoa, varmistavat asiakkaan oikeuksia ja ovat mukana rakentamassa luottamusta asiakkaan ja palvelujärjestelmän välille.
Valtaosa sosiaaliasiamiehistä on virka- tai työsuhteessa kuntaan. Sosiaaliasiamies ei ole asiakkaan asianajaja, asioidenhoitaja, edustaja tai sanansaattaja vaan pikemminkin yleinen neuvoja ja tiedottaja, jolla ei ole oikeudellista päätösvaltaa eli hän ei voi tehdä asiakasta koskevia sosiaalihuollon viranhaltijapäätöksiä.
Suurin osa asiamiehistä hoitaa tehtäväänsä sivutoimisesti tai osa-aikaisesti.
Lastensuojelupalveluiden laatuun liittyvät ongelmat ovat ylivoimaisesti useimmin sosiaaliasiamiesten työssä esillä oleva lapsiasia. Valtaosa sosiaaliasiamiesten raporttien lapsia koskevista huomioista liittyi lastensuojeluun. Erityisesti esillä ovat olleet lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden toimintaan liittyvä kritiikki, sijaishuollon laatu ja yhteydenpidon rajoitukset sekä avohuollon palvelut (Hänninen, 2008: Koski, 2015).
Sosiaaliasiamies Lilli Autti puuttui perusturvarikoksiin Legendaarinen Lilli Autti puuttui perusturvarikoksiin
Sosiaaliasiamiesten roolimallina voi pitää legendaarista Lilli Auttia.
Helsingin sosiaalitoimesta alkoi tihkua omituisia signaaleja varsin pian Paavo Voutilaisen virkaanastumisen jälkeen, kun sosiaaliasiamies Lilli Autin raportti julkistettiin vuonna 2007. Raporttiin haastatellut sosiaaliviraston työntekijät puhuivat arvojen koventumisesta ja asiakasvastaisuudesta.
"Sosiaalitoimessa vallitsee pelon ja vaientamisen ilmapiiri", raportissa todetaan. Vuoden 2008 raportti, jossa kerrotaan että sosiaalitoimesta ohjataan ihmisiä kirkon diakoniatyön turviin ja leipäjonoihin julkaistiin tasan viikko ennen sosiaalitoimella maksatettua Voutilaisen herraseurueen Hartwall Areenan kosteaa nyrkkeilyiltaa, jossa kylvettiin siemenet Jarmo Räihän ja Hannu Hakalan kostealle, pahennusta herättäneelle kerjäläisongelman ratkaisemiseen tähdänneelle virkamatkalle Romaniaan ja Bulgariaan.
Vuonna 2008 sosiaalivirastossa laadittiin Leipäjonossa-selvitys, jossa leipäjonoissa nähtiin jopa positiivisia piirteitä: ne ovat toimivaa jätehuoltoa. ”Käyttökelpoiset elintarvikkeet päätyvät hyötykäyttöön kaatopaikan sijasta ja toiminta kokonaisuudessaan, jätehuolto mukaan lukien, tukee kestävää kehitystä”, selvityksessä iloitaan.
Sosiaaliasiamies kritisoi selvitystä voimakkain sanankääntein: ”Jo se, että taloudellisesti heikossa asemassa olevien ihmisten hädästä, kaatopaikasta ja toimivasta jätehuollosta puhutaan samassa kappaleessa, on ihmisarvoa loukkaavaa.”
Sosiaaliasiamiehen mukaan sosiaalivirasto ei kyseenalaista jonojen olemassaoloa, vaan lähtee esittämään keinoja siihen, kuinka leipäjonot tulee organisoida ja järjestää.
”Leipäjonot eivät ole ratkaisu siihen, että toimeentulotuen ja ensisijaisten etuuksien taso on liian alhainen”, sosiaaliasiamies näpäytti. Lilli Autti onkin kehottanut korottamaan ensisijaisia etuuksia kuten työmarkkinatukea.
Hänen mukaansa päättäjien vastuuta säästöpäätöksistä pitäisi selkeyttää lisäämällä rikoslakiin pykälä perusturvarikoksesta. Autti ja Vantaan kaupungin sosiaali- ja potilasasiamies Miikkael Liukkonen kirjoittivat aiheesta artikkelin Kelan tutkimusosaston julkaisemaan Toiseen vääryyskirjaan.
-Tuntuu, että lakeja ei tarvitse enää noudattaa. Niitä pidetään vain ohjeellisena hyvän käytöksen kirjana, totesi Liukkonen.
Perusturvarikos tarkoittaisi sitä, että päättäjät joutuisivat henkilökohtaiseen rikosoikeudelliseen vastuuseen, jos he varaisivat liian vähän rahaa sosiaali- ja terveyspalveluihin, kuten nuorten psykiatriseen hoitoon, vanhustenhoitoon tai lastensuojeluun.
Autin mukaan Helsingin asiakasyhteydenotoissa välittyi korostunut huoli siitä, että myös sosiaalivirasto on kääntämässä selkänsä apua tarvitseville ihmisille. "Vuosi vuodelta tämä on tullut hullummaksi. Ennen asiakkaat olivat vihaisia, nyt he ovat luhistettuja", Autti sanoi. Autti yritti aikanaan tavoittaa sosiaalityöntekijöitä keskustellakseen ja kommentoi kokemuksiaan näin: "Vastassa on ihan häiriintyneen tuntuisia ihmisiä, päätöksistä on mahdoton yrittää keskustella asiallisesti."
Sosiaaliasiamiehet asiakkaiden turvana ja epäkohtien raportoijina
Turun sosiaaliasiamies osoitti kiitettävää ammattietiikkaa kun Marian huostaanoton purusta järjestettiin kuuleminen 29.8.2014. Tässä tilaisuudessa olivat paikalla Marian isä, Turun sosiaaliasiamies ja sosiaalityöntekijät. Sosiaalityöntekijät yrittävät kovalla painostuksella saada isältä allekirjoitusta huostaanottoa koskevaan päätökseen, koska olivat jo valmistelleet päätöksen. Sosiaaliasiamies puuttui keskusteluun, ilmoittaen, ettei asiakasta voi vaatia allekirjoittamaan papereita, joihin hän ei ole edes saanut tutustua.
Tampereen seutukunnan sosiaaliasiamiehet toivat esille Pirkanmaan kuntien johdolliset virheet vuoden 2016 vuosiraportissaan. Sosiaaliasiamiehet ovat huolissaan asiakkaiden pompottelusta, puutteellisista asiakassuunnitelmista ja siitä, ehtivätkö työntekijät tavata lapsia ja selvittää heidän mielipidettään riittävästi.
– Moni kunta on kattanut alijäämäistä budjettiaan jättämällä vakansseja täyttämättä ja muilla henkilöstösäästöillä. Vuosikatteen ja alijäämän seuraamisen sijaan olisi toivottavaa, että kunnissa kiinnitettäisiin huomiota palvelujen laatuun ja siihen, että ne täyttäisivät lain vaatimat minimiedellytykset, pohtii sosiaaliasiamies Laura Helovuo.
Sosiaaliasiamiesten kautta paljon palveluita käyttävien asiakkaiden asioita on saatu koordinoitua ja eri toimijoita yhteen. Sosiaaliasiamiesten mielestä palvelujen vaikuttavuutta tulisi arvioida entistä paremmin.
Lastensuojelun palveluiden ja henkilöstön puutteiden takia sosiaaliasiamies joutuu yhä useammin sovittelutehtäviin, joissa hänen tulisi kyetä toimimaan voimassa olevien lakien ja asetusten ja asiakkaan edun mukaisesti.
Sosiaalitoimen ammattietiikan ja perustehtävän ja asiakkaiden oikeussuojakeinojen turvaamiseksi tarvittaisiin ehkä kokonaan uusi kunnista ja sosiaalityön sidonnaisuuksista riippumaton ammattikunta ja valitus- ja valvontaelin.
Sosiaaliasiamiehet asiakkaiden oikeuksien ja edun vaarantajina
Sosiaaliasiamiesten roolimallina voi pitää legendaarista Lilli Auttia.
Helsingin sosiaalitoimesta alkoi tihkua omituisia signaaleja varsin pian Paavo Voutilaisen virkaanastumisen jälkeen, kun sosiaaliasiamies Lilli Autin raportti julkistettiin vuonna 2007. Raporttiin haastatellut sosiaaliviraston työntekijät puhuivat arvojen koventumisesta ja asiakasvastaisuudesta.
"Sosiaalitoimessa vallitsee pelon ja vaientamisen ilmapiiri", raportissa todetaan. Vuoden 2008 raportti, jossa kerrotaan että sosiaalitoimesta ohjataan ihmisiä kirkon diakoniatyön turviin ja leipäjonoihin julkaistiin tasan viikko ennen sosiaalitoimella maksatettua Voutilaisen herraseurueen Hartwall Areenan kosteaa nyrkkeilyiltaa, jossa kylvettiin siemenet Jarmo Räihän ja Hannu Hakalan kostealle, pahennusta herättäneelle kerjäläisongelman ratkaisemiseen tähdänneelle virkamatkalle Romaniaan ja Bulgariaan.
Vuonna 2008 sosiaalivirastossa laadittiin Leipäjonossa-selvitys, jossa leipäjonoissa nähtiin jopa positiivisia piirteitä: ne ovat toimivaa jätehuoltoa. ”Käyttökelpoiset elintarvikkeet päätyvät hyötykäyttöön kaatopaikan sijasta ja toiminta kokonaisuudessaan, jätehuolto mukaan lukien, tukee kestävää kehitystä”, selvityksessä iloitaan.
Sosiaaliasiamies kritisoi selvitystä voimakkain sanankääntein: ”Jo se, että taloudellisesti heikossa asemassa olevien ihmisten hädästä, kaatopaikasta ja toimivasta jätehuollosta puhutaan samassa kappaleessa, on ihmisarvoa loukkaavaa.”
Sosiaaliasiamiehen mukaan sosiaalivirasto ei kyseenalaista jonojen olemassaoloa, vaan lähtee esittämään keinoja siihen, kuinka leipäjonot tulee organisoida ja järjestää.
”Leipäjonot eivät ole ratkaisu siihen, että toimeentulotuen ja ensisijaisten etuuksien taso on liian alhainen”, sosiaaliasiamies näpäytti. Lilli Autti onkin kehottanut korottamaan ensisijaisia etuuksia kuten työmarkkinatukea.
Hänen mukaansa päättäjien vastuuta säästöpäätöksistä pitäisi selkeyttää lisäämällä rikoslakiin pykälä perusturvarikoksesta. Autti ja Vantaan kaupungin sosiaali- ja potilasasiamies Miikkael Liukkonen kirjoittivat aiheesta artikkelin Kelan tutkimusosaston julkaisemaan Toiseen vääryyskirjaan.
-Tuntuu, että lakeja ei tarvitse enää noudattaa. Niitä pidetään vain ohjeellisena hyvän käytöksen kirjana, totesi Liukkonen.
Perusturvarikos tarkoittaisi sitä, että päättäjät joutuisivat henkilökohtaiseen rikosoikeudelliseen vastuuseen, jos he varaisivat liian vähän rahaa sosiaali- ja terveyspalveluihin, kuten nuorten psykiatriseen hoitoon, vanhustenhoitoon tai lastensuojeluun.
Autin mukaan Helsingin asiakasyhteydenotoissa välittyi korostunut huoli siitä, että myös sosiaalivirasto on kääntämässä selkänsä apua tarvitseville ihmisille. "Vuosi vuodelta tämä on tullut hullummaksi. Ennen asiakkaat olivat vihaisia, nyt he ovat luhistettuja", Autti sanoi. Autti yritti aikanaan tavoittaa sosiaalityöntekijöitä keskustellakseen ja kommentoi kokemuksiaan näin: "Vastassa on ihan häiriintyneen tuntuisia ihmisiä, päätöksistä on mahdoton yrittää keskustella asiallisesti."
Sosiaaliasiamiehet asiakkaiden turvana ja epäkohtien raportoijina
Turun sosiaaliasiamies osoitti kiitettävää ammattietiikkaa kun Marian huostaanoton purusta järjestettiin kuuleminen 29.8.2014. Tässä tilaisuudessa olivat paikalla Marian isä, Turun sosiaaliasiamies ja sosiaalityöntekijät. Sosiaalityöntekijät yrittävät kovalla painostuksella saada isältä allekirjoitusta huostaanottoa koskevaan päätökseen, koska olivat jo valmistelleet päätöksen. Sosiaaliasiamies puuttui keskusteluun, ilmoittaen, ettei asiakasta voi vaatia allekirjoittamaan papereita, joihin hän ei ole edes saanut tutustua.
Tampereen seutukunnan sosiaaliasiamiehet toivat esille Pirkanmaan kuntien johdolliset virheet vuoden 2016 vuosiraportissaan. Sosiaaliasiamiehet ovat huolissaan asiakkaiden pompottelusta, puutteellisista asiakassuunnitelmista ja siitä, ehtivätkö työntekijät tavata lapsia ja selvittää heidän mielipidettään riittävästi.
– Moni kunta on kattanut alijäämäistä budjettiaan jättämällä vakansseja täyttämättä ja muilla henkilöstösäästöillä. Vuosikatteen ja alijäämän seuraamisen sijaan olisi toivottavaa, että kunnissa kiinnitettäisiin huomiota palvelujen laatuun ja siihen, että ne täyttäisivät lain vaatimat minimiedellytykset, pohtii sosiaaliasiamies Laura Helovuo.
Sosiaaliasiamiesten kautta paljon palveluita käyttävien asiakkaiden asioita on saatu koordinoitua ja eri toimijoita yhteen. Sosiaaliasiamiesten mielestä palvelujen vaikuttavuutta tulisi arvioida entistä paremmin.
Lastensuojelun palveluiden ja henkilöstön puutteiden takia sosiaaliasiamies joutuu yhä useammin sovittelutehtäviin, joissa hänen tulisi kyetä toimimaan voimassa olevien lakien ja asetusten ja asiakkaan edun mukaisesti.
Sosiaalitoimen ammattietiikan ja perustehtävän ja asiakkaiden oikeussuojakeinojen turvaamiseksi tarvittaisiin ehkä kokonaan uusi kunnista ja sosiaalityön sidonnaisuuksista riippumaton ammattikunta ja valitus- ja valvontaelin.
Sosiaaliasiamiehet asiakkaiden oikeuksien ja edun vaarantajina
Sosiaaliasiamies, jonka tehtävä on auttaa asiakkaita valitusten ja muistutusten tekemisessä voi meritoitua akateemisesti valittamalla vaikeista asiakkaista ja näiden valituskapasiteetista. Yleisimpiä sosiaaliasiamiesten puutteita lienee- huonon lainsäädäntöosaamisen (mm. Haverinen, 2003) lisäksi- kyvyttömyys sisäistää ammatin ihmisoikeusluonne ja toteuttaa perustehtävää.
Asiakkaat kertovat, että jotkut sosiaaliasiamiehet ovat pikemminkin sosiaalityöntekijöiden ja kuntien kuin asiakkaiden edunvalvojia ja viestinviejiä.
Monissa lastensuojelun palavereissa sosiaaliasiamies istuu turhan panttina kuittaamassa vain helppoja suoritteita ja kyvyttömänä/ haluttomana puuttumaan väärinkäytöksiin ympärillään.
Lastensuojelussa asiakkaan jo valmiiksi heikon oikeusturvan vaarantamiseen riittää pelkkä välinpitämättömyys ja laiskuus; kyvyttömyys/ haluttomuus ajatella kriittisesti ja arvioida poliittisesti. Banaali paha kätkeytyy byrokratiaan.
Tuamin, Dozierin ja Otienen lastensuojeluskandaalien jälkeen on irvokasta, että Uudellamaalla osaamiskeskuksessa työskentelevä sosiaaliasiamies meritoituu parhaillaan akateemisesti valittamalla asiakkaidensa valituskapasiteetista.
Jyly vs. Akseli huostaanottoselkkauksessa sosiaaliasiamies- vaikka oli henkilökohtaisesti läsnä palaverissa- ei osannut/ halunnut varmistaa, että äitiä kuullaan ennen huostaanottoa.
Keski- Suomessa sosiaaliasiamiehenä toiminut sosiaalityöntekijä auttoi laittomasta huostaanotosta valheellisen insestisyytöksen perusteella pulaan joutunutta kollegaa kehittämällä epäillyille vanhemmille varmuuden vuoksi uuden perättömän epäilyn ja rekisterimerkinnän joukkoitsemurhan suunnittelusta.
Insestisyytöksen kehitellyt vastuusosiaalityöntekijä antoi lastensuojelun moniammatillisen ryhmän ymmärtää, että lapsia tutkitaan edelleen insestin ja pedofilian takia, vaikka lääketieteen ja psykiatrian asiantuntijat ja poliisi ja oikeuslaitos olivat päättäneet jutun aiheettomana eikä ojentanut työryhmälle aineistoa, jossa perhettä kuvattiin myönteisesti. Lapset huostattiin asiakirjoilla, jotka sisälsivät 102 todistettua virhettä. Sosiaalitoimi ei suostunut oikaisemaan yhtäkään virheellista tietoa, joiden perusteella alakouluikäiset lapset joutuivat useammaksi vuodeksi eroon ja vieraannutetuiksi vanhemmistaan.
Ketään viranhaltijaa ei vastuutettu eikä rangaistu väärinkäytöksistä. Sama sosiaaliasiamies toimi tapauksen jälkeen lastensuojelun työntekijöiden työnohjaajana ja kirjoitti sosiaalityön koulutuksessa käytettävän oppaan lastensuojelutyön asiakaslähtöisestä dokumentoinnista.
Pelkkä sosiaaliasiamiehen nimittäminen ei vielä takaa asiakkaiden oikeuksien toteutumista.
Vaikuttaa siltä, että riippumattomuus, puolueettomuus ja tasalaatuisuus eivät toteudu sosiaaliasiamiesten toiminnassa.
Kunnasta, sosiaalitoimen toimintakulttuurista ja työntekijöistä riippuen sosiaaliasiamiestoiminnalla voidaan yhtä hyvin turvata kuntien ja niiden työntekijöiden laittomia linjauksia ja väärinkäytöksiä kuin asiakkaiden etua ja oikeuksia. Apulaisoikeuskansleri (2006) on korostanut saatujen selvitysten perusteella, että sosiaaliasiamiehen tehtävien asianmukaisen hoitamisen kannalta sosiaaliasiamiehen aseman riippumattomuuden vahvistaminen on välttämätöntä.
Irtautumalla kunnan organisaatiosta kritiikin esittäminen kunnan toiminnasta voi olla helpompaa ja luontevampaa. Minna Dogan (2006,) on raportoinut kuntien harjoittamasta sosiaaliasiamiesten uhkailusta ja painostuksesta tapauksissa, joissa sosiaaliasiamies esittää liian kriittisiä kannanottoja vuosiraportissaan tai tuo julkisuuteen tiettyjä sosiaalitoimen ongelmia.
Hänen mukaansa uhkailu ja painostus olivat yllättävän yleistä (40 prosenttia) sosiaaliasiamiesten keskuudessa.
Sosiaaliasiamiesten hallinnollinen sijoittuminen sosiaalihuollon ulkopuolisiin organisaatioihin esimerkiksi valtionhallintoon voisi lisätä sosiaalihuollon asiakkaiden luottamusta sosiaaliasiamiesten puolueettomaan asemaan ja rooliin (Koski, 2015).
Niin kauan kuin kunnat voivat itse valita ja halutessaan vaihtaa sosiaaliasiamiehen, sosiaaliasiamies- ja myös asiakas- on turvaton.
Asiakkaat kertovat, että jotkut sosiaaliasiamiehet ovat pikemminkin sosiaalityöntekijöiden ja kuntien kuin asiakkaiden edunvalvojia ja viestinviejiä.
Monissa lastensuojelun palavereissa sosiaaliasiamies istuu turhan panttina kuittaamassa vain helppoja suoritteita ja kyvyttömänä/ haluttomana puuttumaan väärinkäytöksiin ympärillään.
Lastensuojelussa asiakkaan jo valmiiksi heikon oikeusturvan vaarantamiseen riittää pelkkä välinpitämättömyys ja laiskuus; kyvyttömyys/ haluttomuus ajatella kriittisesti ja arvioida poliittisesti. Banaali paha kätkeytyy byrokratiaan.
Tuamin, Dozierin ja Otienen lastensuojeluskandaalien jälkeen on irvokasta, että Uudellamaalla osaamiskeskuksessa työskentelevä sosiaaliasiamies meritoituu parhaillaan akateemisesti valittamalla asiakkaidensa valituskapasiteetista.
Jyly vs. Akseli huostaanottoselkkauksessa sosiaaliasiamies- vaikka oli henkilökohtaisesti läsnä palaverissa- ei osannut/ halunnut varmistaa, että äitiä kuullaan ennen huostaanottoa.
Keski- Suomessa sosiaaliasiamiehenä toiminut sosiaalityöntekijä auttoi laittomasta huostaanotosta valheellisen insestisyytöksen perusteella pulaan joutunutta kollegaa kehittämällä epäillyille vanhemmille varmuuden vuoksi uuden perättömän epäilyn ja rekisterimerkinnän joukkoitsemurhan suunnittelusta.
Insestisyytöksen kehitellyt vastuusosiaalityöntekijä antoi lastensuojelun moniammatillisen ryhmän ymmärtää, että lapsia tutkitaan edelleen insestin ja pedofilian takia, vaikka lääketieteen ja psykiatrian asiantuntijat ja poliisi ja oikeuslaitos olivat päättäneet jutun aiheettomana eikä ojentanut työryhmälle aineistoa, jossa perhettä kuvattiin myönteisesti. Lapset huostattiin asiakirjoilla, jotka sisälsivät 102 todistettua virhettä. Sosiaalitoimi ei suostunut oikaisemaan yhtäkään virheellista tietoa, joiden perusteella alakouluikäiset lapset joutuivat useammaksi vuodeksi eroon ja vieraannutetuiksi vanhemmistaan.
Ketään viranhaltijaa ei vastuutettu eikä rangaistu väärinkäytöksistä. Sama sosiaaliasiamies toimi tapauksen jälkeen lastensuojelun työntekijöiden työnohjaajana ja kirjoitti sosiaalityön koulutuksessa käytettävän oppaan lastensuojelutyön asiakaslähtöisestä dokumentoinnista.
Pelkkä sosiaaliasiamiehen nimittäminen ei vielä takaa asiakkaiden oikeuksien toteutumista.
Vaikuttaa siltä, että riippumattomuus, puolueettomuus ja tasalaatuisuus eivät toteudu sosiaaliasiamiesten toiminnassa.
Kunnasta, sosiaalitoimen toimintakulttuurista ja työntekijöistä riippuen sosiaaliasiamiestoiminnalla voidaan yhtä hyvin turvata kuntien ja niiden työntekijöiden laittomia linjauksia ja väärinkäytöksiä kuin asiakkaiden etua ja oikeuksia. Apulaisoikeuskansleri (2006) on korostanut saatujen selvitysten perusteella, että sosiaaliasiamiehen tehtävien asianmukaisen hoitamisen kannalta sosiaaliasiamiehen aseman riippumattomuuden vahvistaminen on välttämätöntä.
Irtautumalla kunnan organisaatiosta kritiikin esittäminen kunnan toiminnasta voi olla helpompaa ja luontevampaa. Minna Dogan (2006,) on raportoinut kuntien harjoittamasta sosiaaliasiamiesten uhkailusta ja painostuksesta tapauksissa, joissa sosiaaliasiamies esittää liian kriittisiä kannanottoja vuosiraportissaan tai tuo julkisuuteen tiettyjä sosiaalitoimen ongelmia.
Hänen mukaansa uhkailu ja painostus olivat yllättävän yleistä (40 prosenttia) sosiaaliasiamiesten keskuudessa.
Sosiaaliasiamiesten hallinnollinen sijoittuminen sosiaalihuollon ulkopuolisiin organisaatioihin esimerkiksi valtionhallintoon voisi lisätä sosiaalihuollon asiakkaiden luottamusta sosiaaliasiamiesten puolueettomaan asemaan ja rooliin (Koski, 2015).
Niin kauan kuin kunnat voivat itse valita ja halutessaan vaihtaa sosiaaliasiamiehen, sosiaaliasiamies- ja myös asiakas- on turvaton.