Sijaishuollolla kovaa tulosta takovan mutta valvontavelvoitteitaan laiminlyövän Anglicaren tuotteilla (mm. Nallekortit) lapset saadaan piirtämään jotakin tätien vuorovaikutusta vahvistavaa.
Pelastakaa Lapset ry:n ja Ensi- ja turvakotien Viola- hankkeen Lastensuojelun ja väkivaltatyön kehittämissuunnitelma 2009-2012 paljastaa miksi ja miten lastensuojelusta on päässyt kehkeytymään yksi Suomen suurimmista ihmis- ja perusoikeusongelmista( Jääskeläinen, 2013).
Pelastakaa Lapset ry ja Ensi- ja turvakotien liiton Viola ry esittävät toimintasuunnitelmassaan Lastensuojelun ja väkivaltatyön kehittämishankkeeseen heti aluksi tutkimattoman väitteen ja toimintasuosituksen, jonka vaikuttavuudesta ei ole tutkimustietoa tai positiivista näyttöä:
"Nuorten elinolot - raportin mukaan pienelle osalle lapsia ja nuoria kasautuu entistä vaikeampia ongelmia. Nämä lapset tarvitsevat sijoituksia kodin ulkopuolelle ja heidän kokemuksissaan ovat läsnä väkivalta vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmien lisäksi. "
Nuorten elinolot- raportti ilmoittaa tosiasiassa, että:
"Vaikka huostaanotot ovat lisääntyneet, näyttävät lasten kokemukset ruumiillisen kurituksen kohteeksi joutumisesta kuitenkin vähentyneen. Samoin ovat vähentyneet väkivallan takia sairaalahoidossa olleiden alaikäisten määrät ja etenkin lapsiin kohdistuneet henkirikokset. Myös aikuisten kuritusväkivaltaa koskevat asenteet näyttävät olevan muuttumassa: yhä harvempi suomalainen hyväksyy ruumiillisen kurituksen lasten kasvatuskeinona. (Ellonen ym. 2007, 21)
Pelastakaa Lapset ry:n ja Ensi- ja turvakotien Viola- hankkeen Lastensuojelun ja väkivaltatyön kehittämissuunnitelma 2009-2012 paljastaa miksi ja miten lastensuojelusta on päässyt kehkeytymään yksi Suomen suurimmista ihmis- ja perusoikeusongelmista( Jääskeläinen, 2013).
Pelastakaa Lapset ry ja Ensi- ja turvakotien liiton Viola ry esittävät toimintasuunnitelmassaan Lastensuojelun ja väkivaltatyön kehittämishankkeeseen heti aluksi tutkimattoman väitteen ja toimintasuosituksen, jonka vaikuttavuudesta ei ole tutkimustietoa tai positiivista näyttöä:
"Nuorten elinolot - raportin mukaan pienelle osalle lapsia ja nuoria kasautuu entistä vaikeampia ongelmia. Nämä lapset tarvitsevat sijoituksia kodin ulkopuolelle ja heidän kokemuksissaan ovat läsnä väkivalta vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmien lisäksi. "
Nuorten elinolot- raportti ilmoittaa tosiasiassa, että:
"Vaikka huostaanotot ovat lisääntyneet, näyttävät lasten kokemukset ruumiillisen kurituksen kohteeksi joutumisesta kuitenkin vähentyneen. Samoin ovat vähentyneet väkivallan takia sairaalahoidossa olleiden alaikäisten määrät ja etenkin lapsiin kohdistuneet henkirikokset. Myös aikuisten kuritusväkivaltaa koskevat asenteet näyttävät olevan muuttumassa: yhä harvempi suomalainen hyväksyy ruumiillisen kurituksen lasten kasvatuskeinona. (Ellonen ym. 2007, 21)
Pelastakaa Lapset ry:n ja Viola ry:n kehäpäätelmät
Pelastakaa Lapset ry:n ja Viola ry:n hankeraportin ja "tutkimusten" taustaoletukset ja kehäpäätelmät voi tiivistää seuraaviin väittämiin:
1. Huostaanotto on aina oikeutettu eikä sitä pidä tutkia siksi, että se on aina oikeutettu.
Huostanottojen syitä ja prosesseja tai viranomaistoiminnan laillisuutta ei tarvitse tutkia. Tutkimustietoa ei kerätä, käytetä eikä koeta tarpeelliseksi. Koneistossa työskentelevän mutu- tuntuma tai yleinen tieto riittää." Yleisesti on tiedossa, että jokaisella sijoitetulla lapsella on takanaan enemmän tai vähemmän kokemuksia väkivallasta tai kaltoinkohtelusta."
2. Huostaanotettu lapsi on aina traumatisoitunut. Mikäli traumasta tai hoidontarpeesta ei löydy todisteita se tarkoittaa vain, että traumatisoituminen on salattu tai unohdettu:
"Kokemuksellisen tiedon ja osaamisen kautta voidaan todeta, että sijaishuoltoon siirtyneiden lasten taustalla on muiden vaikeiden kokemusten lisäksi lähes poikkeuksetta altistumista väkivallalle sekä rankalle kaltoinkohtelulle". Mitä tuo kokemuksellinen tieto ja osaaminen mahtaa olla, kun lapsilla tai heidän perheillään ei ole siitä havaintoa?
3. Huostaanotetun lapsen oirehdinta on aina syntymäperheen salatun trauman, ei esim. sijaishuollossa kohdatun väkivallan tai lastensuojelun mielivaltaisten prosessien( esim. läheisistä erottamisen ja koti-ikävän) tulosta ja todiste huostaanoton tarpeellisuudesta.
4. Huostaanotettu lapsi ei osaa tai halua kertoa vapaaehtoisesti kotonaan kohtaamastaan väkivallasta. Koneiston edustajan täytyy saada hänet tunnustamaan johdattelemalla ja painostamalla:
"Haastattelija johdatteli lapsen väkivaltateemaan, kertomalla minkälaisia kokemuksia sijoitetuilla lapsilla yleensä oli omasta kodista. Tämän jälkeen hän kysyi lapselta, että halusiko tämä kertoa omista kokemuksistaan".
"Haastattelijan jatkaessa hienovaraista( anteeksi, mitä?) kyselyään, lapsi ikään kuin huomaamattaan alkoi puhua asioita."( Alvoittu, s. 28)
A= asiakaslapsi, H= haastattelija
A: Hmm, mä en muista yhtään kun mä olin niin pieni
H: Joo
A: Mutta kyllä ainakin yks kerta joku oli, mutta mä en muista yhtään minkälainen se oli
H: Hmm, oliko se enemmän semmonen tappelutilanne vai semmonen, että äiti tai isä olisi juonu niin paljon (s.33)
5. Huostaanotettu lapsi täytyy saada tunnustamaan ammattilaiselle kohdanneensa väkivaltaa kotonaan. Se, että lapsi ei muista tai tunnusta väkivaltaa ei ole merkki siitä, ettei väkivaltaa ole ollut vaan siitä, että väkivalta on salattu tai "koteloitunut kehomuistiin":
"Viranomaisilta ja biologisilta vanhemmilta tietoja ( vanhempien väkivallasta) ei ole saatu ja arveltiin, että lapsellakaan kokemukset eivät välttämättä edes ole sanallisessa muistissa. Kokemusten arveltiin koteloituneen iho- tai kehomuistiin ja nousevan sieltä esille hyvin yksilöllisesti."
6. Puhuminen vieraalle sijaishuollon edunvalvojalle, joka käyttää kaikkea sanottua huostaanoton pidentämiseen auttaa, vaikka lapsi raportoisi, ettei halua puhua tai että puhuminen pahentaa oloa:
"Tutkimuksessa mukana olleet lapset olivat olleet sijaisperheessä 2- 7 vuotta. Tänä aikana kukaan heistä ei ollut juurikaan kertonut tai keskustellut kokemuksistaan sijaisvanhempiensa tai kenenkään muun aikuisen kanssa.Yksi lapsista sanoi, että ylipäätään sijaislapsena olo oli sellainen asia, josta ei halunnut kertoa kenellekään, tai ainakin on pitänyt miettiä tarkkaan, kenelle asiasta kannatti kertoa. Omien kokemusten puhuminen toiselle lapselle koettiin mieluisammaksi kuin aikuiselle puhuminen... Haastattelija kehottikin lapsia juttelemaan esille tulleista asioista ja tunteista sijaisäitien kanssa "( Alvoittu, s. 29)
7. Vastoin laajaa ja yhtäpitävää kansainvälistä ja kotimaista näyttöä sijaisperheissä tapahtuneesta väkivallasta sijaisperheet oletetaan aina turvallisiksi ja vapaiksi väkivallasta. Nettiturvakodin mukaan väkivaltaa voi olla vain ennen tai jälkeen sijoituksen.
8. Se , ettei lapsi kiinny sijaisvanhempiinsa tai viihdy sijaisperheessä, jonka valintaan hän ei yleensä ole saanut vaikuttaa on lapsen biologisessa perheessä tapahtuneen traumatisoitumisen tulosta: " Lapsi ei välttämättä pysty vastaanottamaan sijaisperheen tarjoamaa turvallisuutta oman traumatisoitumisensa vuoksi."
9. Molempia järjestöjä vaivaa maaginen ajattelu " sama tuottaa samaa ". Huostaanotettu lapsi on heille automaattisesti väkivallan saastuttama ja levittää väkivaltaa sijaisperheeseensä: " Lapsen kokema väkivalta saattaa siirtyä isomorfisena rakenteena sijaisperheen toimintakulttuuriin, mikäli sijaisperhe ei tunnista lapsen kokemuksia."
10. Huostaanotettu lapsi tarvitsee aina asiantuntija-apua ja diagnoosin vaikka biologisten vanhempien aiheuttamasta traumasta tai terapiantarpeesta ei olisi mitään todisteita.
Toivoa sopii, etteivät Viola ry:n ja Pelastakaa Lapset ry:n puoskarit pääse suorittamaan seksuaalisen hyväksikäytön tai muiden väkivaltaepäilyjen tutkimuksia tai lasten haastatteluja. Ammattitaito- ja oikeusturvariskit ovat ilmeisiä ja erittäin huolestuttavia- eikä RAY:n automaattinen rahoitus ole omiaan niitä vähentämään. Voisiko RAY kenties asettaa rahoitustensa ehdoksi riippumattoman tutkimustiedon, toimenpiteiden lainmukaisuuden ja käytettyjen teorioiden ja menetelmien eettisen hyväksyttävyyden, tieteellisen pätevyyden ja tutkimusnäytön tuloksista? Myös hallinto- oikeuksien olisi syytä torjua lastensuojelujärjestöjen ylläkuvattu psykojargon.
Tämänkin "kehittämishankkeen arviointi tullaan toteuttamaan sisäisenä arviointina kehittäjätyöntekijöiden omana työnä".
Sisäinen arviointi onkin ainoa vaihtoehto. Kukaan puolueeton arvioija ei voisi hyväksyä hankkeen kyseenalaisia oletuksia, menetelmiä tai johtopäätöksiä.
Valitettavasti ensi- ja turvakotien liitto vaatii nykyisin sisäänkirjautumisen sivulle, jossa toimintasuunnitelma ennen sijaitsi.
http://ensijaturvakotienliitto-fi-bin.directo.fi/@Bin/b826bfd00b51df514adab5380e1c8f3e/1326420968/application/pdf/2892448/Hankesuunnitelma.pdf
Teksti löytynee kuitenkin Ensi- ja turvakotien liiton , PeLa:n tai RAY:n toimistosta paperiversiona.
Astelkaa rohkeasti sisään lastensuojelujärjestöjen toimistoihin asiakkaat ja tutustukaa henkilökohtaisesti teorioihin ja työntekijöihin, jotka ovat vastuussa teille aiheutetuista oikeusturvaongelmista.
Pelastakaa Lapset ry:n ja Viola ry:n hankeraportin ja "tutkimusten" taustaoletukset ja kehäpäätelmät voi tiivistää seuraaviin väittämiin:
1. Huostaanotto on aina oikeutettu eikä sitä pidä tutkia siksi, että se on aina oikeutettu.
Huostanottojen syitä ja prosesseja tai viranomaistoiminnan laillisuutta ei tarvitse tutkia. Tutkimustietoa ei kerätä, käytetä eikä koeta tarpeelliseksi. Koneistossa työskentelevän mutu- tuntuma tai yleinen tieto riittää." Yleisesti on tiedossa, että jokaisella sijoitetulla lapsella on takanaan enemmän tai vähemmän kokemuksia väkivallasta tai kaltoinkohtelusta."
2. Huostaanotettu lapsi on aina traumatisoitunut. Mikäli traumasta tai hoidontarpeesta ei löydy todisteita se tarkoittaa vain, että traumatisoituminen on salattu tai unohdettu:
"Kokemuksellisen tiedon ja osaamisen kautta voidaan todeta, että sijaishuoltoon siirtyneiden lasten taustalla on muiden vaikeiden kokemusten lisäksi lähes poikkeuksetta altistumista väkivallalle sekä rankalle kaltoinkohtelulle". Mitä tuo kokemuksellinen tieto ja osaaminen mahtaa olla, kun lapsilla tai heidän perheillään ei ole siitä havaintoa?
3. Huostaanotetun lapsen oirehdinta on aina syntymäperheen salatun trauman, ei esim. sijaishuollossa kohdatun väkivallan tai lastensuojelun mielivaltaisten prosessien( esim. läheisistä erottamisen ja koti-ikävän) tulosta ja todiste huostaanoton tarpeellisuudesta.
4. Huostaanotettu lapsi ei osaa tai halua kertoa vapaaehtoisesti kotonaan kohtaamastaan väkivallasta. Koneiston edustajan täytyy saada hänet tunnustamaan johdattelemalla ja painostamalla:
"Haastattelija johdatteli lapsen väkivaltateemaan, kertomalla minkälaisia kokemuksia sijoitetuilla lapsilla yleensä oli omasta kodista. Tämän jälkeen hän kysyi lapselta, että halusiko tämä kertoa omista kokemuksistaan".
"Haastattelijan jatkaessa hienovaraista( anteeksi, mitä?) kyselyään, lapsi ikään kuin huomaamattaan alkoi puhua asioita."( Alvoittu, s. 28)
A= asiakaslapsi, H= haastattelija
A: Hmm, mä en muista yhtään kun mä olin niin pieni
H: Joo
A: Mutta kyllä ainakin yks kerta joku oli, mutta mä en muista yhtään minkälainen se oli
H: Hmm, oliko se enemmän semmonen tappelutilanne vai semmonen, että äiti tai isä olisi juonu niin paljon (s.33)
5. Huostaanotettu lapsi täytyy saada tunnustamaan ammattilaiselle kohdanneensa väkivaltaa kotonaan. Se, että lapsi ei muista tai tunnusta väkivaltaa ei ole merkki siitä, ettei väkivaltaa ole ollut vaan siitä, että väkivalta on salattu tai "koteloitunut kehomuistiin":
"Viranomaisilta ja biologisilta vanhemmilta tietoja ( vanhempien väkivallasta) ei ole saatu ja arveltiin, että lapsellakaan kokemukset eivät välttämättä edes ole sanallisessa muistissa. Kokemusten arveltiin koteloituneen iho- tai kehomuistiin ja nousevan sieltä esille hyvin yksilöllisesti."
6. Puhuminen vieraalle sijaishuollon edunvalvojalle, joka käyttää kaikkea sanottua huostaanoton pidentämiseen auttaa, vaikka lapsi raportoisi, ettei halua puhua tai että puhuminen pahentaa oloa:
"Tutkimuksessa mukana olleet lapset olivat olleet sijaisperheessä 2- 7 vuotta. Tänä aikana kukaan heistä ei ollut juurikaan kertonut tai keskustellut kokemuksistaan sijaisvanhempiensa tai kenenkään muun aikuisen kanssa.Yksi lapsista sanoi, että ylipäätään sijaislapsena olo oli sellainen asia, josta ei halunnut kertoa kenellekään, tai ainakin on pitänyt miettiä tarkkaan, kenelle asiasta kannatti kertoa. Omien kokemusten puhuminen toiselle lapselle koettiin mieluisammaksi kuin aikuiselle puhuminen... Haastattelija kehottikin lapsia juttelemaan esille tulleista asioista ja tunteista sijaisäitien kanssa "( Alvoittu, s. 29)
7. Vastoin laajaa ja yhtäpitävää kansainvälistä ja kotimaista näyttöä sijaisperheissä tapahtuneesta väkivallasta sijaisperheet oletetaan aina turvallisiksi ja vapaiksi väkivallasta. Nettiturvakodin mukaan väkivaltaa voi olla vain ennen tai jälkeen sijoituksen.
8. Se , ettei lapsi kiinny sijaisvanhempiinsa tai viihdy sijaisperheessä, jonka valintaan hän ei yleensä ole saanut vaikuttaa on lapsen biologisessa perheessä tapahtuneen traumatisoitumisen tulosta: " Lapsi ei välttämättä pysty vastaanottamaan sijaisperheen tarjoamaa turvallisuutta oman traumatisoitumisensa vuoksi."
9. Molempia järjestöjä vaivaa maaginen ajattelu " sama tuottaa samaa ". Huostaanotettu lapsi on heille automaattisesti väkivallan saastuttama ja levittää väkivaltaa sijaisperheeseensä: " Lapsen kokema väkivalta saattaa siirtyä isomorfisena rakenteena sijaisperheen toimintakulttuuriin, mikäli sijaisperhe ei tunnista lapsen kokemuksia."
10. Huostaanotettu lapsi tarvitsee aina asiantuntija-apua ja diagnoosin vaikka biologisten vanhempien aiheuttamasta traumasta tai terapiantarpeesta ei olisi mitään todisteita.
Toivoa sopii, etteivät Viola ry:n ja Pelastakaa Lapset ry:n puoskarit pääse suorittamaan seksuaalisen hyväksikäytön tai muiden väkivaltaepäilyjen tutkimuksia tai lasten haastatteluja. Ammattitaito- ja oikeusturvariskit ovat ilmeisiä ja erittäin huolestuttavia- eikä RAY:n automaattinen rahoitus ole omiaan niitä vähentämään. Voisiko RAY kenties asettaa rahoitustensa ehdoksi riippumattoman tutkimustiedon, toimenpiteiden lainmukaisuuden ja käytettyjen teorioiden ja menetelmien eettisen hyväksyttävyyden, tieteellisen pätevyyden ja tutkimusnäytön tuloksista? Myös hallinto- oikeuksien olisi syytä torjua lastensuojelujärjestöjen ylläkuvattu psykojargon.
Tämänkin "kehittämishankkeen arviointi tullaan toteuttamaan sisäisenä arviointina kehittäjätyöntekijöiden omana työnä".
Sisäinen arviointi onkin ainoa vaihtoehto. Kukaan puolueeton arvioija ei voisi hyväksyä hankkeen kyseenalaisia oletuksia, menetelmiä tai johtopäätöksiä.
Valitettavasti ensi- ja turvakotien liitto vaatii nykyisin sisäänkirjautumisen sivulle, jossa toimintasuunnitelma ennen sijaitsi.
http://ensijaturvakotienliitto-fi-bin.directo.fi/@Bin/b826bfd00b51df514adab5380e1c8f3e/1326420968/application/pdf/2892448/Hankesuunnitelma.pdf
Teksti löytynee kuitenkin Ensi- ja turvakotien liiton , PeLa:n tai RAY:n toimistosta paperiversiona.
Astelkaa rohkeasti sisään lastensuojelujärjestöjen toimistoihin asiakkaat ja tutustukaa henkilökohtaisesti teorioihin ja työntekijöihin, jotka ovat vastuussa teille aiheutetuista oikeusturvaongelmista.
